Valesivustohuijaukset ovat yleistyneet viime vuosina, ja moni suomalainen on menettänyt rahansa – pahimmillaan jopa satojatuhansia euroja. FINEn asiantuntija Hanna Pöntinen kertoo, millainen on tyypillinen huijaus ja miten siltä voi välttyä.

Markku, 67, päättää mennä aamupalan jälkeen OmaKantaan tarkistaakseen, pitäisikö kolesterolilääkkeen resepti uusia. Hän istahtaa pöytäkoneen ääreen ja naputtelee Googleen ”Omakanta”. Markku klikkaa tutunnäköistä hakutulosta ja aloittaa palveluun kirjautumisen verkkopankkitunnuksillaan.

Todellisuudessa Markku on päätynyt erehdyttävän aidonnäköiselle valesivustolle. ”Sisään kirjautuessaan” hän päästää huijarit verkkopankkiinsa. Pian puhelimen tunnistussovellukseen tuleekin vahvistuspyyntö, jonka Markku nopeasti kuittaa ja jää odottelemaan pääsyä palveluun. Sitä ei kuulu, ja pian sovellukseen tulee uusi vahvistuspyyntö, jonka hän niin ikään kuittaa. Ehkä palvelussa oli jokin häiriö? Nyt huijarit ohjaavat Markun oikealle kanta.fi-sivustolle, eikä hän tajua olleensa ensin valesivustolla.

Seuraavana päivänä Markku huomaa, että hänen kaikki säästönsä – noin 45 000 euroa – ovat kadonneet tililtä. Hän järkyttyy kuullessaan myöhemmin, että on vahvistanut tilisiirron itse. 

Miksi ihmiset haksahtavat kirjautumaan valesivustoille?

Monet asiakkaamme ovat kertoneet, että valesivustot näyttävät tismalleen samalta kuin esikuvansa – ihan kuten yllä kuvatussa Markun tapauksessakin. Meillä ei ole sivuista ruutukaappauksia, mutta on selvää, että rikolliset tekevät huolellista työtä. URLit eli verkko-osoitteetkin muistuttavat erehdyttävästi oikeaa. Viranomaiset poistavat valesivustoja sitä mukaa, kun niitä tulee ilmi, mutta valitettavasti tilalle tulee uusia.

Miten pitää toimia, jos tulee huijatuksi ja tili tyhjennetään?

Ensimmäiseksi pitää olla pikaisesti yhteydessä pankkiin, jotta pankkitunnukset sekä kortit suljetaan ja pankki voi tehdä maksunpalautuspyynnön rahat vastaanottaneeseen pankkiin. Kun tunnukset ja kortit suljetaan, turvataan mahdolliset jäljelle jääneet varat ja varmistetaan, etteivät rikolliset pääse ottamaan vielä lainoja asiakkaan nimissä. Joskus rahat saadaan palautettua kokonaan tai osin, mutta valitettavasti näin käy harvoin ainakin niissä tapauksissa, jotka tulevat FINEn käsiteltäviksi. Huijauksesta kannattaa tehdä myös rikosilmoitus poliisille. Ripeä toiminta on valttia, sillä joskus varojen jäädyttäminen saattaa vielä onnistua.

Tämän jälkeen asiakas voi tehdä kirjallisen reklamaation pankille ja vaatia selvittämään, onko pankki vai asiakas vastuussa rahallisesta menetyksestä.

Kuka on vastuussa rahojen katoamisesta?

Jos tilisiirron on vahvistanut itse, pankki ei ole korvausvastuussa, vaan vastuu on maksupalvelulain mukaan maksajalla. Lisäksi pankin pitää pystyä osoittamaan, että asiakkaalle on maksua vahvistettaessa näytetty tiedot maksusta. Pankin tunnistussovelluksessa on siis pitänyt näkyä rahasumma ja tilinumero, jolle rahat siirretään. Nämä tiedot ovat tarkistettavissa jälkikäteen pankin järjestelmätiedoista.

Ongelmana on, että ihmiset toimivat usein automaattisesti ja vahvistavat pankin tunnistussovellukseen tulevia vahvistuspyyntöjä lukematta, mitä ovat vahvistamassa. Moni on hyvin epäuskoinen tajutessaan, että hän on itse vahvistanut kymmenientuhansien eurojen maksun tuntemattomalle tilille. Markun tapauksessa kävi juuri näin, joten vastuu rahojen katoamisesta on valitettavasti hänellä.  

Voiko FINE auttaa huijatuksi tullutta?

Meihin voi olla yhteydessä missä tahansa prosessin vaiheessa, kun on tarve selvittää oman tapauksen arviointia. Useimmiten yhteydenotot tulevat silloin, kun pankki on ilmoittanut asiakkaalle, ettei se ole korvausvastuussa. Useimmilla pankeilla on näihin tilanteisiin muutoksenhakuohjeistus, joissa meidät on mainittu yhtenä tahona, johon voi olla yhteydessä. Yhteyttä maksuttomaan asiakaspalveluumme voi ottaa joko puhelimitse tai kirjallisesti.

Tarkistamme pankin reklamaatiovastauksesta maksun tiedot eli sen, mitä asiakkaalle on näytetty maksua vahvistettaessa. Jos tämä tieto puuttuu vastauksesta, ohjeistamme asiakasta pyytämään sen pankilta. Aiemmin oli tilanteita, joissa pankki ei pystynyt todistamaan, että asiakas ymmärsi, mitä hän oli vahvistamassa.

Nykyisin pankit voivat lähes poikkeuksetta osoittaa, että vastuu oli asiakkaan. Silloin joudumme kertomaan tälle, että vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan pankki ei ole korvausvelvollinen. Jos asiakas haluaa, asia voidaan käsitellä vielä tapauskohtaisena riita-asiana FINEssä, mutta tämänkaltaiset tapaukset jäävät useimmiten asiakkaan vastuulle.  

Eräs viimeaikainen tapaus ratkaistiin osittain asiakkaan eduksi. Silloin rikolliset olivat siirtäneet ensin rahoja asiakkaan käyttöoikeustililtä asiakkaan omalle tilille ja vasta sitten toiseen pankkiin rikollisten käyttöön. Päätökseen vaikutti se, että sisäiset siirrot asiakkaan käyttöoikeustilin ja oman tilin välillä oli voitu tehdä ilman, että asiakas olisi vahvistanut tilisiirron.

Juttusarjassa ratkotaan tapauksia, jotka pohjautuvat FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan saamiin yhteydenottoihin ja FINEn Pankkilautakunnan antamiin ratkaisusuosituksiin. Tarinat ovat keksittyjä, mutta vastaavat tapaukset yleisiä. Kysymyksiin vastasi FINEn asiantuntija Hanna Pöntinen. 

Näin vältyt valesivustohuijaukselta

• Älä koskaan siirry tunnistusta vaativalle sivustolle hakukoneen tai sinulle lähetetyn linkin kautta. Kirjoita osoite selaimen osoiteriville kokonaisuudessaan. Jos haluat helpottaa kirjautumista jatkossa, tallenna osoite kirjanmerkkeihin.
• Lue aina tarkasti, mitä olet pankkitunnuksillasi vahvistamassa. Jos jokin yksityiskohta epäilyttää, keskeytä asiointi.