1 Liikennevakuutus ja kaskovakuutus
Liikennevakuutuksesta säädetään liikennevakuutuslaissa. Liikennevakuutus on lakisääteisesti pakollinen kaikille liikenteessä käytettäville moottoriajoneuvoille ja perävaunuille, ellei liikennevakuutuslaissa toisin määrätä. Näin varmistetaan, että jokaisella autoilijalla on vakuutus, joka vahingon sattuessa korvaa syyttömälle osapuolelle aiheutuneet vahingot, pääsääntöisesti kaikkien osapuolten henkilövahingot sekä muita omaisuusvahinkoja liikennevakuutuslain mukaisesti. Korvaus maksetaan sen osapuolen liikennevakuutuksesta, joka on aiheuttanut vahingon. Liikennevakuutuksesta ei koskaan korvata liikennevahingon aiheuttaneen ajoneuvon vaurioita. Jos syyllisyys jää osoittamatta, ajoneuvon vahinkoja ei korvata liikennevakuutuksesta.
Omalle autolle aiheutuneiden vahinkojen varalta ajoneuvon voi vakuuttaa vapaaehtoisella autovakuutuksella eli kaskovakuutuksella. Vakuutusyhtiöt tarjoavat erilaisia kaskovakuutustuotteita.
Kolariauto voidaan lunastaa liikennevakuutuksen tai vapaaehtoisen autovakuutuksen eli kaskon perusteella. Liikennevakuutuksessa ajoneuvo lunastetaan aina käyvästä arvosta. Kaskovakuutuksesta saatetaan maksaa käypää arvoa suurempia korvauksia.
Usein kysyttyjä kysymyksiä liikenne ja kaskovakuutuksista löydät täältä.
2 Vahingon jälkeen
Vahinkoon osallisten ajoneuvojen kuljettajien tulisi heti vahinkopaikalla keskustella siitä, miten vahinko on tapahtunut, kirjata tapahtumat ylös ja ottaa valokuvia tilanteesta.
Vahingonaiheuttaja tekee vahinkoilmoituksen kuljettamansa ajoneuvon liikennevakuutusyhtiöön. Jos aiheuttajasta on epäselvyyttä, kumpikin vahinkoon osallinen tekee vahinkoilmoituksen kuljettamansa ajoneuvon liikennevakuutusyhtiöön. Soitto vakuutusyhtiön korvauspalveluun on nopein tapa saada vahinkoasian käsittely vireille.
Moottoriajoneuvojen keskinäisissä vahingoissa korvausvastuu edellyttää ajoneuvon omistajan, haltijan, kuljettajan tai matkustajan tuottamusta, liikennesääntöjen vastaista kulkua tai sijaintia tai sitä, että ajoneuvon on ollut puutteellisessa kunnossa tai kuormattu virheellisesti. Korvausvastuu eli syyllisyys saattaa myös jakaantua osapuolten kesken, esimerkiksi puoliksi. Tällöin puolet vahingon määrästä korvataan vastapuolen liikennevakuutuksesta ja puolet jää mahdollisen kaskovakuutuksen varaan tai itse maksettavaksi.
Vahinkoasioiden käsittely on järjestetty eri vakuutusyhtiöissä eri tavoin. Tavallisinta kuitenkin on, että korjaamo, vakuutusyhtiön oma vahinkotarkastaja tai vakuutusyhtiön käyttämän tarkastusyhtiön vahinkotarkastaja arvioi ajoneuvon vauriot. Vahinkotarkastuksesta on sovittava vakuutusyhtiön kanssa. Jos ajoneuvo on niin pahasti vaurioitunut, että sen korjaaminen ei ole kannattavaa, vahinkotarkastaja arvioi ajoneuvon käyvän arvon.
Korvausta vaurioista tai ajoneuvon arvosta on aina mahdollista hakea myös omasta kaskovakuutuksesta. Tämä voi olla järkevää esimerkiksi silloin, kun liikennevahingon korvausvastuun selvittäminen vie aikaa. Omaa kaskovakuutusta käytettäessä korvauksesta vähennetään omavastuu ja korvaus vaikuttaa myös bonukseen.
Omavastuu ja bonus voi olla mahdollista saada takaisin, mikäli toinen osapuoli todetaan liikennevahinkoon syylliseksi.
3 Lunastus vai korjaus?
Jos ajoneuvon vauriot ovat ajoneuvon arvoon nähden suuret, vakuutusyhtiöllä on oikeus lunastaa vaurioitunut ajoneuvo. Maksamalla sovitun lunastushinnan vakuutusyhtiö saa ajoneuvon omistukseensa.
3.1 Liikennevakuutus
Ajoneuvo lunastetaan, jos ajoneuvon korjaaminen ei ole taloudellisesti perusteltua. Vakuutusyhtiö lunastaa ajoneuvon, jos sen arvo vaurioituneena yhdessä arvioitujen korjauskulujen kanssa ylittää ajoneuvon käyvän arvon. Koska vanhoilla autoilla käypä arvo on alhainen, voivat pienehkötkin vauriot johtaa auton lunastukseen. Sitä vastoin uudehkojen autojen tuntuvatkin vauriot kannattaa korjata.
Seisonta-ajan korvaukset liikennevakuutuksesta
Liikennevakuutuksesta maksetaan seisonta-ajan korvausta ajoneuvon korjausajalta. Ajokelvottoman ajoneuvon osalta korvausta maksetaan myös korjaukseen pääsyn odotusajalta.
Lunastustapauksissa maksetaan seisonta-ajan korvaus enintään 14 päivältä, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Lunastustapauksissa seisonta-ajan korvaus maksetaan myös vahinkopäivästä siihen saakka, jolloin vahinkoa kärsinyt tuli tietoiseksi joko vaurioiden laadun tai vakuutusyhtiön ilmoituksen perusteella siitä, että vaurioitunut ajoneuvo ei ole kohtuullisin kustannuksin korjattavissa.
Liikennevakuutuksesta maksettavan päiväkorvauksen määrä riippuu ajoneuvon arvosta. Päiväkorvausten määrät löytyvät liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan sivuilta Liipo.
3.2 Kaskovakuutus
Vakuutusyhtiöllä on oikeus lunastaa ajoneuvo, jos korjauskulujen arvioitu määrä ylittää vakuutusehdoissa määritellyn rajan, esim. 70 %, ajoneuvon käyvästä arvosta.
Kaskovakuutuksessa käypä arvo määritellään yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin liikennevakuutuksessa. Kaskovakuutusten vakuutusehdoissa on lueteltu seikkoja, jotka vaikuttavat ajoneuvon käypään arvoon.
Laajimpiin kaskovakuutuksiin saattaa sisältyä myös lunastusetu tai lunastusturva, jolloin lunastustilanteessa maksetaan käypää arvoa korkeampi korvaus. Lunastusturvasta korvataan vakuutusehdoissa mainittujen edellytysten täyttyessä joko uuden samanlaisen ajoneuvon myyntihinta tai ajoneuvon käypä arvo korotettuna enintään 30 %:lla. Käytettynä ostetun ajoneuvon enimmäiskorvausmäärä on kuitenkin hankintahetken käypä arvo. Lunastusturvan mukaisen korvauksen voi saada myös silloin, jos vastapuolen liikennevakuutusyhtiö lunastaa auton.
4 Ajoneuvon käypä arvo
Käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä käteishintaa, jonka autosta olisi saanut juuri ennen vahinkoa.
Käypää arvoa määriteltäessä otetaan huomioon mm. vastaavan ajoneuvomerkin ja mallin hintataso, vaurioituneen ajoneuvon ikä, ajetut kilometrit, varustelu, yksilöllinen kunto sekä muut hintaan vaikuttavat tekijät. Käypään arvo eivät vaikuta esimerkiksi tunnearvot tai oletukset ajoneuvon käyttöarvosta.
Ajoneuvojen käypää arvoa määritellään pitkälti internetin myyntisivustojen ilmoitusten perusteella. Myynti-ilmoitusten pyyntihinnoista on kuitenkin yleensä tingittävissä pois jonkin verran. Käyvän arvon on tarkoitus vastata nimenomaan sitä kauppahintaa, joka käteiskaupassa toteutuisi.
Ajoneuvon käyvällä arvolla ei tarkoiteta autoliikkeen ulosmyynti- tai sisäänostohintaa tai ajoneuvosta vaihdossa saatavaa hyvitystä. Autoliikkeiden hintoihin sisältyvät myös autoliikkeen liikekulut, takuu, myyntikate ja tinkimisvara.
Ajoneuvoon tehdyt peruskorjaukset, kuten moottorin peruskorjaus tai uusiminen ja korin kunnostus ja maalaus voivat vaikuttaa käypään arvoon sitä nostavasti. Tehdyt korjaukset eivät kuitenkaan korota ajoneuvon käypää arvoa suoraan niihin käytetyllä summalla. Auton käyttökuntoa ylläpitävät korjaukset ja kunnostus eivät nosta käypää arvoa. Korjausten tarve ja ajoneuvon huonokuntoisuus alentavat käypää arvoa.
Ajoneuvon käypää arvoa arvioitaessa vakuutusyhtiön edustaja laatii tarvittaessa käyvän arvon lausunnon, jossa tuodaan esiin auton arvoon vaikuttavia seikkoja sekä vertailuaineistoa vastaavista ajoneuvoista. Käyvän arvon lausunnossa ilmoitetaan usein auton moottorin, korin tai sisustuksen kunto viisiportaisella asteikolla, joista keskimmäinen tarkoittaa ajoneuvon ikään ja ajomäärään nähden tavanomaisen siistiä ja hyväkuntoista.
Vakuutusyhtiölle on esitettävä mieluiten kirjallisesti kaikki ne korjaukset ja muut seikat, jotka tulisi ottaa huomioon ajoneuvon käypää arvoa määritettäessä. Näitä ovat esimerkiksi huoltokirja, korjauslaskut, takuutodistus ja ajoneuvosta ennen vahinkoa otetut valokuvat.
Ajoneuvon käypään arvoon ei myöskään vaikuta se, kuinka paljon ajoneuvon osamaksusopimuksen mukaista velkaa on jäljellä. On mahdollista, että auton käypä arvo on alempi kuin siitä jäljellä oleva osamaksu tai rahoitusvelka. Tämä velkaosuus jää asiakkaan itsensä maksettavaksi. Kaskovakuutuksiin liittyvät rahoitusvakuutukset eivät myöskään kata tätä osuutta.
Ajoneuvon käypä arvo on sopimuksenvarainen asia. Käyvästä arvosta siis keskustellaan ja sovitaan asiakkaan ja vakuutusyhtiön välillä. Käyvän arvon määrittely on aina osittain tapauskohtaista arviointia, eikä yhtä ainoaa oikeaa käypää arvoa yksittäiselle ajoneuvolle ole. Lunastussumman määrittely ei kuitenkaan ole luonteeltaan kaupankäyntiä vaan oikeudenmukaisen korvauksen määrittämistä.
Jos ajoneuvon arvosta ei päästä yhteisymmärrykseen, eräänä vaihtoehtona on pyytää käyvästä arvosta lausunto Keskuskauppakamarin HTT-tavarantarkastajalta. HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia, Keskuskauppakamarin hyväksymiä asiantuntijoita. Lausunnon voi pyytää asiakas itse tai vakuutusyhtiö. Lausunnonpyytäjä maksaa lausuntopalkkion, joka on yleensä muutamista sadoista euroista ylöspäin.
Jos ajoneuvon käyvästä arvosta jää erimielisyys asiakkaan ja vakuutusyhtiön välille, vakuutusyhtiö maksaa ns. riidattoman osuuden korvauksesta. Tähän on mahdollista hakea muutosta jälkikäteen.
Kertakorvaus
Lunastuksen sijaan on sekä liikenne- että autovahingoissa yleensä mahdollista maksaa kertakorvaus. Jos vahinko korvataan kertakorvauksella, vaurioitunut ajoneuvo jää asiakkaalle ja vaurioista maksetaan rahakorvaus. Kertakorvauksen määrä on yleensä lunastuskorvausta vastaava määrä vähennettynä auton jäännösarvolla eli sillä arvolla, joka autolla on vaurioituneena.
5 Muutoksenhaku ja neuvonta
Jos olet tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen, kannattaa ensimmäiseksi ottaa uudelleen yhteyttä vakuutusyhtiöön ja pyytää käsittelemään asiaa uudelleen. Korkeammalle korvausvaatimukselle on kuitenkin oltava hyvät perustelut, esimerkiksi vaurioitunutta ajoneuvoa mahdollisimman hyvin vastaavien ajoneuvojen myynti-ilmoituksia. Monilla vakuutusyhtiöillä on omia sisäisiä muutoksenhakuelimiä, joista voi pyytää kaskovakuutusasian uudelleenkäsittelyä. Vakuutusyhtiöiden sisäiset muutoksenhakuelimet eivät käsittele liikennevahinkoasioita.
Jos asia ei selviä neuvottelemalla vakuutusyhtiön kanssa, asiasta on mahdollista pyytää maksutonta ratkaisusuositusta. Liikennevahinkoasioissa ratkaisusuositusta voi pyytää liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta. Kaskovakuutusasioissa ratkaisusuosituksia antavat FINE ja kuluttajariitalautakunta.
Liikenne- ja kaskovahinkoasioissa on mahdollista myös nostaa kanne käräjäoikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa korvauspäätöksen antamisesta.
5.1 Liikennevahingot
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
FINE antaa liikennevahinkoasioissa yleistä neuvontaa. FINE ei kuitenkaan anna liikennevahinkoasioissa ratkaisusuosituksia.
Yhteystiedot:
Puh. (09) 6850 120, ma–to klo 10–16.
www.fine.fi
Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta
Liikennevahinkoasioissa ratkaisusuositusta eli lausuntoa voi pyytää liikenne- ja potilasvahinkolautakunnalta. Käsittely on kirjallista ja asiakkaalle maksutonta. Lausuntopyynnön voi tehdä käyttäen liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan internetsivulta löytyvää tulostettavaa tai sähköistä lomaketta.
Lausuntopyyntö liikennevahinkolautakunnalle on tehtävä yhden vuoden kuluessa siitä, kun vakuutusyhtiö on antanut korvauspäätöksen.
Yhteystiedot:
Puh. (vaihde) 010 198 200
www.liipo.fi
Liikennevakuutuskeskus
Liikennevakuutuskeskus on liikennevakuutusyhtiöiden keskuselin. Liikennevakuutuskeskukselta voi saada neuvoja, jos Suomessa vakuutetulle ajoneuvolle tapahtuu vahinko ulkomailla, tai jos suomalainen henkilö tai ajoneuvo vahingoittuu liikennevahingossa ulkomailla. Liikennevakuutuskeskus hoitaa tuntemattomiksi jäävien, vakuuttamattomien ja siirtoliikennevakuutettujen ajoneuvojen aiheuttamat liikennevahingot.
Yhteystiedot:
Vahinko ja korvauspalvelu Puh. 040 450 4520
www.lvk.fi
5.2 Kaskovahingot
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja Vakuutuslautakunta
FINE antaa neuvontaa kaskovahinkoasioissa. FINEltä on mahdollista pyytää myös ratkaisusuositusta kaskovakuutusta koskevassa riidassa.
Yhteystiedot:
Puh. (09) 6850 120, ma–to klo 10–16.
www.fine.fi
Kuluttajariitalautakunta
Myös kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia yksityisasiakkaille autovakuutusasioissa.
Yhteystiedot:
Puh. (vaihde) 029 566 5200
Kuluttajaneuvonta: 029 5053050
www.kuluttajariita.fi
© FINE 2020