1 Johdanto

Oikeusturvavakuutus korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, jotka aiheutuvat lakimiesavun käyttämisestä käräjäoikeuden käsiteltäväksi saatettavissa asioissa. Kotivakuutukseen sisältyy yleensä oikeusturvavakuutusosa, ellei sitä vakuutusta otettaessa nimenomaan jätetä pois.

Tässä oppaassa tarkastellaan kotivakuutuksiin sisältyvien yksityishenkilön oikeusturvavakuutusten keskeistä sisältöä. Oikeusturvavakuutuksissa on yhtiökohtaisia eroja ja oman vakuutuksen täsmällinen sisältö ilmenee vakuutuskirjan ja vakuutusehtojen muodostamasta kokonaisuudesta.

Vapaaehtoiseen autovakuutukseen eli kaskovakuutukseen sekä matkustajavakuutukseen on mahdollista sisällyttää myös oikeusturvavakuutus. Lisäksi ammattiliitot voivat ottaa oikeusturvavakuutuksen jäsenistönsä turvaksi työhön liittyvien asioiden osalta. Samoin kiinteistövakuutus saattaa sisältää oikeusturvaosan. Oikeusturvavakuutus voi kuulua myös yrityksen vakuutuspakettiin. Näitä oikeusturvavakuutuksia tarkastellaan lyhyesti julkaisun lopussa.

Huomioi nämä asiat:

Vakuutusta ottaessa

• Tutustu vakuutuksen sisältöön.
• Tietoa vakuutuksen sisällöstä saat vakuutuksen tuoteselosteesta ja vakuutusyhtiön toimihenkilöiltä, tarkka sisältö ilmenee vakuutusehdoista.
• Vakuutuksesta voidaan korvata riita-, rikos- ja hakemusasioita.
• Rajoitusehdoilla on rajattu vakuutuksen korvauspiiriä.
• Vakuutusyhtiötä vaihtaessa tulee huolehtia, ettei vakuutuksen voimassaoloon tule päivänkään katkoa.

Vahingon sattuessa

• Ota yhteys vakuutusyhtiöön.
• Vakuutusyhtiöstä saat neuvoa oikeusturvailmoituksen teossa.
• Käytä asiamiehenä aina asianajajaa tai muuta lakimiestä.
• Vakuutusyhtiö ilmoittaa korvauspäätöksessä, myönnetäänkö asiaan oikeusturvaetu.
• Tutustu aina huolellisesti korvauspäätökseen ja tarvittaessa sen mukana tulleisiin muutoksenhakuohjeisiin

2 Yksityishenkilön oikeusturvavakuutus

2.1 Vakuutuksen tarkoitus

Yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutuksista korvataan vakuutusehtojen mukaisesti asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja, jotka aiheutuvat lakimiesavun käyttämisestä käräjäoikeuden käsiteltäväksi saatettavissa olevissa asioissa. Korvattavaksi voivat tulla ainoastaan vakuutetun yksityiselämää koskevat asiat.

Oikeusturvavakuutuksesta ei korvata kuluja, jotka ovat syntyneet lakimiesavun käyttämisestä esimerkiksi hallintoviranomaisissa, hallintooikeudessa, erikoistuomioistuimissa, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa eikä myöskään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa.

Jotta oikeusturvavakuutuksesta voitaisiin maksaa korvausta, tulee vakuutetun käyttää asiamiehenään asianajajaa tai muuta lakimiestä. Vakuutusyhtiöt eivät osoita asiamiehenä käytettävää lakimiestä tai anna itse tapauksia koskevaa oikeudellista neuvontaa

2.2 Vakuutetut

Vakuutetulla tarkoitetaan henkilöä, jonka hyväksi vakuutus on voimassa ja, joka voi käyttää vakuutusta. Yleensä oikeusturvavakuutuksissa ovat vakuutettuina vakuutuksenottaja eli vakuutussopimuksen solminut henkilö ja hänen kanssaan samassa taloudessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Joidenkin yhtiöiden ehdoissa on todettu, että väestörekisteriin merkittyä osoitetta pidetään vakuutetun vakituisena asuinpaikkana. Tämä on syytä huomioida esimerkiksi erotilanteissa, jolloin yhteisestä kodista poismuuttavan vakuutetun tulee ottaa välittömästi oma vakuutus.

2.3 Vakuutusmäärä ja omavastuu

Vakuutusmäärä tarkoittaa oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtumakohtaista enimmäiskorvausmäärää. Oikeusturvavakuutusten vakuutusmäärä vaihtelee vakuutusyhtiöittäin, mutta yleisin vakuutusmäärä on 8 500 euroa. Jotkut yhtiöt tarjoavat myös laajennettuja vakuutuksia, joissa yleisin vakuutusmäärä on 17 000 euroa.

Omavastuulla tarkoitetaan summaa tai osuutta, jota vakuutus ei kata. Oikeusturvavakuutuksissa omavastuu vaihtelee eri yhtiöissä ja vakuutustuotteissa. Markkinoilla olevissa yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutuksissa omavastuu vaihtelee 15 prosentista 25 prosenttiin euromääräisen omavastuun ollessa kuitenkin vähintään 150–340 euroa kustannuksista.

2.4 Korvattavat vakuutustapahtumat

Oikeusturvaedun myöntämisen välttämättömänä edellytyksenä on, että vakuutetulle on sattunut vakuutusehdoissa määritelty vakuutustapahtuma vakuutuksen voimassaoloaikana.

Riita-asioissa yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutuksissa korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla. Monet vakuutusehdot määrittelevät riidan syntymisen siten, että riita on syntynyt, kun asiassa esitetty vaatimus on kiistetty joko perusteen tai määrän osalta.

Henkilö A ostaa yritys B:ltä ilmalämpöpumpun 1.2.2017. Kaupan jälkeen A havaitsee ilmalämpöpumpussa vikaa ja esittää B:lle kaupan purkua koskevan vaatimuksen 15.2.2017. B kiistää A:n vaatimukset 1.3.2017 päivätyssä kirjeessä. Korvattava vakuutustapahtuma on sattunut 1.3.2017.

Henkilö A on kuollut ja pesänosakkailla B:llä ja C:llä tulee riitaa pesän selvittämiseen ja jakamiseen liittyvistä kysymyksistä. Tässä tilanteessa oikeusturvaetua ei voida myöntää, sillä riitaa ei tässä tilanteessa voida saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Mikäli käräjäoikeus määrää asiaan pesänjakajan- tai selvittäjän, jonka tekemästä päätöksestä pesänosakas nostaa kanteen, on oikeusturvaedun myöntäminen mahdollista.

Rikosasioissa vakuutetun ollessa asianomistajana (eli rikoksen kohteena) korvattava vakuutustapahtuma on vakuutetun esittämän yksityisoikeudellisen vaatimuksen kiistäminen perusteeltaan tai määrältään. Joissakin yhtiöissä vakuutustapahtuma sattuu näissä tapauksissa, kun asia tulee vireille käräjäoikeudessa. Erilaisella vakuutustapahtuman määritelmällä voi olla vaikutusta oikeusturvaedun myöntämiseen, jos vakuutettu vaihtaa vakuutusyhtiötä rikosasian ollessa vireillä.

Mikäli vakuutettu on vastaajana (eli rikoksesta syytettynä) virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, ei kyse pääsääntöisesti ole markkinoilla olevissa vakuutustuotteissa korvattavasta vakuutustapahtumasta. Vakuutetun ollessa vastaajana voi vakuutusehtojen mukainen korvattava vakuutustapahtuma kuitenkin syntyä, mikäli syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai on sen peruuttanut ja asianomistaja nostaa tai jatkaa syytettä vakuutettua vastaan. Muut rikosasiat rajautuvat pääsääntöisesti oikeusturvavakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, mutta korvauspiirin määrittelyssä on yhtiökohtaisia eroja.

2.5 Kahden vuoden sääntö

Lähtökohtana oikeusturvavakuutuksessa on, että vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneita vakuutustapahtumia. Kahden vuoden sääntö on poikkeus tästä. Jos vakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, täytyy kahden vuoden säännön mukaan myös

niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Tähän vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan se aika, jonka vakuutus on ollut yhtäjaksoisesti voimassa yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä saman sisältöisenä.

Vakuutuksen päättymistilanteissa on tärkeä järjestää uusi vakuutusturva alkamaan välittömästi vanhan vakuutuksen päätyttyä. Erityisesti oikeusturvavakuutusta ajatellen on merkityksellistä, että vakuutusten voimassaoloon ei tule päivänkään katkosta. Vanhan ja uuden oikeusturvavakuutuksen voimassaolon välillä oleva muutamankin päivän katkos estää oikeusturvaedun myöntämisen myöhemmin esiin tulevissa tapauksissa, jos siis kyse on molempien vakuutuksien mukaan korvattavasta riita-asiasta.

Vakuutuskäytännössä kahden vuoden sääntö on tullut toistuvasti esiin muun muassa asuntokauppariidoissa. Koska kaupan tekeminen on yleensä katsottu asuntokauppariidan perusteeksi, kahden vuoden sääntö estää oikeusturvaedun myöntämisen asuntokauppaa koskevassa riita-asiassa, jos vakuutus ei ole ollut voimassa kauppakirjaa tehtäessä eikä vakuutus ole ollut vakuutustapahtuman sattuessa voimassa kahta vuotta. Asuntokauppoja tehtäessä onkin syytä tarkistaa oikeusturvavakuutuksen voimassaolo.

Henkilö A myy omakotitalonsa 1.2.2017 ja irtisanoo samana päivänä oikeusturvavakuutuksen sisältävän kotivakuutuksensa päättymään. A muuttaa väliaikaisesti asumaan vuokralle ja ostaa 15.2.2017 itselleen uuden omakotitalon. Oikeusturvavakuutuksen sisältävän kotivakuutuksen A ottaa 3.3.2017, kun hän muuttaa taloon. Pian A huomaa, että uudessa talossa on pahoja kosteusongelmia. A esittää myyjälle 2.5.2017 hinnanalennusvaatimuksen, jonka myyjä kiistää 6.5.2017.

Koska A:n vakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa eli riidan syntyessä 6.5.2017 ollut voimassa alle kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. A:n asiassa esittämä vaatimus perustuu ennen vakuutuksen voimaantuloa 15.2.2017 tehtyyn kiinteistökauppaan. A:lla ei ole ollut 15.2.2017 voimassa olevaa oikeusturvavakuutusta.

Oikeusturvaetua ei myönnetä A:lle kahden vuoden säännön perusteella. Mikäli uusi oikeusturvavakuutus olisi ollut voimassa 15.2.2017, taikka oikeusturvavakuutusten voimassaolon välissä ei olisi ollut katkosta, kahden vuoden sääntö ei olisi estänyt oikeusturvaedun myöntämistä.

2.6 Rajoitusehtoja

Oikeusturvavakuutuksissa on myös rajoitusehtoja, jotka rajaavat tietyt asiat korvattavien asioiden ulkopuolelle. Alla kuvataan keskeisiä yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutusten rajoitusehtoja. Esimerkkiluettelo ei sisällä kaikkia rajoitusehtoja. Oman oikeusturvavakuutuksen rajoitusehdot ilmenevät sovellettavista vakuutusehdoista. Rajoitusten sisällössä on vakuutusyhtiö- ja vakuutusehtokohtaisia eroavaisuuksia. Samankin vakuutusyhtiön eri kotivakuutuskantoihin saatetaan soveltaa erilaisia oikeusturvavakuutusehtoja. Yleensä oikeusturvavakuutuksen vakuutusehdoissa rajoitusehtoja on noin parikymmentä.

• Asiat, joiden voidaan katsoa liittyvän vakuutetun työhön, ansiotoimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan, ovat tyypillisesti rajattu yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutuksista korvauspiirin ulkopuolelle. Korvauspiirin ulkopuolelle on saatettu erillisellä rajoitusehdolla rajata myös sijoitustoimintaan tai yksittäiseen sijoitukseen liittyvät asiat, jotka koskevat vakuutusehdoissa määritetyn euromäärän (esimerkiksi 85 000 euroa tai 100 000 euroa) ylittävää sijoitusta.
   
• Oikeusturvavakuutuksen ei yleensä korvata kuluja, jotka liittyvät muuhun kiinteistöön tai asuinhuoneistoon kuin vakuutetun vakinaiseen asuntoon tai vakuutetun omassa käytössä olevaan vapaa-ajanasuntoon. Tällä rajoitusehdolla on pois suljettu vakuutetun sijoitusasunnot. Oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin saattaa kuitenkin vakuutusyhtiöstä riippuen kuulua vakuutetun omistamaa ainoaa tai ainoastaan kahta sijoitusasuntoa koskevat asiat.
   
• Lasten huoltoon, elatukseen, tapaamisoikeuteen tai asumiseen liittyvien asioiden korvattavuutta on rajoitettu. Useilla yhtiöillä näitä asioita ei korvata lainkaan. Joillakin yhtiöllä kuluja ei korvata, kun näistä asioista sovitaan tai päätetään ensimmäistä kertaa. Kulujen korvattavuutta on näissä vakuutuksissa rajoitettu myös muilla tavoilla.
   
• Avioeroon, rekisteröidyn parisuhteen purkamiseen tai avoliiton päättymiseen liittyvät varallisuus- ja muut riidat, on rajattu oikeusturvavakuutuksissa korvauspiirin ulkopuolelle.

2.7 Oikeusturvavakuutuksesta korvattavat kulut

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan kuluja, jotka aiheutuvat lakimiehen käyttämisestä asiamiehenä sekä todistelukustannuksia. Korvaukset maksetaan yleensä tuomioistuimen päätöksen, tuomion tai sovinnon syntymisen jälkeen. Ne kulut, jotka aiheutuvat vakuutetulle valituksesta korkeimpaan oikeuteen, korvataan ainoastaan silloin, kun korkein oikeus on myöntänyt vakuutetulle valitusluvan asiaan. Joillakin vakuutusyhtiöillä enimmäiskorvausmäärä ennen jutun pääkäsittelyä aiheutuneiden kustannusten osalta sekä kustannuksista asiassa, joka ratkaistaan ilman oikeudenkäyntiä, on 50 prosenttia vakuutusmäärästä.

Mikäli vakuutetun vastapuoli on tuomittu tai sitoutunut maksamaan vakuutetun oikeuden­ käyntikulut, täytyy vakuutetun ennen korvauksen suorittamista siirtää oikeutensa tuomittuihin tai sovittuihin oikeudenkäyntikuluihin vakuutusyhtiölle. Jos vakuutettu on maksanut vakuutusmäärän täytyttyä sen yli menevät kustannukset itse ja vastapuoli, joka on tuomittu korvaamaan vakuutetulle tämän oikeudenkäyntikulut, maksaa osan kuluista vakuutetulle, jaetaan joidenkin vakuutusyhtiöiden vakuutusehtojen mukaan vastapuolen maksama kulukorvaus vakuutetun ja vakuutusyhtiön kesken heidän kustannuksista maksamien osuuksien suhteessa.

2.8 Vastapuolen oikeudenkäyntikulut

2.9 Oikeusturvaedun hakeminen

Selvitettäessä asian korvattavuutta oikeusturvavakuutuksesta, pitää vakuutetun ensin tehdä vakuutusyhtiöönsä oikeusturvailmoitus. Vakuutetun tulee toimittaa vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat, joista voidaan todeta vakuutusehtojen mukaan korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen. Ennen oikeusturvailmoituksen tekoa vakuutettu voi ottaa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja tiedustella, mistä asiakirjoista vakuutusyhtiölle tulee toimittaa jäljennökset oikeusturvailmoituksen liitteenä.

2.10 Muutoksenhaku oikeusturvavakuutusta koskevaan päätökseen

Vakuutusyhtiö ilmoittaa asiakkaalle korvauspäätöksellä, myönnetäänkö asiaan oikeusturvaetu. Vakuutusyhtiön myöntäessä oikeusturvaedun, vakuutetun tulee tutustua

tarkasti vakuutusyhtiön asiassa toimittamaan materiaaliin sekä vakuutukseen sillä hetkellä sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Mikäli vakuutusyhtiö epää oikeusturvaedun, voi korvausratkaisuun tyytymätön vakuutettu hakea muutosta vakuutusyhtiön ratkaisuun. Kun vakuutusyhtiö on kulujen syntymisen jälkeen käsitellyt oikeusturvavakuutuksesta korvattavien kulujen määrää, voi myös tähän korvausratkaisuun tyytymätön vakuutettu hakea päätökseen muutosta.

Vakuutusyhtiön korvausta koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta korvauspäätöksen mukana toimitettavan muutoksenhakuohjeen mukaisesti. Jos olet tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen, tutustu päätöksen saatuasi tarkoin sen mukana toimitettuun muutoksenhakuohjeeseen.

FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonta neuvoo ja antaa selvittelyapua vakuutusasioissa. FINEn Vakuutuslautakunta ja kuluttajariitalautakunta antavat ratkaisusuosituksia oikeusturvavakuutuksia koskevissa asioissa. Lautakuntien lausunnot eivät ole osapuolia oikeudellisesti sitovia, mutta vakuutusyhtiöiden noudattamisprosentti on asiakkaan eduksi muuttuneiden asioiden osalta yleensä ollut erittäin korkea.

Jos korvauksen hakija haluaa saattaa korvauserimielisyyden yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, on kanne nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut kirjallisen tiedon vakuutusyhtiön päätöksestä sekä kanteen nostamista koskevasta määräajasta. Mikäli kannetta ei nosteta määräajan kuluessa, vakuutusyhtiön korvausratkaisu jää lopulliseksi. Asian käsittely Vakuutus- ja rahoitusneuvonnassa ei keskeytä kanneajan kulumista. Sen sijaan vakuutussopimuslain ja velan vanhentumisesta annetun lain 1.11.2010 voimaan tulleiden säännösten perusteella asian vireille tulo Vakuutuslautakunnassa keskeyttää vakuutussopimuslain mukaisen kanneajan. Myös asian vireilletulo kuluttajariitalautakunnassa keskeyttää kanneajan. Oikeusturvavakuutuksesta ei voi saada oikeusturvaetua asiaan, joka koskee oikeusturvaedun myöntämistä.

3 Muita oikeusturvavakuutuksia

3.1 Ammattiliittojen jäsenten oikeusturvavakuutukset

Kotivakuutukseen liittyvästä yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksesta ei korvata työhön liittyviä asioita. Ammattiliittojen sopimista oikeusturvavakuutuksista korvataan yleensä asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja työhön liittyvissä asioissa.

Ammattiliittoon kuuluvan henkilön on hyvä selvittää, onko ammattiliitto vakuuttanut jäsenensä liiton ottamalla oikeusturvavakuutuksella. Näihin oikeusturvavakuutuksiin liittyy erilaisia rajoituksia, jotka voi tarkistaa ammattiliitosta ja vakuutuksen myöntäneestä vakuutusyhtiöstä.

3.2 Kiinteistövakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus

Kiinteistövakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta korvataan kuluja asioissa, jotka liittyvät tietyn vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön ja sen rakennusten omistamiseen, hallintaan, hoitoon tai käyttöön. Vakuutuksenottajan lisäksi vakuutettuina ovat pääsääntöisesti myös esimerkiksi vakuutetun palveluksessa olevat henkilöt.

Myös kiinteistövakuutukseen kuuluvassa oikeusturvavakuutuksessa on rajoituksia. Esimerkiksi ennen oikeusturvavakuutuksen alkamista aloitettua rakennustyötä koskevat asiat ja kaikki vuokrasuhteita koskevat asiat on tyypillisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Asunto-osakeyhtiö vaati tammikuussa 2013 perustajaurakoitsijaa tekemään korjaustöitä, koska vuonna 2005 rakennetussa pienkerrostalossa on havaittu rakennusvirheitä. Asunto-osakeyhtiö hakee oikeusturvaetua perustajaurakoitsijan kiistettyä esitetyn vaatimukset. Kiinteistövakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus on tullut voimaan vuoden 2006 alussa.

Vakuutussopimukseen otetun rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei muun muassa korvata kuluja asiassa, joka johtuu kiinteistöllä tai sen rakennuksilla ennen vakuutuksen voimaantuloa aloitetusta rakennus-, korjaustai purkutyöstä, niiden suunnittelutyöstä tai niitä koskevista sopimuksista, takuista tai vakuuksista. Koska riita perustuu ennen oikeusturvavakuutuksen voimaantuloa aloitetun rakennustyön vastuukysymyksiin, oikeusturvaetua ei asiassa myönnetä. Merkitystä tässä tapauksessa ei ole erityisen rajoitusehdon johdosta sillä, että oikeusturvavakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa yli kahden vuoden ajan.

3.3 Vapaaehtoiseen autovakuutukseen liittyvä oikeusturvavakuutus

Vapaaehtoiseen autovakuutuksen eli kaskovakuutukseen liittyvästä oikeusturvavakuutuksesta korvataan asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja asioissa, jotka liittyvät moottoriajoneuvon omistamiseen, kuljettamiseen ja hallintaan. Vakuutettuja autovakuutuksen oikeusturvavakuutuksessa ovat yleensä vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja, haltija ja kuljettaja kukin tässä ominaisuudessa.

Useilla vakuutusyhtiöillä kotivakuutukseen kuuluva oikeusturvavakuutus on toissijainen autovakuutukseen sisältyvään oikeusturvavakuutukseen nähden. Kotivakuutukseen liittyvässä yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksessa on joillakin yhtiöillä rajoitus, että siitä ei korvata kuluja asioissa, joissa vakuutettu on osallisena moottoriajoneuvon kuljettajana, omistajana tai kuljettajana.

3.4 Yrityksen oikeusturvavakuutus

Yrityksen oikeusturvavakuutus korvaa asianajoja oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa. Vakuutus koskee vain vakuutuskirjassa mainittua liiketoimintaa. Vakuutettuina ovat usein itse yrityksen lisäksi myös esimerkiksi yrityksen työntekijät sekä työntekijöihin rinnastettavat itsenäiset yrittäjät.

Tilitoimisto A:n vakuutuskirjassa on mainittu vakuutettuna toimialana tilitoimistotoiminta. Tilitoimisto omistaa osakehuoneiston, jonka se on vuokrannut B:lle. Jos A:lle ja B:lle tulee vuokrasuhteeseen liittyvä riita, ei vakuutus korvaa sitä, sillä huoneistojen vuokraustoiminta ei kuulu tilitoimiston varsinaiseen toimialaan.

Myös yrityksen vakuutukseen sisältyy vakuutuksen voimassaoloa koskeva kahden vuoden sääntö. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että vakuutus on voimassa jo silloin, kun perustettavan yhtiön lukuun tehdään sopimuksia ja sitoumuksia. Vakuutusyhtiöistä voi tiedustella, myönnetäänkö vakuutus perustettavan yhtiön lukuun.

© FINE 2022