Haku

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Ei tuloksia

Taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus korvaa yleensä putkivuodoista talon rakenteille aiheutuneita vesivahinkoja. Asukkaan pesukoneen aiheuttama vesivahinko ei välttämättä kuulu taloyhtiön kiinteistövakuutuksen piiriin, sillä kiinteistövakuutuksen rajoitusehdoissa voidaan todeta muun muassa, ettei liitosten tai tiivisteiden vuotamisesta tai ikääntymisestä aiheutunutta vahinkoa korvata. Tällöin huoneiston pinnoitteet ja kiinteät kalusteet voivat kuitenkin tulla korvattavaksi kotivakuutuksesta, jos vuotovahinko täyttää kyseisen vakuutuksen edellytykset vahingon korvaamiseksi.

Lisäksi asukkaan omat tavarat tai tilapäisasunnon kulut voivat tulla korvattavaksi hänen omasta kotivakuutuksestaan. Jos pesukoneen vuotaminen johtuu asukkaan huolimattomuudesta, kyseeseen voi tulla myös asukkaan kotivakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus, joka tällaisessa tilanteessa voi korvata taloyhtiölle aiheutuneita vahinkoja

Lue lisää
Vesivahinko ja kotivakuutus – usein kysyttyä
Perustietoa kotivakuutuksesta
Kun kotona sattuu vahinko - ohjeita kuluttajille

Laaja kotivakuutus korvaa yleensä ukkosen rikkomat laitteet ja esimerkiksi sulaneet pakasteet, kuten muutkin äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot. Suppeammat vakuutukset korvaavat vakuutusehdoissa mainittujen ilmiöiden aiheuttamat vahingot, joten ukkosvahinkojen korvaaminen riippuu valitun turvan laajuudesta.

Lue lisää:
Myrskyt ja muut luonnonilmiövahingot
Perustietoa kotivakuutuksesta

Alivakuutettu omaisuus on vakuutettu vain osaksi. Tällöin vakuutusmäärä on pienempi kuin omaisuuden jälleenhankinta-arvo. Esimerkiksi 100.000 euron arvoinen kiinteistö on vakuutettu vain 50.000 eurosta. Jos omaisuus tuhoutuu kokonaan (täysvahinko), korvataan tuo 50.000 euroa. Jos omaisuudesta tuhoutuu osa, vaikkapa neljännes (vahingot 25.000 euroa), korvaus maksetaan vain vakuutusmäärän ja todellisen jälleenhankinta-arvon suhteessa (eli 1/2 x 25.000 = 12.500 euroa).

Lue lisää:
Perustietoa kotivakuutuksesta

Taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta korvataan rakennukselle ja sen rakenteille aiheutuneita vahinkoja, huoneistojen pinnoitteita sekä kiinteitä kalusteita kuten vaatekaappeja ja keittiökaapistoja. Kiinteistövakuutuksesta ei korvata asukkaiden muualle muutosta tai tilapäisestä muualla asumisesta aiheutuneita kustannuksia kuten ei irtaimistovahinkojakaan.

Lue lisää:
Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset
Perustietoa kotivakuutuksesta
 

Vakuutusehdoissa on yleensä määritelty, että ensisijainen tapa korvata vahinko on maksaa sen korjauskustannukset. Vain silloin, jos korjauttaminen ei ole mahdollista, tai maksaisi liian paljon suhteessa uuden vastaavan laitteen hintaan, korvauksen määrä lasketaan uuden vastaavan esineen hinnan perusteella

Lue lisää:
Perustietoa kotivakuutuksesta
10 kysymystä tuote- ja kotivakuutuksesta

Osakasko eli hirvi-, palo- ja varkausvakuutus korvaa hirvieläimeen törmäämisestä aiheutuneet vahingot. Korvattavuus edellyttää osumista hirveen. Vakuutusyhtiöt eivät korvaa hirven väistämisestä (esimerkiksi ojaan tai esteeseen) aiheutuneita vahinkoja. Tällainen vahinko voidaan korvata laajasta kaskovakuutuksesta.

Lue lisää:
Perustietoa vapaaehtoisista autovakuutuksista
Moottoripyörien vakuuttaminen

Käypää arvoa määritettäessä otetaan huomioon ajoneuvon ja sen merkin päivän markkinahinnat, ajoneuvon yksilöllinen kunto ja ominaisuudet, varusteet, käyttöönottoaika ja -paikka, vuosimalli, käyttötapa, ajetut kilometrit, ajoneuvon huoltohistoria sekä muut hintaan vaikuttavat tekijät.

Ajoneuvon korjaamiseen tai lisävarusteisiin käytetty rahamäärä ei korota käypää arvoa vastaavalla määrällä. Myöskään auton aiempi ostohinta ei osoita käyvän arvon suuruutta.

Määrittelyssä käytetään internetin myynti-ilmoituksia, mutta huomioidaan, etteivät yksittäisten ajoneuvojen pyyntihinnat välttämättä vastaa todellisia myyntihintoja. Autoliikkeiden hintapyynnöt ja myyntihinnat eivät myöskään sellaisenaan osoita ajoneuvon käyvän arvon suuruutta, koska niihin sisältyvät liikekulut, takuu, myyntikate ja tinkimisvara, jotka ovat käypään arvoon kuulumattomia liiketoimintaeriä

Lue lisää:
Perustietoa vapaaehtoisista autovakuutuksista
Lunastus kasko- ja liikennevakuutuksesta

Kaskovakuutuksen törmäysturvasta korvataan törmäyksestä välittömästi aiheutuneet vahingot, esimerkiksi öljypohjan vaurioituminen kiven yli ajettaessa. Tyypillisen rajoitusehdon mukaan puutteellisesta öljynkierrosta johtuvaa moottorivauriota ei korvata, vaikka öljynkierron puutteellisuus johtuisikin törmäyksestä. Tapauksessa siis öljypohjan vaurio korvataan, mutta ei moottorivauriota.

Lue lisää:
Perustietoa vapaaehtoisista autovakuutuksista

Tienpitäjän, kuten valtion, kunnan tai tiekunnan tulee pitää tie liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tienpitäjä voi joutua vastuuseen autolle aiheutuneesta vahingosta, jos se on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä toimenpiteisiin tiedossaan olleen vaarallisen kohdan poistamiseksi.

Liikennevakuutuslain 40 §:ssä on rajattu pois liikennevakuutuksen korvauspiiristä ajoneuvon omistajan, haltijan tai kuljettajan muulle omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Näin ollen oman autotallin seinä ei ole liikennevakuutuksesta korvattavaa vahinkoa.

On hyvä muistaa, että tapaturma voi sattua vapaa-ajalla urheilun ulkopuolellakin.

Hoitokulut korvataan tositteita vastaan kertaalleen. Jos kulut nousevat niin suuriksi, että ensimmäisen vakuutuksen korvausmäärä täyttyy, voi loput hakea toisesta vakuutuksesta. Haittakorvauksen voi hakea molemmista vakuutuksista.

Lue lisää:
Kuntoilijan yksityistapaturmavakuutus
Yksityistapaturmavakuutuksen ongelmatilanteita

Urheilulajit jaetaan riskialttiuden mukaan ja vakuutusehdoista kannattaa tarkistaa, onko oma harrastus riskialttiiden lajien lisassa. Mikäli oma laji ei kuulu tavallisen yksityistapaturmavakuutuksen korvauspiiriin, voi vakuutusyhtiöstä tiedustella lajikohtaista vakuutusta, joka olisi voimassa myös tämän lajin osalta.

On myös lajeja, joissa sattuneita tapaturmia ei korvata lainkaan.

Huomioithan, että korvattavuuksissa saattaa olla eroja myös sen suhteen, onko kyseessä pelkkä harrastustoiminta vai myös kilpailutoiminta.

Lue lisää:
Kuntoilijan yksityistapaturmavakuutus
Yksityistapaturmavakuutuksen onelmatilanteita

Kyse on vapaaehtoisesta vakuutuksesta, josta sopijapuolet voivat halutessaan irtautua.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuskausittain maksettavan tapaturma- ja sairausvakuutuksen ehdoissa voidaan määrätä, että vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi vakuutusmaksukauden päättyessä. Irtisanomisperusteeksi ei käy vakuutustapahtuman sattuminen tai terveydentilan huonontuminen. Muilla perusteilla irtisanominen on sallittua. Peruste ei kuitenkaan saa olla hyvän vakuutustavan vastainen.

Kun kyse on tuotemuutoksista, jotka koskevat koko vakuutuskantaa, on irtisanominen lain mukaan pakollista. Ilmoitus vakuutuksen irtisanomisesta on lähetettävä viimeistään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä.

Yleensä yhtiöt näissä tilanteissa tarjoavat asiakkailleen uusien ehtojen mukaisia vakuutuksia.

Lue lisää:
Yksityistapaturmavakuutuksen ongelmatilanteita

Tapaturmavakuutuksissa korvausta ei voi evätä yksin humalatilaan vedoten. Mainitun sisältöinen ehto on niissä lainvastainen ja kuluttajaan nähden mitätön.

Lain mukaan korvausta voidaan kuitenkin alentaa tai evätä, jos vakuutettu aiheuttaa tapaturman törkeästä huolimattomuudesta (esimerkiksi tasapainoilemalla sillankaiteella parin promillen humalassa).

Sairauskuluvakuutuksessa on sen sijaan sallittua evätä korvaus alkoholin väärinkäytön aiheuttamasta sairaudesta, esim. kroonisesta haimatulehduksesta.

Lue lisää:
Yksityistapaturmavakuutuksen ongelmatilanteita

Lääketieteellisen tietämyksen mukaan selän venähdysvamman paraneminen vie noin 6-8 viikkoa. Jos selkäoireet eivät tässä ajassa parane, niiden pitkittymisen syynä ovat yleensä selän sairaus- ja rappeumaperäiset muutokset, vaikka selkä ei aikaisemmin olisikaan oireillut.

Tavallisia sairausmuutoksia ovat esim. nikamavälilevyn tyrä tai pullistuma eli juuri mainittu prolapsi. Selän välilevytyrä tai -pullistuma ei ole seurausta tapaturmasta, vaikka kipeytyminen ilmenisikin tapaturman yhteydessä. Välilevytyrän syy on vahingosta riippumaton välilevyn rappeumamuutos. Siksi siitä aiheutuvia vaivoja ei korvata tapaturmana. Nämä usein oireettomat sairausmuutokset voivat myös pitkittää toipumista.

Vakuutusehdoissa on rajoitus, jonka mukaan korvausta ei makseta siltä osin kuin hoitokulut ja työkyvyttömyys johtuvat tapaturmasta riippumattomasta sairaudesta.

Jos tapaturmatilanne on ollut sellainen, että se olisi voinut aiheuttaa selän venähdyksen, korvaus maksetaan yleensä kuitenkin tämän oletetun venähdysvamman paranemisajalta.

Lue lisää:
Opas liukastumisvahinkojen korvaamisesta
Yksityistapaturmavakuutuksen ongelmatilanteita

Korvausta haetaan kiinteistön omistajalta.

Kiinteistön voi omistaa asunto-osakeyhtiö, kiinteistöyhtiö, kaupunki tai yksityishenkilö. Esimerkiksi jos liukastuit kaupungin kunnossapitämällä jalkakäytävällä tai suojatiellä, korvausta haetaan kaupungilta.

Korvausta voi hakea myös omasta tapaturmavakuutuksesta.

Lue lisää:
Opas liukastumisvahinkojen korvaamisesta
Henkilövahinkojen korvaaminen vastuuvakuutuksesta

Pelkkä eläimen omistaminen ei automaattisesti aiheuta korvausvastuuta. Eläimen omistaja, haltija tai muu henkilö, jonka huostassa eläin on, on vastuussa vahingosta, jos hän on syyllistynyt eläimen valvonnassa tai kiinnipidossa huolimattomuuteen, varomattomuuteen tai muuhun laiminlyöntiin.

Lue lisää:
Koirien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen

Kotivakuutukseen kuuluu normaalisti osana vastuuvakuutus, josta korvataan vakuutuksenottajan huolimattomuudellaan ulkopuoliselle aiheuttamia vahinkoja.

Mikäli naapuri, jonka tontilla puu kasvoi, on syyllistynyt huolimattomuuteen, varomattomuuteen tai laiminlyöntiin eli aiheuttanut vahingon tuottamuksellisesti, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen. Näin voi olla esimerkiksi, jos hän on tiennyt puun olevan vaarallisen laho, mutta ei ole tehnyt asialle mitään.

Korvausta voi hakea naapurin vastuuvakuutuksesta, mutta tässäkin vakuutuksessa on omavastuuosuus. Naapuri maksaa omavastuuosuuden, ja omavastuun ylittävältä vahingon osalta korvaus maksetaan vastuuvakuutuksesta.

Lue lisää:
Myrskyt ja muut luonnonilmiövahingot

Lähtökohtaisesti vahingonkärsijä ei voi tehdä vahinkoilmoitusta vastuuvakuutukseen, vaan vahinkoilmoituksen tekee vakuutuksenottaja.

Poikkeuksellisesti vahingonkärsineellä on kuitenkin oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutuksenantajalta, jos:

  1. vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen;
  2. vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön; tai
  3. vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa.

Kotona asuvat lapset ovat vakuutettuja vanhempiensa kotivakuutuksella, ja lapsen aiheuttamat vahingot korvataan vastuuvakuutuksesta niin kuin aikuinen olisi sen aiheuttanut. Useat vakuutusyhtiöt korvaavat vastuuvakuutuksesta myös alle 12-vuotiaan lapsen tahallisestikin aiheuttamat vahingot.

Mikäli vahingon aiheuttanut lapsi oli vahinkoa kärsineen hoidettavana, vahinko voi vastuuvakuutuksen rajoitusehtojen vuoksi jäädä korvaamatta.

Lue lisää:
Perustietoa kotivakuutuksesta

Ennenaikaisesta matkalta paluusta johtuvia kustannuksia korvataan yleensä vain, jos matkasairauden tai matkatapaturman hoito vaatii paluun kotiin eli matka keskeytyy pakottavasti lääketieteellisistä syistä.

Lue lisää:
Matkatapaturmat, matkasairaudet ja niiden erityistilanteet
Perustietoa matkavakuutuksista

Matkatapaturman hoitokuluja korvataan vakuutusehtojen mukaan yleensä enintään 3 vuoden ajalta tapaturman sattumisesta. Sen jälkeen matkustajavakuutuksesta ei enää makseta korvausta, vaikka hoito olisikin kesken.

Lue lisää:
Matkatapaturmat, matkasairaudet ja niiden erityistilanteet
Perustietoa matkavakuutuksista

Matkustajavakuutusten ehtojen mukaan fysioterapia korvataan yleensä vain leikkaus- ja kipsaushoidon jälkeen. Mikäli fysikaalista hoitoa ole edeltänyt leikkaus- tai kipsaus, ei fysioterapiaa lähtökohtaisesti korvata.

Lue lisää:
Matkatapaturmat, matkasairaudet ja niiden erityistilanteet
Perustietoa matkavakuutuksista

Matkustajavakuutusehdot rajaavat useita riskialttiina pidettyjä toimintoja ja urheilulajeja pois vakuutuksen piiristä. Myös seinäkiipeily voi kuulua niihin.

Eri yhtiöiden ehdoissa on eroja. Ehdoissa luetellaan ne riskialttiit urheilulajit ja toiminnot, joita vakuutus ei koske. Mikäli aikoo harrastaa jotain urheilua matkan aikana, kannattaa etukäteen selvittää vakuutusyhtiöstä, kuuluuko kyseinen urheilulaji vakuutuksen piiriin.

Toisinaan vakuutuksen voi eri sopimuksesta ja maksusta laajentaa kattamaan halutun urheilulajin harrastamisen matkalla.

Lue lisää:
Matkatapaturmat, matkasairaudet ja niiden erityistilanteet
Perustietoa matkavakuutuksista

Matkavakuutuksissa on äkillisen hammassäryn ja puremisesta aiheutuneiden vammojen korvaamisesta erilaisia säännöksiä. Yleensä korvataan vain kustannukset välttämättömästä matkalla annetusta ensiapuhoidosta. Korvaukselle voi myös olla yläraja.

Puremisesta hampaalle syntynyt vahinko ei ole vakuutusehtojen mukainen tapaturma, josta kuluja korvattaisiin matkan jälkeenkin.

Tapaturmasta on kyse, jos hammas katkeaa esim. kaatuessa.

Lue lisää:
Matkatapaturmat, matkasairaudet ja niiden erityistilanteet
Perustietoa matkavakuutuksista

Kortinhaltijan vastuulle jää koko aiheutunut vahinko vain, jos hänen katsotaan toimineen tahallisesti tai törkeän huolimattomasti. Muussa tapauksessa vastuu rajoittuu enintään 50 euroon. Huolellisesti toiminut kortinhaltija ei vastaa vahingosta lainkaan. Kortinhaltijan vastuu kortin käytöstä lakkaa viimeistään, kun katoamisilmoitus on tehty pankkiin tai pankin ilmoittamalle taholle.

Maksupalvelulain mukaan kortinhaltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Asiakkaan on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista sekä säilytettävä ne erillään siten, ettei niitä ole mahdollista yhdistää toisiinsa. Kortti ja tunnusluku ovat myös henkilökohtaisia, eikä niitä saa luovuttaa muille. Esimerkiksi poliisi tai pankki ei kysy eikä tarvitse tunnuslukuja koskaan. Korttisopimuksen tekemällä kortinhaltija sitoutuu noudattamaan myös korttiehtoja. Korttiehdot vaihtelevat jonkin verran pankeittain, joten niihin on syytä perehtyä huolellisesti.

Ratkaisuissaan Pankkilautakunta on katsonut, että asiakkaalle ei välttämättä jää lainkaan vastuuta, vaikka hänen tunnuslukunsa on ja myös kortti myöhemmin anastamaan, jos hän kuitenkin huomaa tapahtuneen ja kuolettaa korttinsa lähes välittömästi. Yleisimmin vastuu rajoittuu kuitenkin 50 euroon, koska kortinhaltijan menettelyssä on havaittavissa jonkinlaista huolimattomuutta joko kortin tai tunnusluvun käytön tai säilyttämisen suhteen, kuten esimerkiksi kortin ja puhelimen (johon PIN oli tallennettu) jättäminen lukittuun tilaan kaappiin, johon kuitenkin myös muilla henkilöillä oli pääsy. Vahingon on sen sijaan katsottu jäävän kokonaan kortinhaltijan vastuulle esimerkiksi tilanteissa, jossa henkilö on ravintolaillan jälkeen lähtenyt tuntemattomien henkilöiden mukaan ja joissa korttia on onnistuttu käyttämään automaatilla, eikä kortinhaltija ole kyennyt esittämään johdonmukaista selvitystä tapahtumien kulusta.

Lue lisää:
Vastuu maksukortin oikeudettomasta käytöstä - Ratkaisukäytäntöä pankin ja asiakkaan välisestä vastuunjaosta

Maksukortin luotto- eli credit-ominaisuudella maksaminen antaa turvaa sitä vastaan, että kuluttaja ei saa luotolla ostettua tuotetta tai palvelua sopimuksen mukaisesti. Jos esimerkiksi lentoa ei lentoyhtiön ongelmista johtuen voida lentää, kuluttaja voi vaatia maksun palauttamista maksunsaajana olevan lentoyhtiön lisäksi myös luotonantajalta. Samanlaista suojaa ei ole debit-ominaisuudella tehdyissä maksuissa eikä tilisiirroissa, joissa pankki/kortinmyöntäjä vastaa vain maksun välittämisestä.

Luotolla maksettujen maksujen osalta voi siis kääntyä maksunsaajan lisäksi pankin puoleen. Tällöin pankilta voi vaatia korvausta tai maksunpalautusta, jos myyjä ei pysty tai ei halua maksaa korvausta tai hinnanpalautusta.

Korttimaksamisen turvallisuuteen liittyy toki tiettyjä riskejä, kuten myyjän luotettavuus, jota kannattaa aina harkita ennen omien korttitietojensa syöttämistä palveluun. Esimerkiksi tilisiirrolla maksettaessa ei ole riskiä siitä, että luottokortin tiedot joutuisivat vääriin käsiin.

Myös pankkitunnukset kuuluvat peruspankkipalveluihin, joihin soveltuu [edellä mainitussa kysymyksessä] todetut asiat. Sen lisäksi pankkitunnusten myöntämisen edellytyksenä on suomalainen henkilötunnus, jos pankkitunnuksissa on vahvan tunnistuksen elementti eli niitä voidaan käyttää tunnistauduttaessa esim. OmaKantaan tai Kelan palveluihin. Pankkitunnusten osalta asiakas tulee tunnistaa ETA-valtion, Sveitsin tai San Marinon viranomaisen myöntämästä passista tai henkilökortista. Pankki voi halutessaan hyväksyä myös muun maan passin.

Pankki voi irtisanoa asiakkaan perusmaksutilin vain jos maksutilillä ei ole ollut tapahtumia 24 peräkkäisen kuukauden aikana tai jos asiakas ei enää asu laillisesti ETA-valtiossa.

Pankki ilmoittaa asiakkaalle tilin irtisanomisesta ja irtisanomisperusteesta kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen irtisanomisen voimaantuloa. Pankki voi purkaa perusmaksutilisopimuksen, jos asiakas on tahallisesti käyttänyt maksutiliä laittomaan tarkoitukseen, jos asiakas on antanut virheellisiä tietoja tai jos asiakas on jättänyt antamatta tietoja, ja oikeat tiedot olisivat johtaneet perusmaksutilihakemuksen hylkäämiseen. Purkaminen tulee voimaan välittömästi.

Perusmaksutilin irtisanomista tai purkamista koskevassa ilmoituksessa pankin on neuvottava asiakasta muutoksenhakuun liittyvästä menettelystä.

Talletuspankit käsittelevät kuluttaja-asiakkaan perusmaksutilihakemuksen viipymättä ja viimeistään kymmenen pankkipäivän kuluessa hakemisesta. Jos talletuspankki kieltäytyy avaamasta kuluttaja-asiakkaan perusmaksutiliä tai tarjoamasta perusmaksutiliin liittyvää maksupalvelua, se ilmoittaa asiakkaalle kieltäytymisen perusteen viivytyksettä, kirjallisesti ja maksutta. Tällöin pankin pitää antaa asiakkaalle riittävä selvitys muutoksenhakuun liittyvistä menettelytavoista.

Finanssivalvonta on ohjeistanut, että vakuuden vaihtamisen ei pitäisi olla peruste marginaalin muuttamiselle, jos luottosuhteeseen ei tehdä muutoksia, jos asiakkaan maksukyky ei ole heikentynyt ja tilalle tuleva vakuus on vähintään yhtä hyvä kuin aikaisempi.

Haettu lisälaina hinnoitellaan tämänhetkisten kriteerien mukaisesti, mutta vanhan luoton marginaalin tai koron muuttamiseen ei ole perusteita tässä yhteydessä.

Jos pankki ei halua myöntää lisälainaa, voi asiakas hakea lisälainaa myös muusta pankista. Oman pankin hallussa olevien vakuuksien jälkipanttaaminen voi mahdollistaa saman asunnon tai kiinteistön käyttämisen myös toisen pankin lainan vakuutena.

Pankkien ja muiden luottolaitosten luotonanto on niiden itsenäisesti harjoittamaa liiketoimintaa. Luotonanto ei ole osa laissa säädettyjä peruspankkipalveluita, joten pankeilla ei ole luotonmyöntövelvollisuutta asiakkaita kohtaan. Pankeilla, kuten muillakin yrityksillä, on sopimusvapaus.

Sopimusvapauden nojalla pankit voivat vapaasti päättää kenen kanssa ja millä ehdoilla he solmivat sopimuksia. Näin ollen myös luotonannon osalta pankeilla on oikeus valita kenen kanssa se ryhtyy sopimussuhteeseen.

Kuluttajansuojalain mukaan kuluttaja-asiakkaalle on annettu oikeus maksaa luotto ennen sen erääntymistä, mutta pankki saa periä korvauksen asuntoluoton ennenaikaisesta maksamisesta, jos luottoa on myönnetty yli 20 000 euroa ja luoton korko on kiinteä tai viitekoron määräytymisjakso on vähintään kolme vuotta. Korvauksena luotonantaja saa periä enintään korkotason alenemisesta johtuvan tappion jäljellä olevalta kiinteäkorkoiselta luottojaksolta tai viitekoron määräytymisjaksolta.

Jos lyhennysvapaan pitämisestä on sovittu lainasopimuksessa tai lainan hakemisen yhteydessä, on muuten annettu ymmärtää lyhennysvapaan pitämisen olevan mahdollista ilman, että lainan ehtoja muutetaan, lyhennysvapaan hakemisen ei pitäisi vaikuttaa lainan marginaaliin.

Jos lainasopimuksessa on sovittu, että lyhennysvapaa onnistuu kuluitta niin myöskään hinnaston mukaista korvausta ei pitäisi periä. Muussa tapauksessa pankilla on oikeus periä hinnastonsa mukainen kulu maksuohjelman muuttamisesta.

Kun lainasopimukseen halutaan tehdä olennaisia muutoksia, ei pankilla ole automaattisesti velvollisuutta suostua asiakkaan ehdottamiin muutoksiin. Pankki voi myös kieltäytyä muutoksista tai asettaa edellytyksiä suostumiselleen.

Marginaalin on tarkoitus heijastaa pankin riskiä. Toisen velallisen vapautuessa velasta pankin riski muuttuu, koska kahden yhteisvelallisen maksukykyyn liittyvät riskit ovat huomattavasti pienempiä kuin yhdellä velallisella. Velallisten määrän tai velallistahojen muuttuessa pankilla on oikeus vaatia marginaalin muuttamista ja asettaa myös muita ehtoja suostumiselleen.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä

Suomessa toimiluvan saaneet talletuspankit kuuluvat Talletussuojarahastoon. Talletussuoja on pankkikohtainen, joten tallettajan talletukset yhdessä pankissa korvataan (mukaan lukien kertynyt korko) 100 000 euroon asti. OP Ryhmään, POP Pankki -ryhmään tai Säästöpankkiryhmään kuuluvat pankit lasketaan kuitenkin yhdeksi pankiksi korvausta suoritettaessa.

Talletussuoja kattaa kuitenkin poikkeuksellisesti myös oman asunnon kaupasta saadut varat täysimääräisesti kuuden kuukauden ajan, jos varat on tarkoitus käyttää oman asunnon ostoon.

Talletuspankin joutuessa pysyviin maksuvaikeuksiin Rahoitusvakausviraston on yhteistyössä Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin kanssa tehtävä viiden työpäivän kuluessa päätös talletussuojarahaston mahdollisesta korvausvelvollisuudesta pankin asiakkaita kohtaan ja Talletussuojarahaston varoista on maksettava korvaus tallettajille 15työpäivän kuluessa siitä, kun Rahoitusvakausvirasto on päättänyt maksuvelvollisuuden alkamisesta(https://rvv.fi/korvaustilanne).

Euroopan talousalueella toimivia talletussuojajärjestelmiä ohjaa vuonna 2014 annettu EU:n talletussuojadirektiivi ja järjestelmien tarjoaman suojan taso on pitkälti yhdenmukaistettu 100 000 euroon. Suomessa toimivan ulkomaisen pankin sivuliikkeen talletukset kuuluvat sen valtion suojajärjestelmän piiriin, mistä pankki on kotoisin. Siten esimerkiksi Handelsbanken kuuluu Ruotsin talletussuojarahastoon ja Bank Norwegian Norjan talletussuojarahastoon.

Lisätietoja talletussuojasta löytyy Rahoitusvakausviraston verkkosivuilta:rvv.fi.

Sijoitussidonnainen vakuutus on säästöhenkivakuutus. Vakuutussopimusta tehtäessä määrittelet teetkö kertasijoituksen vai säästätkö vakuutukseen vähitellen. Lisäksi valitset vakuutusyhtiön tarjoamista sijoituskohteista ne kohteet, joiden arvonkehitykseen vakuutussäästösi sidotaan. Vakuutuksen tuotto muodostuu valittujen sijoituskohteiden arvonkehityksen perusteella.

Sinä itse teet sijoituspäätökset ja kannat myös riskin vakuutussäästöjen arvonkehityksestä. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea. Kohteisiin liittyy pääoman menettämisen riski kokonaan tai osittain.

Tutustu valitsemiesi sijoituskohteiden riskeihin ja sääntöihin. Lisäksi kannattaa selvittää ja seurata voimassa olevia verosäännöksiä.

Lue lisää:
Säästä ja sijoita viisaasti - eväitä sijoittamiseen tutustuvalle

Eläkevakuutukseen kannattaa liittää henkivakuutus, sillä eläkevakuutuksesta varat maksetaan ulos vain eläkkeenä. Jos eläkevakuutukseen ei ole liitetty henkivakuutusta, vakuutuksen säästöjä ei kuolemantapauksessa makseta.

Henkivakuutuksen ottaminen turvaa kuolemantapauksen sattuessa säästösi itse nimeämillesi edunsaajille.

Lue lisää:
Perustietoa henkivakuutuksesta
Säästä ja sijoita viisaasti - eväitä sijoittamiseen tutustuvalle

Avopuoliso ei ole edunsaajamääräyksessä tarkoitettu omainen. Edunsaajamääräys "omaiset" on voimassa puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Puolisolla tarkoitetaan vakuutussopimuslain mukaan henkilöä, jonka kanssa vakuutuksenottaja kuollessaan oli avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

Jos halutaan, että kuolintapauskorvaus maksetaan tietyille henkilöille, pitää vakuutusyhtiölle kirjallisesti ilmoittaa edunsaajien nimet ja henkilötunnukset.

Lue lisää:
Pankki- ja vakuutusasiat parisuhteen päättyessä
Perustietoa henkivakuutuksesta
 

Voit aina kääntyä vakuutuksen välittäneen meklarin puoleen, pyytää kuluja koskevia tietoja ja verrata niitä niihin tietoihin, jotka sait meklarilta ennen sopimuksen tekemistä.

Vakuutusmeklari on asiakkaan edustaja, ja hänen pitää Suomessa antaa tietoa asiakkaalle vakuutuksen keskeisistä ominaisuuksista, mm. kuluista.

Suomalaiset tuomioistuimen ulkopuoliset lautakunnat (Vakuutuslautakunta tai kuluttajariitalautakunta) eivät käsittele tällaista valitusta sen enempää meklarisuhteen kuin vakuutussuhteenkaan osalta. Vakuutusasiassa voit kääntyä vakuutusyhtiön kotimaan finanssialan kuluttaja-asiamiehen puoleen.

Valittavaksi jää myös kanteen nostaminen käräjäoikeudessa vakuutusyhtiötä vastaan, mikä voi kuitenkin olla erittäin kallis menettely.

Jos vakuutusyhtiö olisi kotimainen, tai sillä olisi Suomessa sivukonttori, Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan yhteydessä toimiva Vakuutuslautakunta antaisi ratkaisusuosituksen asiassanne

Kuluttaja-asiakas voi valittaa meklarin palvelusta kuluttajariitalautakuntaan. FINEllä ei ole toimivaltaa meklarin ja asiakkaan välisessä asiassa. Kuluttajariitalautakunta ei kuitenkaan käsittele sijoitussidonnaisia vakuutuksia koskevia riitoja, joten niiden osalta ainoa keino on nostaa kanne meklaria vastaan käräjäoikeudessa.

Meklareilla on oltava vastuuvakuutus ja meklarin toiminnasta asiakkaalle aiheutunut vahinko saattaa tulla korvattavaksi vastuuvahingosta. Ensin onkin syytä ottaa yhteys meklariin vahinkoilmoituksen tekemiseksi meklarin vastuuvakuutusyhtiölle. Jos meklari ei suostuisi tekemään vahinkoilmoitusta, kuluttaja voi itse tehdä sen suoraan meklarin vakuutusyhtiöön.

Jos meklarin vakuutusyhtiö tekee kielteisen korvauspäätöksen, siitä voi tehdä valituksen FINElle.

FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta on vakuutus-, pankki- ja sijoitusalan asiakasneuvontatoimisto ja tuomioistuimelle vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin.

Organisaation ovat vuonna 2009 perustaneet Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta ja Finanssiala ry.

Kuluttajat, yritykset ja yhteisöt saavat FINEstä neuvontaa ja selvitysapua vakuutus-, pankki- ja sijoitusasioihin liittyvissä ongelmatilanteissa.

FINEn yhteydessä toimivat myös määräajoin kokoontuvat Vakuutus-, Pankki- ja Sijoituslautakunta.

Lue lisää:
FINE-esite, mitä teemme, missä ja miten voimme auttaa

FINE auttaa asiakkaita antamalla tietoa finanssiasioista, sopimusehdoista ja alan käytännöistä. FINEn asiantuntijat voivat myös selvittää asiakkaan asiaa ja tarvittaessa neuvotella siitä pankin, vakuutusyhtiön tai muun palveluntarjoajan kanssa.

FINE käsittelee riita-asioita ja antaa niihin ratkaisusuosituksia. FINEn antamat ratkaisut asiakkaan ja palveluntarjoajan välisiin riitoihin ovat suositusluonteisia.

Lue lisää:
FINE-esite, mitä teemme, missä ja miten voimme auttaa

FINEn palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

Lue lisää:
FINE-esite, mitä teemme, missä ja miten voimme auttaa

FINEn kustannukset kattaa pääosin Finanssiala ry vuosittain laadittavan talousarvion mukaisesti. Kustannuksiin osallistuvat myös muut finanssialan palveluntarjoajat, jotka ovat FINEn toiminnan piirissä.