1. Korvataanko vesivahinko kotivakuutuksesta?

Vesi- ja kosteusvahinkoja sattuu monenlaisia. Vuotovahinko voi aiheutua laite- tai putkirikon takia, mutta myös esimerkiksi rankkasateet, katolla tai seinustalla olevien lumimassojen sulamisvedet tai maaperästä nouseva kosteus voivat aiheuttaa vahinkoja.

FINEstä kysytään usein vahinkojen korvattavuuksista, onko vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös ollut oikea, tai onko maksettu korvausmäärä ollut oikea.

Jotta vahinko voidaan korvata, pitää sen syy olla selvillä: mistä vesi on vuotanut ja mikä on vuodon syy. Jos rakenteisiin ilmestyy kosteutta, jonka alkuperä ei ole selvillä, ei kosteusvahinkoa yleensä korvata.

Kotivakuutukset korvaavat sellaisia vuotoja, jotka ovat syntyneet äkillisesti, eikä niiden aiheutuminen ole ollut ennalta arvattavissa. Esimerkiksi se, että asennus- tai rakennusvirheestä syntyy vuotovahinko, ei ole ennalta arvaamatonta. Asennus- ja rakennusvirheet on yleensä myös rajattu kotivakuutusten vakuutusehdoissa pois vakuutusten korvauspiiristä. Vaikka vahinkotilanteisiin liittyy erilaisia tulkintakysymyksiä ja myös ongelmakohtia, suurin osa rakennusten putkisto- ja laitevuodoista kuitenkin korvataan vakuutuksesta.

Lisätietoja vahinkotilanteista ja niiden korvaamisesta eri vakuutuksista >> 

2. Vastauksia yleisimpiin ongelmatilanteisiin ja kysymyksiin vesivahingoista

1. Asia ei etene vakuutusyhtiössä

• Jos päätökset tai vastaukset viipyvät, kannattaa ottaa aktiivisesti uudelleen yhteyttä vakuutusyhtiöön ja kysyä asian perään.
• Kannattaa varmistaa, että vakuutusyhtiöllä on kaikki tarpeelliset tiedot asian käsittelemiseksi.
• Jos korjaustöiden etenemisessä on korjaustyöt tekevästä yrityksestä johtuvia ongelmia, on hyvä huomata, että yleensä vakuutusyhtiö ei ole vastuussa näiden yritysten työn laadusta tai toiminnasta. Yleensä asiakas on työn tilaaja, ja on asiakassuhteessa rakennusliikkeeseen. Näin on silloinkin, kun korjaustyöt tekee vakuutusyhtiön suosittelema yritys.

2. Rakennus- tai asennusvirhe

• Rakennus- tai asennusvirheistä johtuvia vahinkoja ei yleensä korvata kotivakuutuksista.
• Rakennus- tai asennusvirheestä on kysymys tyypillisesti silloin, kun rakenne ei vastaa rakennus- tai asennusajankohdan rakentamista koskevia ohjeita, määräyksiä tai hyvää rakentamistapaa.
• Vahinkoa ei korvata, vaikka asukas itse ei olisi tiennyt virheellisestä rakenteesta tai asennuksesta.
• Tyypillisiä rakennus- tai asennusvirheitä ovat puutteet vedeneristeissä, putkien kannakkeissa, liitosten tai hanojen asennuksissa tai liitosten tulppaamisessa.

3. Sijaisasumista ei korvata

• Vesivahinkojen aiheuttamien vaurioiden tai niiden korjaustöiden vuoksi joudutaan usein muuttamaan asunnosta väliaikaisesti muualle.
• Kotivakuutuksesta korvataan asumisen keskeytymisestä ja sijaisasumisesta aiheutuneita lisäkustannuksia silloin, kun vahinko on laadultaan kotivakuutusehtojen mukaan korvattava. Jos vahinko on aiheutunut esimerkiksi rakennusvirheestä, myöskään sijaisasumista ei korvata.
• Sijaisasumisen korvaamiselle on myös muita edellytyksiä. Kulujen korvaamisesta on yleensä sovittava etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. Vakuutuksesta korvataan vain välttämättömiä lisäkuluja. Korvattavien kulujen määrää on myös voitu vakuutusehdoissa rajoittaa. 

4. Korvaussumma on liian pieni

• Perusperiaate on, että kotivakuutuksesta korvataan ns. suoranainen esinevahinko, eli ne vauriot, jotka ovat suoraan vuodosta aiheutuneita. 
• Esimerkiksi astianpesukoneen vuotaessa on tyypillistä, että vesivahingon takia vaurioituu lattiapinnoite tai keittiön kaapisto vain osittain. Jos esimerkiksi vain alakaapisto vaurioituu, pelkästään se, että alakaapistosta tulisi erilainen kuin yläkaapistosta, ei riitä perusteeksi sille, että myös yläkaapisto korvattaisiin.
• Lattiapinnoitteiden osalta korvataan yleensä pinnoite niin sanottuun luonnolliseen rajaan asti, eli useimmiten yhden huonetilan osalta. Näin on silloinkin, vaikka huonetilojen välillä ei olisi ollut oviaukkoa tai kynnystä. Korvattavuus voidaan rajata myös esimerkiksi valo- tai kulkuaukkoon. 
• Korvauksen määrään vaikuttavat myös vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset, jotka määräytyvät vuotaneen laitteen tai putken iän mukaan. Riippuen vakuutusehdoista myös vaurioituneen omaisuuden ikä voi vaikuttaa korvauksen määrään.
• Tutustu FINEn ratkaisusuosituksiin lattiapinnoitteen korvaamisesta VKL 241/09 ja VKL 280/12.

5. Putki jäätyi ja rikkoutui

• Jäätymisen seurauksena rikkoutuneen putken tai laitteen aiheuttama vuotovahinko on lähtökohtaisesti vakuutuksesta korvattava tapahtuma. Putken rikkoutumisen osalta vakuutusehdoissa usein on kuitenkin jäätymistä koskeva korvausrajoitus.
• Vakuutusehtoihin myös sisältyy usein suojeluohjeita jäätymisen aiheuttamien vuotovahinkojen ehkäisemiseksi. Ohjeet koskevat tyypillisesti rakennuksen ja huonetilan lämpötilaa sekä putkien tyhjentämistä. Suojeluohjeiden laiminlyönti voi vaikuttaa vakuutuksesta maksettavan korvauksen määrään. Korvaus voi jäädä myös kokonaan saamatta, jos jäätyminen johtuu rakenteen virheellisyydestä tai jos koko rakennus on jätetty vaille lämmitystä.

6. Lattialämmitysputken vuoto

• Eräs tyypillinen vuotovahinkotyyppi on lattiarakenteen sisässä kulkevan lämmitysputken tai käyttövesiputken vuoto. Putki voi ruostua puhki esimerkiksi pesuhuoneen lattiassa putken ulkopuolisen kosteuden vaikutuksesta, kun vuosien kuluessa rakenteeseen imeytyneet suihkuvedet ovat pitäneet lattiarakennetta kosteana. Kosteus on voinut päästä lattiarakenteeseen tyypillisesti joko lattian puutteellisen vesieristyksen vuoksi tai epätiiviin lattiakaivon vuotaessa.
• Tällöin vahinko on aiheutunut pitkäaikaisesta kosteusvaikutuksesta. Vahingon voi nähdä aiheutuneen myös rakentamisvirheestä, koska rakentamismääräyksissä on jo 70-luvulta alkaen edellytetty, että pesuhuoneen lattia on vedenpitävä.
• Tutustu FINEn ratkaisusuosituksiin FINE-017973 ja VKL 13/15.
• Jos taas putki syöpyy sisältä päin puhki ennen normaalin käyttöikänsä päättymistä, kyseessä on yleensä korvattava vuotovahinko.

7. Pesuhuoneessa sijaitsevan putken tai laitteen vuoto

• Pesuhuoneen vedeneristyksiin liittyvät myös ne tilanteet, kun esimerkiksi suihkusekoittaja tai pesukoneen letku rikkoutuu tai pesuhuoneen lattiakaivo tulvii
• Jos vuotanut tai tulvinut vesi pääsee lattiarakenteisiin läpivienneistä tai muuten vedeneristyksen läpi, vahinkoa ei korvata vakuutuksesta, koska varsinainen syy rakenteiden kastumiseen on puutteellinen vedeneristys
• Tutustu FINEn ratkaisusuositukseen FINE-028299.

8. Lämminvesivaraajan vuoto lattiakaivollisessa tilassa

• Omakotitalojen lämminvesivaraajat on tyypillisesti sijoitettu tekniseen tilaan. Jos teknisessä tilassa oleva lämminvesivaraaja alkaa vuotaa, ja tilassa on lattiakaivo, mutta lattia ei ole vedenpitävä, pääsee ainakin osa vuotovedestä imeytymään suoraan betonilattiasta rakenteisiin.
• Vahinkoa ei korvata virheellisen rakenteen vuoksi kotivakuutuksesta. 
• Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on jo 70-luvulta edellytetty, että kattila- ja lämmönjakohuoneet varustetaan lattiakaivolla. Toisaalta sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, on edellytetty, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja lattiakaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.
• Tutustu FINEn ratkaisusuosituksiin FINE-013555 ja VKL 431/12.

9. Vesi tulvii sateella kellariin

• Kovalla sateella voi kellaritiloihin tulvia vettä esimerkiksi maanpinnalta tulvien tai maaperästä imeytyen suoraan sokkelin läpi.
• Kotivakuutuksesta korvataan kuitenkin yleensä vain tietyt poikkeuksellisen voimakkaasta sateesta aiheutuneet vahingot. Korvauksen edellytyksenä on usein se, että sademäärä täyttää tietyt vakuutusehdoissa asetetut rajat, esimerkiksi vähintään 30 mm tunnissa tai 75 mm vuorokaudessa. Lisäksi korvauksen edellytyksenä on, että vahinko on aiheutunut nimenomaan maanpinnalta taikka maaperän tai rakennuksen putkiston kautta tulvineesta vedestä.
• Kotivakuutuksessa on usein myös rajoitusehto sade- ja sulamisvesien aiheuttamista vahingoista, eli näitä vahinkoja ei korvata.
• Oma kysymyksensä ovat tilanteet, joissa rakennuksen salaojat tulvivat. Salaojien tulvimiseen liittyvät tilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja monimuotoisia. Korvattavuuden arviointiin vaikuttavat vakuutusehtojen sisältö ja vahinkoon johtaneet syyt. Salaojien tulvimisesta aiheutunut vahinko voi tulla korvattavaksi esimerkiksi silloin, kun salaojien rakenne on oikein toteutettu ja salaojavesiä pumppaava pumppu rikkoutuu äkillisesti (ks. ratkaisusuositus FINE-021594). Toisaalta salaojitusjärjestelmän toimimattomuudesta aiheutuneet vahingot on saatettu rajata pois vakuutuksen korvauspiiristä (ks. ratkaisusuositus FINE-010763).

10. Rakenteisiin sääolosuhteiden vuoksi päässyt kosteus

• Kosteutta voi päästä rakenteisiin erilaisten sääolosuhteiden vuoksi ilman, että kosteusvaurion syynä on esimerkiksi rakenteiden rikkoutuminen tai vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellyt tietyt poikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamat vahingot. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun sulamisvesi tai sadevesi valuu vesikaton savuhormin tai viemärin tuuletusputken läpiviennistä sisälle rakenteisiin, tai kun tuuli painaa lunta rakennuksen yläpohjaan seinän ja katon yhtymäkohdasta.
• Kotivakuutuksista ei yleensä korvata ns. normaaleista sääolosuhteista aiheutuneita vahinkoja, kuten esimerkiksi tuulen, sateen tai lumisateen aiheuttamia vahinkoja. Joskus näissä tilanteissa saattaa olla kysymys myös jonkinlaisesta rakennus- tai asennusvirheestä: esimerkiksi vesikaton läpivientien tulee olla tiiviitä.
• Korvattavia vahinkoja tyypillisesti ovat myrskytuulesta aiheutuneet rakenteiden rikkoutumiset ja sadeveden pääsy rikkoutumisen seurauksena rakenteisiin.
   

© FINE 2022, Hanna Salo