Tapahtumatiedot

Asiassa on kyse uudentyyppiseen, vaihtuvakorkoiseen joukkovelkakirjalainaan sijoitetun pääoman menettämisestä aiheutuneen vahingon korvaamisesta. Kyseinen sijoitusinstrumentti on muodoltaan joukkovelkakirjalaina, jossa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteessa on liikkeeseenlaskusarjasta riippuen ollut kolme tai neljä tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.

Tapauksessa asiakas ja hänen puolisonsa olivat solmineet pankin kanssa konsultatiivisen varallisuudenhoitosopimuksen 3.2.2004. Asiakkaille esiteltiin nyt kyseessä olevaa joukkolainatuotetta yksityispankin asiakastilaisuudessa loppuvuonna 2006, minkä lisäksi on toimitettu tuotteen markkinointiesite 8.9.2006 laaditun sijoitusehdotuksen yhteydessä. Asiakas merkitsi 14.9.2006 joukkolainan riskipitoisinta erää 50.000 eurolla.

Asiakas tiedusteli marraskuussa 2007 sijoituksensa tilannetta ja mihin hintaa se oli mahdollisesti myytävissä. Samassa yhteydessä hän totesi että mikäli myynti ei silloin kannattaisi, niin hän tulisi antamaan myöhemmin toimeksiannon paremmassa tilanteessa. Pankista saamansa vastauksen perusteella asiakas jätti sijoituksensa ennalleen, sillä seurauksella että se menetti arvonsa kokonaan kesällä 2009. Asiakkaan mukaan pankki olisi hänen tiedustelunsa aikaan jo tiennyt tuotteen viitesalkkuun kuuluneiden islantilaispankkien todellisen tilanteen, mutta jättänyt sen hänelle kertomatta.
 

Reklamaatiokäsittely

Asiakas vaati 7.5.2009 pankkia korvaamaan ”kohtuullisilta osin” hänen lainaan sijoittamansa varat. Asiakkaan näkemyksen mukaan tuotteen esittelytilaisuudessa siitä annettiin tuottoisa ja turvallinen kuva korostamalla sen kestävän useampia konkursseja ennen kuin edes siitä takaisin maksettava pääoma alenee, puhumattakaan pääoman menettämisestä kokonaan.

Maailmantalouden uhkaavat näkymät saivat asiakkaan kääntymään marraskuussa 2007 sijoituspäällikön puoleen ja kysymään tämän mielipidettä lainan myymisestä, johon he olivat valmiita myös tappiolla, koska heillä oli käytettävissä myös myyntivoittoja. Asiakkaan näkemyksen mukaan lainaan sisältyneiden islantilaispankkien todellinen tila oli tuolloin jo pankin ja sijoituspäällikön tiedossa, mutta sitä ei hänelle kerrottu, vaan edelleen korostettiin lainan kestävän 3-5 konkurssia ilman pääomatappioita, vaikka sittemmin jo neljäs konkurssi aiheutti koko pääoman menetyksen. Lisäksi korostettiin lainan jo kertyneen ja jatkossakin kertyvän korkotuoton kattavan osaltaan mahdollista pääoman alenemista. Asiakas toteaa myös sijoituspäällikön luvanneen pitää heidät ajan tasalla, jos jotain tapahtuisi.

Pankin mukaan ennen asiakkaiden tekemää sijoitusta heille oli laadittu sijoitusehdotus 140.000 eurolle, jossa sijoituskohteiksi oli esitetty osakeindeksilainaa, riidanalaista joukkovelkakirjalainaa, rahastosijoituksia ja yksittäisiä osakkeita. Joukkovelkakirjalainojen osuus oli ehdotuksessa ollut 40.000 euroa ja se oli hajautettu tasan tuotteen keski- ja riskisimpään liikkeeseenlaskuerään. Ehdotuksen liitteenä oli toimitettu myös kyseisten tuotteiden esitteet, lukuun ottamatta rahaston esitettä koska se oli vasta aloittanut toimintansa.

Pankin mukaan asiakkaan marraskuussa 2007 tapahtuneen yhteydenoton aikaan sillä ei ollut tietoa salkussa olleiden islantilaispankkien konkurssiriskistä. Kyseisten pankkien luottoluokitukset olivat vielä syyskuussa 2008 edelleen Investment grade -tasolla, mistä ne sitten laskivat nopeasti ennen luottovastuutapahtumia lokakuussa 2008. Edelleen pankki katsoo, että sijoituspäällikkö on vastauksessaan selkeästi tuonut esille asiakkaan tiedustelemat markkina-arvot sekä sen että lainan voi myydä halutessaan pois. Lainojen arvonlasku ja siihen vaikuttaneet tekijät eivät kuitenkaan antaneet aihetta suositella sijoitusten tappiollista myymistä, mitä silloisessa markkinatilanteessa on voitu pitää perusteltuna. Sijoituspäällikön siirryttyä uusiin tehtäviin on hänen seuraajansa ollut yhteydessä asiakkaisiin.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Valituksessaan asiakas viittaa pankille toimittamaansa reklamaatioon ja täsmentää euromääräiseksi vaatimuksekseen 35.000 euroa. Asiakkaan näkemyksen mukaan lainan markkinointi oli harhaanjohtavaa ja omaisuudenhoitajan menettely vastuutonta.
 

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Vastineessaan pankki toteaa, että verrattuna asiakkaan aikanaan pankille suoraan lähettämään reklamaatioon hän ei ole esittänyt sellaisia uusia seikkoja, joihin pankki katsoisi olevan syytä ottaa uudelleen kantaa. Pankin kanta asiassa käy ilmi asiakkaalle 19.5.2009 annetusta vastauksesta.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- asiakkaan miehen konsultatiivinen varallisuudenhoitosopimus 3.2.2004, johon asiakas on merkitty perheenjäseneksi/muuksi osapuoleksi. Sopimukseen kuuluu mm. sijoitussuunnitelman laatiminen, sijoituskonsultointi kerran vuodessa ja omaisuusraportti 4 kertaa vuodessa sekä verkkopankin perussalkku.

- sijoitussuunnitelma 17.2.2005, jossa todetaan sijoitusvarallisuuden määrä on noin 420.000 euroa, josta on suoria osakesijoituksia suomalaisiin pörssiyhtiöihin 60,80 % (227 t€), korkosijoituksia 39,20 % (180 t€) ja sijoitusvakuutuksia 13,5 t€. Asiakkaiden muuna varallisuutena on mainittu omassa käytössä oleva kerrostalohuoneisto ja vapaa-ajan asunto.

Sijoittajaprofiilin ja riskiin suhtautumisen osalta suunnitelmassa todetaan, että asiakkaiden kokemus osakesijoittamisesta sekä siihen liittyvistä riskeistä ovat noin 10 v ajalta ja muodostuneet sijoittamisesta osakerahastoihin. Sijoitusten arvonvaihtelu on mainittuna aikana ollut suuri ja vaikka asiakkaat ovatkin pitäneet tappiolliset sijoitukset salkussa ja odottaneet niiden elpymistä, mutta jatkossa he haluavat sijoituksilleen pienempää riskiä.

Sijoitusvarallisuus on itse hankittu ja osin peritty. Sijoittamisen tavoitteena on säilyttää varallisuus ja kasvattaa sitä. Asiakkaat haluavat hoitaa sijoituksiaan aktiivisesti, mutta tarvittaessa sijoitusaika voi olla pitkäkin. Tarkkaa tuottotavoitetta asiakkaat eivät ole halunneet määritellä, eikä erityisiä ehtoja sijoittamiselle ei ole asetettu.

Sijoituspäällikön arvion mukaan asiakkaiden nykyinen strategia vastaa hyvin asiakkaiden riskinottokykyä ja sijoittamiselle asetettuja tavoitteita. Markkinatilanteen muuttuessa osakepainoa tulee kuitenkin vähentää. Pääomaltaan turvattujen sijoitusmuotojen lisääminen salkussa tuo kaivattua turvaa kokonaisuuteen. Myös korkosijoitusten lisääminen markkinatilanteen muuttuessa on järkevää.

Sijoitussuunnitelmassa on vielä todettu, että jatkossa sopimuksen mukaisessa yhteydenpidossa tarkistetaan, että sijoitusvarallisuuden jakauma vastaa valittua strategiaa. Samalla pyritään hyödyntämään markkinatilanteita yksityispankin strategiasuositusten mukaisesti. Suosituksen lopussa on vielä maininta, jonka mukaan sijoitukset toteutetaan vain sijoittajan antamasta toimeksiannosta, ja että pankki ei vastaa sijoituksiin liittyvistä taloudellisista ja muista riskeistä eikä veroseuraamuksista. Vastuu näiltä osin kuuluu sijoittajalle.

- pankin sijoituspäällikön 22.2.2005 päivätty kirje, jossa hän kertoo edellisellä viikolla sovittujen muutosten toteutuksesta sekä toimittaa kyseisten toimeksiantojen asiakaskappaleet ja laskelmat arkistoitaviksi.

- joukkolainaa koskeva PowerPoint-kalvosarja (syksy 2006, 17 kalvoa). Esityksessä käydään läpi tuotetta yleisellä tasolla, esitellään sen eri tuotto- ja riskitasot, kuvataan tuotteen rakennetta ja sen viitesalkkua sekä tuotteen toimintaa, selostetaan tuotteen keskeisempiä käsitteitä sekä luottoluokituksia ja annetaan esimerkkejä eri tilanteiden vaikutuksesta tuottoon ja sijoitettuun pääomaan.

Kalvosarjan yleisesittelysivulla tuotteen kerrotaan olevan 5-vuotinen, jälkimarkkinakelpoinen yrityslainakori, jossa on kolme erillistä luottoluokitustasoa valittavana. Tuotteen vuotuinen tuotto on 3kk euribor + 0,85 % … + 5,0 % valitun luottoluokitustason mukaan. Sijoitus on vaihtuvakorkoinen; koronmaksu on neljä kertaa vuodessa ja sijoittaja hyötyy nousevista koroista. Tuoton kerrotaan olevan perinteistä yrityslainaa selvästi korkeampi. Lainan pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan.

Tuotteen tuotosta ja riskistä todetaan mm. seuraavaa:

- Alin riskitaso
Odotettu vuotuinen tuotto, 3 kk Euribor + 0,85 %
Lopullinen lisätuottoprosentti vaihteluvälillä +0,50…1,20 %
Vastaa arviolta vakavaraisten yritysten yrityslainariskiä

- Toiseksi alin riskitaso
Odotettu vuotuinen tuotto, 3 kk Euribor + 2,35 %
Lopullinen lisätuottoprosentti vaihteluvälillä +1,70…3,00 %
Vastaa arviolta perusteollisuusyritysten yrityslainariskiä

- Korkein riskitaso
Odotettu vuotuinen tuotto, 3 kk Euribor + 5,00 %
Lopullinen lisätuottoprosentti vaihteluvälillä +4,00…7,00 %
Vastaa arviolta riskiyritysten yrityslainariskiä

Sijoituksen riskeistä todetaan mm. seuraavaa:
- Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja koron osaksi tai kokonaan
- Sijoittaja kantaa riskiä useamman kuin yhden velallisen joutumisesta taloudellisiin vaikeuksiin
- Viitesalkun luottoriski voi aiheuttaa pääomatappiota sijoitetuille varoille, jos viitekorissa tapahtuu luottovastuutapahtumia
- Sijoituksen arvo jälkimarkkinoilla vaihtelee markkinatilanteen mukaan

Viitesalkun koostumuksesta todetaan mm. seuraavaa:
- lopullinen viitesalkku tulee sisältämään 100-132 Investment Grade -luottoluokitettua viiteyhteisöä
- viitesalkku on hajautettu maantieteellisesti ja toimialoittain

Lainojen viitesalkkujen rakenteesta todetaan lisäksi seuraavaa:
- Rakenteen perustana on viitesalkku
- Viitesalkkuun on valittu 100-132 vakavaraisiksi luokiteltuja Investment Grade-luottoluokitettua viiteyhteisöä
- viitesalkun luottoriski keskitetään rakenteessa salkun pohjalle ja rakenne jaetaan osiin
- mahdolliset luottotappiot katetaan rakenteen pohjalta lukien eli turvapuskuri kantaa ensimmäiset luottotappiot
- mitä alemmas rakenteessa mennään, sitä suurempi on tappioiden todennäköisyys ja myös maksettava tuotto
- mikäli viitesalkun yhteenlaskettujen luottotappioiden määrä ylittää lainan suojaustason, menettää sijoittaja pääomansa osittain tai kokonaan

Luottovastuutapahtuma
- Luottovastuutapahtuma on viiteyhteisön velkojille vahingollinen tapahtuma, joka johtaa taloudellisten tappioiden syntymiseen (luottotappio)
- luottovastuutapahtuman määrittelyssä käytetään luottoriskin tukkumarkkinan standardimääritelmiä
- luottovastuutapahtuma tarkoittaa tapahtumaa, jossa laskenta-asiamiehen arvion mukaan kyse on viiteyhteisön:
- vakavasta maksuhäiriöstä
- velkojen uudelleenjärjestelystä
- konkurssista
- lisäsi viiteyhteisöstä riippuen maksukiellosta/-lykkäyksestä

Palautusaste
- yrityksen joukkolainoilla on kuitenkin luottovastuutapahtuman jälkeenkin arvoa
- yrityksessä on useimmiten varoja, joilla voidaan maksaa ainakin osa veloista
palautusaste = %-osuus veloista, joka maksetaan velkojille luottovastuutapahtuman tapahduttua = yhtiön joukkolainan arvo luottovastuutapahtuman jälkeen
- luottotappioksi jää: 100 %-palautusaste
- palautusasteen historiallinen keskiarvo on ollut n. 45 %
- yli 50 % vuonna 2005 (55,2 %)

Tuotteen rakenteen toimintaa kuvataan kolmen eri skenaarion muodossa:

Skenaario 1
- Viitesalkussa ei tapahdu yhtään luottovastuutapahtumaa
- Sijoittaja saa neljännesvuosittain korkoa pääomalle; 3kk euribor + lisätuotto luottoluokitustason mukaan
- Pääoma maksetaan takaisin kokonaisuudessaan eräpäivänä

Skenaario 2
- Viitesalkussa sattuu yksi luottovastuutapahtuma laina-aikana, joka johtaa luottotappioon
- Ensimmäinen luottotappio vähennetään turvapuskurin pääomasta
- muut lainat eivät kärsi pääomatappioita…
- sillä turvapuskuri suojaa lainoja pääomatappioilta, kunnes turvapuskurin pääoma on käytetty luottotappioiden kattamiseen

Skenaario 3
- oletetaan, että lopullisessa viitesalkussa on 100 viiteyhteisöä ja korkeimman riskitason lopullinen suojaustaso on 2.0 % ja yläsuojaustaso 3.0 %
- viitesalkussa tapahtuu viisi luottovastuutapahtumaa laina-aikana ja oletetaan keskimäärin 50 %:n palautusaste
- kertyneet luottotappiot ovat siis yhteensä noin 2.5 % ja ne ylittävät korkeimman riskin suojaustason 2.0 %
- .. joka johtaa korkeimman riskin pääoman alenemiseen noin puoleen
tuottoa maksetaan alennetulle pääomalle ja sijoitetusta pääomasta palautetaan eräpäivänä jäljellä oleva osuus
alin ja keskiriskinen laina sen sijaan säilyvät ilman pääomatappioita ja tuotto kertyy edelleen täydelle pääomalle

Luottovastuutapahtumien vaikutusta pääomaan kuvataan seuraavasti:
- Kaikki luottoluokitustasot alinta lukuun ottamatta kestävät jonkun verran luottovastuutapahtumia ilman pääomatappioita
- puskurin määrä riippuu lainan suojaustasoista ja luottovastuutapahtumien palautusasteista
- esimerkiksi: olettaen keskimäärin 50 % palautusasteen alin riskitaso kestää n 6 luottovastuutapahtumaa
-kertyneet luottotappiot olisivat 3.0 %
- seuraavat luottotappiot ylittäisivät suojaustason, jolloin alimpaan riskitasoon sijoittaneet kärsisivät pääomatappioita
- vastaavasti riskisimmät tason yläsuojaustaso olisi ylitetty, jolloin siihen sijoittaneet olisivat menettäneet pääomansa
- samanlaatuisessa salkussa on historiallisesti tapahtunut arviolta noin 2 luottovastuutapahtumaa 5 vuodessa

Perusteiksi sijoittaa tuotteeseen listataan esityksessä:

1. Perinteisiä joukkolainoja selkeästi parempi tuotto
- huomattavasti parempi tuotto/riski-suhde
- jälkimarkkinahinta kuitenkin vaihtelee voimakkaammin – osta ja pidä –tyyppinen sijoitus

2. Sijoitussalkun hajauttaminen
- Vaivattomasti sijoitus kansainvälisille joukkolainamarkkinoille
- matala korrelaatio osakemarkkinoiden kanssa

3. Mahdollisuus valita itselleen sopiva tuotto-riski –taso
- voi sijoittaa yhteen tai useampaan luottoluokitustasoon

4. Tasainen tuottovirta 3 kuukauden välein
- kuponkikorko maksetaan 3 kuukauden välein

5. Vaihtuvakorkoinen joukkolaina
- sijoittaja hyötyy nousevista koroista

Kalvosarjan lopussa esitellään tuotteen lainaehdot lyhyesti, selostetaan luottoluokituksia ja esitetään tuotteen alustava viitesalkku.

- 8.9.2006 päivätty pankin sijoituspäällikön tekemä alustava sijoitusehdotus 8.9.2006 markkinatilanteen ja 29.8.2006 tapaamisen pohjalta joka on laadittu keskustelussa esille tulleiden asiakkaan arvostaman sijoituksen turvallisuuden ja niistä saatavan rahavirran perusteella sijoitushorisontin ollessa pidempiaikainen. Ehdotus on laadittu 140 t€:lle, joista 100 t€ on peräisin kiinteistökaupasta ja 40 t€ olemassa olevien sijoituksien realisoinneista.

Ehdotus perustuu hajauttamiseen eri omaisuuslajeihin ja sen tavoite on parantaa odotetun tuoton suhdetta salkun kokonaisriskiin.

Pitkän koron sijoitusvaihtoehdoiksi pankki esitti joko pääomaturvattua indeksilainaa, riidanalaista sijoitustuotetta tai sijoitusrahastoa. Hedge-strategian mahdollisuutta pankki tarjosi niin ikään sijoitusrahaston muodossa. Pidempiaikaisiksi suoriksi osakesijoituksiksi pankki esitteli yhteensä kahdeksaa suomalaista eri toimialan yhtiötä, joille yhteistä oli vahva varallisuusasema ja hyvä osinkotuotto-odotus.

Hajautukseksi esittelemiensä tuotteiden välille pankki ehdotti 20 t€:n sijoittamista riidanalaisen tuotteen matalariskisimpään osaan ja 20 t€ keskiriskiseen. Lisäksi hedge-rahastoon 20 t€ ja 5 t€ indeksilainaan sekä loput noin 100-300 kappaleen sijoituksiksi esittelemiensä eri yhtiöiden osakkeisiin (yhteensä n 40 t€). Ehdotuksen lopuksi sijoituspäällikkö toivoo ehdotuksista löytyvän asiakkaalle sopivat yhdistelmät ja tuo esiin että sijoitukset on mahdollista toteuttaa joko puhelimitse tai uudelleen tapaamisen yhteydessä.

- Sijoituspäällikön puhelinkeskustelusta 14.9.2006 laatima asiakasmuistio, johon on kirjattu merkittäväksi joukkolainan riskisintä osaa 50 t€:lla, ostettavaksi osakkeet 8.9.2005 päivätyn sijoitusehdotuksen mukaisesti, myytäväksi asiakkaan rahasto-osuuksia sekä asiakkaan omistuksessa oleva erillislaina.

- Edellä mainitun puhelinkeskustelun perusteella sijoituspäällikön allekirjoittama 14.9.2006 päivätty joukkolainan merkintälista

- joukkolainan markkinointiesite (2006), jossa kerrotaan lainasta yleisesti, sen tuotosta ja rakenteesta, riskeistä ja niiden toteutumisesta historiallisesti sekä millaiseen sijoitustarpeeseen tuote sopii. Lopuksi markkinointiesitteessä on lueteltu lainaehdot lyhyesti. Esitteen alussa tuotteen pääominaisuudet on koottu erilliseen listaan jaoteltuna seuraavasti:

- liikkeeseenlaskija emittoi kolme uutta 5-vuotista joukkolainaa
- mahdollisuus perinteistä joukkolainaa selkeästi korkeampaan tuottoon
- odotettu vuotuinen tuotto 3 kk Euribor + 0,85…5,0 % p.a. lainaehtojen mukaisesti laskettuna
- tuotto maksetaan neljännesvuosittain
- velkakirjojen pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan

Yleistä
Lainat ovat noin 5-vuotisia vaihtuvakorkoisia joukkolainoja, jotka vastaavat sijoitusta kansainvälisille joukkovelkakirjalainamarkkinoille. Niiden tuotto muodostuu neljännesvuosittain mahdollisesti maksettavasta indeksihyvityksestä, jonka perusteena on 3 kk euribor ja lainan riskitason mukainen kiinteä lisätuotto. Täydelliset lainaehdot ovat saatavissa merkintäpaikoista.

Sijoituksen tuotto
Tuotto maksetaan sijoittajalle indeksihyvityksenä neljä kertaa vuodessa ja sen määrä riippuu 3 kk euribor-korosta, lainakohtaisesta lisätuottoprosentista sekä pääomasta, jolle indeksihyvitys lasketaan, sekä siitä, tapahtuuko viitesalkussa luottovastuutapahtumia.

Lisätuotto, jonka sijoittaja saa 3 kk euriborin-koron lisäksi, on 0,85-5,00 % lainan riskitason mukaan. Maksettavan indeksihyvityksen määräytyminen 3 kk euriborin mukaan tarkoittaa, että lainojen tuotto nousee lyhyiden markkinakorkojen mahdollisesti noustessa. Pankki ennustaa 3 kk euribor-koron olevan 3,65 % vuoden kuluttua.

Viitesalkku
Lainojen lisätuotto on peräisin viitesalkusta, joka koostuu 100-150 viiteyhtiöstä ja -yhteisöstä, jotka ovat pääsääntöisesti eurooppalaisia ja amerikkalaisia suuryrityksiä. Jokaisella viiteyhtiöllä ja -yhteisöllä on puolueettoman luottoluokituslaitosten antama ns. Investment Grade -luottoluokitus, mikä tarkoittaa sitä, että luottoluokituslaitos on arvioinut niiden olevan vakavaraisia. Lainoilla on sama viitesalkku, ainoastaan luottoriskin suuruus vaihtelee lainoittain.

Lainojen rakenne
Lainojen lopulliseen tuottoon vaikuttaa maksetun indeksihyvityksen lisäksi liikkeeseenlaskijan eräpäivänä sijoittajalle takaisin maksama pääoman määrä.
Liikkeeseenlaskijan eräpäivänä sijoittajalle takaisin maksaman pääoman määrä riippuu siitä, tapahtuuko viitesalkussa luottovastuutapahtumia, joiden aiheuttama taloudellinen tappio ylittäisi tarkasteltavan lainan suojaustason. Jos näin käy, sijoittaja menettää sijoittamansa pääoman osittain. Luottovastuutapahtumien aiheuttamien tappioiden summan ylittäessä lainan yläsuojaustason, lainan koko pääoma on menetetty.

Velkakirjojen pääomaa ei ole turvattu ja sen voi menettää osittain tai kokonaan.

Mahdollisuus perinteistä joukkolainaa korkeampaan tuottoon
Yrityslainojen riskilisät ovat viime aikoina laskeneet huomattavasti. Sijoittamalla suoraan Investment Grade -luottoluokitettuihin yrityslainoihin on erittäin vaikea päästä lainojen tarjoamiin lisätuottoihin. Lainojen korkeat lisätuotot johtuvat niiden rakenteesta, joka myös on syy niitten jälkimarkkinahintojen voimakkaaseen vaihteluun. Hintojen suuren vaihtelun vuoksi lainat tulee mieltää osta ja pidä -tyyppisiksi sijoituksiksi.

Montako luottovastuutapahtumaa tappioitta?
Luottovastuutapahtuma johtaa lähes aina luottotappioon, jonka kokoa on kuitenkin vaikea arvioida. Historiallisesti (1982–2005) ns. seniorjoukkolainoihin sijoittaneet ovat konkurssin sattuessa saaneet takaisin keskimäärin n. 45 % sijoittamastaan pääomasta. Tämä ns. palautusaste on ratkaiseva arvioitaessa montako luottovastuutapahtumaa lainat kestävät kärsimättä pääomatappioita. Historiallinen kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksestä. 

Esimerkiksi jos palautusaste on 50 %, luottovastuuaikana viitesalkun yhteisöistä noin 4 saa kohdata luottovastuutapahtumaa ennen kuin riskisimmän osan takaisin maksettava pääoma alenee. Vastaavasti keskiriskisessä osassa luottovastuutapahtumia saa olla kuusi ja matalariskisimmässä 8 ennen kuin takaisinmaksettava pääoma alenee.

Suuret luottotappiot epätodennäköisiä
Moody´s Investors Services -luottoluokituslaitos julkaisee tilastoja vuosittain tapahtuvista luottovastuutapahtumista. Luottoriskiltään viitesalkkua vastaavassa salkussa olisi viimeisen 20 vuoden aikana sattunut keskimäärin 2 luottovastuutapahtumaa jokaista 5 vuoden jaksoa kohden. Historiallinen kehitys ei kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksestä.

Millaiseen sijoitustarpeeseen?
Lainat sopivat sijoittajalle, joka haluaa itselleen hyvin hajautetun korkosalkun kustannustehokkaasti. Lainat sopivat hyvin esimerkiksi valtion obligaatiosijoitusten ja yrityslainojen rinnalle sijoitukseksi, joka pyrkii tarjoamaan perinteisiä korkosijoituksia paremman tuoton kohtuullisella luottoriskin lisäämisellä.

Lopuksi markkinointiesitteessä on esitetty lainaehdot lyhyesti.

- asiakkaan merkitsemän lainan ehdot, jossa tuotteen ominaisuudet käydään yksityiskohtaisesti läpi (25 sivua)
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Arvopaperilautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan asiakkaat olivat tulleet yksityispankin asiakkaiksi keväällä 2004. Heillä oli pitkäaikaista sijoituskokemusta osakkeista, rahastoista ja indeksilainoista sekä sijoitusvakuutuksesta. Asiakkaiden sijoitusstrategia vastasi lähinnä yhdistelmästrategiaa ja sen katsottiin vastaavan hyvin myös heidän riskinottokykyään, joskin markkinatilanteen muuttuessa osakepainoa voisi kuitenkin vähentää sekä lisätä pääomaturvattujen sijoitusten painoa.

Asiakas on vuonna 2006 sijoittanut uudentyyppisen joukkolainatuotteen riskipitoisimpaan liikkeeseenlaskusarjan lainaan yhteensä 50.000 euroa. Laina menetti arvonsa syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana sattuneiden luottovastuutapahtumien johdosta, ja asiakas on vaatinut pankkia korvaamaan näistä aiheutunutta tappiota 35.000 eurolla.

Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa. Asiakas katsoo, ettei pankki ollut täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan joukkolainoihin liittyvien riskien osalta. Tuotetta oli esitelty asiakkaalle pankin asiakastilaisuudessa, minkä lisäksi hän oli keskustellut siitä konsultatiivisen varallisuudenhoitosopimuksen mukaisissa sijoituskonsultointitapaamisissa.

Lautakunta toteaa, että lainaehtojen kuvauksen mukaan nyt kyseessä oleva sijoitustuote on osa palveluntarjoajan varainhankintaa ja se kuuluu korkeampaa tuottoa tavoittelevien uusien sijoitusins­tru­menttien joukkoon. Tuotteeseen sijoittava on alttiina riskille menettää sijoittamansa pääoman osaksi tai kokonaan sekä koron. Laina on niin sanottu Credit-Linked-Note (”CLN”), tarkemmin sanottuna CDO eli Collateralised Debt Obligation, missä lainan ostaja (sijoittaja) pääsee osallistumaan luottoriskisuojauksen myyjänä globaaliin luottoriskin tukkumarkkinaan myymällä lainan liikkeeseenlaskijalle (pankille) luottoriski­suojausta. Sijoittajan riski jakautuu kahteen osaan: yhtäältä riskiin liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukyvystä ja toisaalta luottoriskiin viitekorissa olevista yrityksistä ja muista yhteisöistä. Lainassa sijoittaja ottaa luottoriskin useamman kuin yhden viiteyhteisön joutumisesta konkurssiin tai muuhun vakavaan maksuhäiriötilaan. Sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman ja koron osaksi tai kokonaan. Sijoittajalle maksetaan indeksihyvityksenä korvaus korottuneesta riskistä.

Tapauksessa tulee arvioitavaksi pankin tiedonantovelvollisuuden täyttäminen joukkolainoja markkinoitaessa ja merkittäessä sekä asiakkaalle annettujen sijoitusneuvojen asianmukaisuus. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Sitä täydensi Rahoitustarkastuksen (nyk. Finanssivalvonnan) ohje nro 201.7 sijoituspalvelun tarjoamisessa noudatettavista menettelytavoista.

Lainan merkintäajankohtana syksyllä 2006 voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:n mukaan arvopapereita ei saa markkinoida eikä hankkia elinkeinotoiminnassa antamalla totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja taikka käyttämällä hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.

Lain tuolloisen 4 luvun 1 §:n mukaan arvopaperien kaupassa ja sijoituspalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista menettelyä.

Rahoitustarkastuksen ohjeen 201.7 mukaan hyvä tapa edellyttää mm. sitä, että sijoituspalveluyhteisö toimii rehellisesti, puolueettomasti, ammattitaitoisesti ja huolellisesti tavoitteenaan asiakkaiden etu ja arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen edistäminen. Lisäksi hyvä tapa edellyttää, että sijoituspalveluyhteisö antaa asiakkailleen riittävästi ja olennaista tietoa asiakkaan päätöksen tueksi, kuten tiedot sijoituspalvelun sisällöstä ja kuluista sekä arvopaperiin ja sen liikkeeseenlaskijaan liittyvistä riskeistä.

Lain 4 luvun 4 §:ssä todettiin, että arvopaperinvälittäjän on annettava asiakkaalle sijoituspalvelusta ja sen kohteena olevista arvopapereista ne tiedot, joilla saattaa olla olennaista vaikutusta asiakkaan päätöksentekoon, jollei se sijoituspalvelun luonteeseen tai muutoin olosuhteisiin nähden ole ilmeisen tarpeetonta.

Rahoitustarkastuksen ohjeessa 201.7 on tiedonantovelvollisuuden osalta todettu mm., että välittäjällä on asiakastaan kohtaan tiedonantovelvollisuus arvopaperien arvoon vaikuttavista seikoista. Tiedot on annettava ennen kaupan tekemistä. Välittäjällä on velvollisuus varoittaa asiakasta, mikäli toimeksiannon kohteena olevaan arvopaperiin tai sen liikkeeseenlaskijaan liittyy erityisiä riskejä. Samoin on asiakkaalle annettava tieto julkistetuista tai muutoin yleiseen tietoon tulleista seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon.

Perustelut

Pankin tiedonantovelvollisuus, tuotteen riskit

Tiedonantovelvollisuuden täyttämisen arvioiminen edellyttää tuotteen markkinoinnissa asiakkaalle annettujen tietojen oikeellisuuden, laajuuden ja esitystavan arvioimista sijoituspäätöstä tekevän asiakkaan näkökulmasta. Arvioinnissa on otettava huomioon rahoitusvälineen luonne ja asiakkaan tuntemus rahoitusmarkkinoista.

Lautakunta toteaa, että palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuus merkintähetkellä ja tuotteen osalta sittemmin toteutuva tosiasiallinen kehitys ovat kaksi eri asiaa. Tapauksessa laina on esitelty asiakkaalle uudentyyppisenä joukkovelkakirjalainana ja pitkäaikaisena korkosijoituksena, jollainen se on tuotoltaan ollutkin. Lainaan liittynyt riski on kuitenkin luonteeltaan poikennut perinteisestä joukkovelkakirjalainasta. Tyypillisen joukkovelkakirjalainan riski liittyy pääasiassa sen liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn. Riski toteutuu, jos lainan liikkeeseenlaskija ei kykenekään lainan eräpäivänä vastaamaan velvoitteistaan. Sen sijaan nyt käsiteltävässä tuotteessa asiakkaan riski liittyy paitsi tuotteen liikkeeseenlaskijaan, myös ja ennen kaikkea tuotteen viitesalkun yhtiöiden ja yhteisöjen maksukykyyn. Viiteyhtiöiden konkursseista tai muista luottovastuutapahtumista voi seurata tuotteeseen sijoitetun pääoman alentuminen tai menettäminen kokonaan. Lisäksi tuotteen rakenteesta johtui, että sijoitetun pääoman aleneminen saattoi tapahtua melko voimakkaasti ja nopeasti. Nämä ovat lautakunnan näkemyksen mukaan sellaisia tuotteeseen liittyviä erityisiä seikkoja, joihin sen markkinoinnissa on tullut kiinnittää erityistä huomiota, vaikka historiallisesti ja tuotteen myyntihetkellä kyseisten riskitekijöiden toteutumista onkin pidetty epätodennäköisenä.

Tiedonantovelvollisuuden osalta huomioon otettava aineisto

Asiakas katsoo, ettei pankki ollut riittävästi kertonut joukkolainatuotteen riskeistä merkinnän yhteydessä eikä myöhemmässäkään vaiheessa hänen asiasta kysyessään. Hän on viitannut lähinnä lainasta sen esittelytilaisuudessa saamiinsa tietoihin. Lautakunta olettaa, että tällä asiakas tarkoittaa lainaa koskevaa PowerPoint-kalvo­sarjaa (syksy 2006), jonka sisältö on referoitu edellä kohdassa Selvitykset. Asiakas kertoo tuolloisen esittelyn ja lainan merkintätilanteessa käydyn keskustelun perusteella saaneensa kuvan kyseessä olevan turvallinen ja tuottava sijoitus.

Arvopaperilautakunta katsoo, että lain mukaan pankin velvollisuutena on antaa sijoittajille tarjoa­mistaan tuotteista riittävät ja oikeansisältöiset tiedot. Sijoittajan vastuulla puolestaan on perehtyä kaikkeen saamaansa aineistoon. Pankin tiedonantovelvollisuuden täyttämistä ja markkinoinnin asianmukaisuutta on arvioitava kokonaisuutena, jossa huomioon otetaan kaikki sijoittajan saama aineisto, niin kirjallisesti kuin suullisestikin annetut tiedot.

Tapauksessa on riitaa lainan aiheuttamasta tappiosta. Asiassa on selvitetty, että asiakkaan yhteyshenkilönä pankissa toimiva sijoitusjohtaja oli 8.9.2006 lähettänyt asiakkaille sijoitusehdotuksen, joka koski mm. kyseessä olevaa joukkolainatuotetta. Sijoitusehdotuksen liitteenä oli kyseisen lainan kirjallinen markkinointiesite. Lisäksi asiakas on selvityksen mukaan ennen merkintöjä osallistunut pankin asiakastilaisuuteen, jossa lainaa esiteltiin. Lautakunnalle esitetystä aineistosta ei ilmene asiakkaalle suullisesti annettujen tietojen täsmällistä sisältöä. Kun muuta ei ole osoitettu, lautakunta olettaa suullisesti annettujen tietojen olleen esittelymateriaalina käytettyjen kalvosarjojen mukaisia.

Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että pankin tiedonantovelvollisuuden täyttymistä tässä tapauksessa tulee arvioida syksyn 2006 PowerPoint-kalvosarjan sekä tuotteen markkinointiesitteen sisältämien tietojen perusteella. Arvioinnissa keskeistä on se, mitä ja miten kalvosarjassa ja markkinointiesitteessä on kerrottu lainaan liittyvästä mahdollisuudesta menettää niihin sijoitettu pääoma osin tai kokonaan luottovastuutapahtumien johdosta. Lisäksi kokonaisarvioinnissa on otettava huomioon se, että asiakas on saanut lainan lainakohtaiset ehdot, joissa tuotteen sisällöstä on kerrottu yksityiskohtaisesti.

Syksyn 2006 kalvosarja

Kalvosarjassa sijoittajan riskin liittyminen viiteyhtiöiden maksukykyyn ja pääoman menettämisen mahdollisuus tuodaan esiin useassa kohdassa. Kalvosarjan sivuilla, joissa tuotteen rakenteen toimintaa ja luottovastuutapahtumien vaikutusta sijoitettuun pääomaan esitellään lähemmin, on erilaisia skenaarioita. Käsillä olevan tapauksen osalta lautakunta kiinnittää erityisesti huomiota kalvosarjan skenaarioon kolme, jossa esitellään laskelman avulla miten tuotteen korkeimpaan riskitasoon sijoitettu pääoma alenee puoleen viiden luottovastuutapahtuman seurauksena.

Kalvoissa on myös taulukkomuodossa tietoja siitä, kuinka monta luottovastuutapahtumaa eri luottoluokitustasot kestävät ilman pääomatappioita ja miten palautusasteen suuruus vaikuttaa tähän. Samassa yhteydessä on esimerkkitilanne, jossa tuotteen korkeimpaan riskitasoon sijoitettu pääoma on menetetty kokonaisuudessaan kuudennen luottovastuutapahtuman myötä, ja seuraavat luottotappiot kohdistuisivat tuotteen keskimmäiseen riskitasoon.

Riskiä pienentävinä tekijöinä kalvosarjassa on viitattu tuotteen turvapuskurin lisäksi viiteyhtiöiden vakavaraisuuteen ja salkun hajautukseen sekä historiatietoihin, joiden mukaan luottovastuutapahtumat samanlaatuisessa salkussa ovat olleet harvinaisia. Myös tuotteen suurempi tuotto verrattuna vastaavan riskitason perinteisiin joukkolainoihin on tuotu eri kohdissa esiin.

Lautakunnan näkemyksen mukaan kalvosarjasta kokonaisuutena ilmenee kyllin selvästi ja havainnollisesti, että historiatiedoista poikkeavassa markkinatilanteessa tuotteeseen sijoitetun pääoman voi menettää suurelta osin tai täysin, ja tällainen kehitys voi tapahtua suhteellisen nopeastikin. Myös tuotteen jälkimarkkinahinnan vaihtelu ja tuotteen osta ja pidä –luonne käyvät ilmi. Lautakunta katsoo, että tämä kalvosarja antaa asianmukaisen ja riittävän kuvauksen tuotteeseen liittyvästä pääoman menettämisen riskistä. Kalvosarja on siten lautakunnan näkemyksen mukaan ollut itsessään riittävä tuotteen riskien kuvaamisen ja palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuuden täyttämisen kannalta.

Painettu markkinointiesite (syksy 2006)

Lautakunta katsoo, että sijoittajan riskin liittyminen viitesalkun yhtiöiden maksukykyyn on tuotu markkinointiesitteessä selvästi ilmi. Esitteessä pääoman menettämisen riski on todettu kolmeen kertaan: heti esitteen alussa olevassa listauksessa, esitteen lopussa olevan ehtolyhennelmän yhteydessä ja myös esitteen tekstissä kerrottaessa lainojen rakenteesta. Siinä tuotteeseen sijoitetun pääoman menettämisen riski on esitetty asiayhteydessään ja myös selostettu miten ja missä tilanteessa tuo riski toteutuu. Kalvosarjan kaltaisesti markkinointiesitteessäkin suurten luottotappioiden syntymistä on pidetty tilasto- ja historiatietojen perusteella epätodennäköisenä, mutta on myös todettu, ettei historiallinen kehitys ole tae tulevasta.

Arvopaperilautakunta katsoo, että markkinointiesitteessä tuotteen riskit ja muut ominaisuudet on kuvattu oikein ja tasapuolisesti siten, että markkinointiesite antaa riittävän ja oikean kuvauksen kyseisestä tuotteesta ja myös lainoihin liittyvästä mahdollisuudesta menettää niihin sijoitettu pääoma osin tai kokonaan.

Onko tiedonantovelvollisuus täytetty?

Edellä todetun mukaisesti asiakkaalla on ollut käytettävissään vuoden 2006 syksyn kalvosarjan ja vuoden 2006 markkinointiesitteen mukaiset tiedot ennen merkintäänsä lainaan. Lisäksi asiakas oli saanut lainan lainakohtaiset ehdot.

Lainan esittelyssä käytetty syksyn 2006 kalvosarja antaa lautakunnan näkemyksen kuvan tuotteen rakenteen, terminologian ja yleisen toimintaperiaatteen sekä tuoton lisäksi myös itsessään riittävän kuvan tuotteeseen liittyvistä riskeistä.

Lautakunta katsoo, että lainan markkinointiesitteessä tuotteen riskit on kuvattu asianmukaisesti. Asiakkaalla on ollut tämä esite käytettävissään noin viikon ajan ennen lainan merkintää. Lisäksi asiakkaalla oli ollut aikaa perehtyä kaikkeen muuhunkin lainoista saamaansa aineistoon ennen merkintöjen tekemistä.

Kokonaisuutena tarkastellen Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakkaalla oli ennen lainan merkintää käytettävissään riittävät tiedot arvioida tuotteeseen liittyviä riskejä. Lautakunta katsoo, että hänen oli myös käytännössä mahdollista ymmärtää saamansa tiedot ja esittää tarvittaessa lisäkysymyksiä. Selvityksestä ei ilmene, että asiakkaalle olisi suullisesti annettu muusta aineistosta poikkeavia tietoja, joilla olisi luotu kuvaa riskittömästä tuotteesta. Lautakunta katsoo, että pankki on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Sijoitussuosituksen asianmukaisuus

Asiakkaan sijoitussuunnitelmaan oli kirjattu mm., että hän haluaa hoitaa sijoituksiaan aktiivisesti, mutta tarvittaessa sijoitushorisontti voi olla pitkäkin. Tavoitteena on säilyttää varallisuus ja kasvattaa sitä. Pääomaltaan turvattujen sijoitusmuotojen lisääminen salkussa tuo kaivattua turvaa kokonaisuuteen. Sijoituksille ei ole erityisehtoja.

Sijoitussuunnitelmassa ei ollut otettu nimenomaisesti kantaa nyt kyseessä oleviin uudentyyppisiin joukkolainatuotteisiin. Lautakunta katsoo, ettei sijoitussuunnitelma ole estänyt pankkia esittelemästä ja markkinoimasta asiakkaalleen uudentyyppistä sijoitustuotetta. Pankilla on ollut tuotteen riskeistä ja muista ominaisuuksista tiedonantovelvollisuus, jonka lautakunta on edellä katsonut tulleen täytetyksi. Lautakunta katsoo lisäksi, että joukkolainatuotetta on tuottonsa osalta voitu verrata korkotuotteisiin ja ettei joukkolainatuote muutenkaan ole ollut asiakkaan sijoitussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden vastainen tai muutoin ristiriidassa sijoitussuunnitelman kanssa.

Näiden syiden vuoksi lautakunta katsoo, että kyseisten joukkolainatuotteiden suosittaminen asiakkaalle on ollut asianmukaista. Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että asiakas on hänelle ehdotetusta poiketen sijoittanut suuremman määrän varojaan riidanalaiseen tuotteeseen sekä ennen kaikkea keskittänyt sijoituksensa tuotteen riskipitoisimpaan osaan.

Asiakkaan tiedustelu marraskuussa 2007

Asiakkaan mukaan pankki olisi hänen tiedustelunsa aikaan jo tiennyt tuotteen viitesalkkuun kuuluneiden islantilaispankkien todellisen tilanteen, mutta jättänyt sen hänelle kertomatta. Pankki on kiistänyt väitteen ja todennut muun ohessa, että tiedustelun ajankohtana kyseisten yhtiöiden luottoluokitus oli edelleen Investment grade –tasolla. Lautakunta toteaa, että asiassa saatu selvitys ei tue asiakkaan esittämää väitettä.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, ettei pankki ole menetellyt riidanalaisia joukkolainatuotteita markkinoidessaan tai myydessään arvopaperimarkkinalain tai Rahoitustarkastuksen ohjeen vastaisesti tai muutoin tuottamuksellisesti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei joukkolainoihin sijoitetun pääoman menettämisestä asiakkaalle aiheutunut tappio ole sellaista vahinkoa, josta pankki olisi vastuussa.

Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Norros, Repo, Sario ja varajäsen Laurila. Sihtee­rinä toimi Sainio.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA