Tapahtumatiedot
Asiakas on omistanut ulkomaisen yhtiön osakkeita mutta yhtiö on hakeutunut 1.11.2009 ulkomaisen lainsäädännön mukaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn, minkä seurauksena yhtiön kaikki osakkeet on mitätöity maksukyvyttömyysmenettelyyn sovelletun ulkomaisen lainsäädännön perusteella. Samassa yhteydessä on laskettu liikkeelle uusia osakkeita maksukyvyttömyysmenettelyssä olleen yhtiön nimellä, mutta uusien osakkeiden kansainvälinen koodi (ISIN) on ollut uusi. Uusia osakkeita ei ole annettu vanhoille osakkeenomistajille mitätöityneiden osakkeiden tilalle. Säilytysyhteisön virheen perusteella asiakkaan arvo-osuustilillä on näkynyt virheellisesti 1.400 kappaletta yhtiön uusia osakkeita.
Asiakas on 14.12.2009 tiedustellut osakeomistustaan pankilta ja antanut 16.12.2009 myyntitoimeksiannon osakkeiden myymiseksi. Pankki on virheellisesti muuttanut toimeksiantoon uusien osakkeiden mukaisen ISIN-koodin ja välittänyt toimeksiannon markkinoille, minkä jälkeen osakkeet on myyty pörssissä. Myyntitoimeksiannon toteuttamisen perusteella asiakkaan tilille on suoritettu 24.909,43 euroa. Arvopaperikaupan selvityksen yhteydessä pankki on joutunut hankkimaan puuttuvat osakkeet vapailta markkinoilta.
Pankki on vaatinut 11.1.2010 päivätyllä kirjeellä asiakkaalta perusteettoman edun palautusta. Pankki ja asiakas ovat sopineet asiasta ja asiakas on palauttanut 19.1.2010 pankille pääoman.
Asiakkaan valitus arvopaperilautakunnalle
Asiakkaan mukaan hänellä on asiassa pankin virheen perusteella oikeus korvaukseen. Asiakkaan mukaan asiassa on huomionarvoista, että hän on tiedustellut pankilta kaupan onnistumista ja sitä, että osakkeet ovat oikeita. Lisäksi asiakkaan mukaan asiassa on otettava huomioon, että pankki on vaihtanut ISIN-koodin oikeudettomasti. Asiakkaan mukaan, mikäli pankki ei olisi menetellyt tällä tavalla, ongelmalta olisi vältytty. Asiakkaan mukaan pankki on toiminut erittäin huolimattomasti asiakkaan rahoilla ja omistuksilla. Asiakas on 29.6.2010 Arvopaperilautakunnalle lähettämässään viestissä vaatinut pankkia palauttamaan takaisin hänelle 19.1.2010 maksetun 24.909,43 euron suuruisen perusteettoman edun palautuksen.
Pankin vastaus asiakkaan valitukseen
Pankki on pitänyt asiakkaan vaatimuksia perusteettomina sekä määrältään että perusteeltaan. Pankin mukaan se ei ole vaikuttanut millään tavalla siihen, että asiakkaan osakeomistus ulkomaisessa yhtiössä on menettänyt arvonsa. Osakkeiden mitätöitymisestä ei ole ehditty toimittaa asiakkaalle tietoa ennen kuin asiakas on tehnyt osakkeita koskevan myyntitoimeksiannon, joka on pankin virheen vuoksi toteutettu.
Pankki katsoo, että kysymyksessä on ollut perusteeton suoritus asiakkaalle ja asiakkaalla on tällöin velvollisuus palauttaa perusteettomasti saamansa varat. Pankki on asiassa vaatinut asiakkaalta vain tämän perusteettomasti saamaa pääomaa, minkä asiakas onkin palauttanut, mutta pankki ei ole vaatinut asiakkaalta muita kuluja, kuten esimerkiksi korkoa pääomalle. Pankin mukaan se ei ole vastuussa niistä kuluista, jotka asiakkaalle mahdollisesti aiheutuu perusteettomasti saadun suorituksen palauttamisesta.
Selvitykset
Osapuolien kirjelmien lisäksi arvopaperilautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
1. Säilytyspalvelusopimus 07.03.2000.
2. Tilinavauslomake 07.03.2000.
3. Säilytyssopimuksen muuttaminen 24.02.2009.
4. Säilytyspalveluehdot 26.11.2008 alkaen.
5. Sijoituspalvelusopimuksen ehdot 26.11.2008 alkaen.
6. Palvelusopimus 14.09.1998.
7. Verkkopalvelun ja -tunnusten käyttöä koskevat yleiset sopimusehdot 4.12.2002 – 25.11.2003.
8. Kauppaluettelo, josta käyvät ilmi asiakkaan tekemät osakekaupat jaksolla 1.12.2006 – 22.9.2010.
9. Yhtiön mitätöidyn osakkeen arvon kehitystä 22.9.2009 – 9.12.2009 kuvaava asiakirja.
10. Tulosteet 31.12.2009 pankin riskienhallinnan organisoinnista.
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Taustaa
Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelusta, palveluun liittyvistä menettelytavoista ja perusteettoman edun palautuksesta.
Arvopaperimarkkinalain (29.8.2008/564) 4 luvun 1 §:ssä todetaan seuraavaa:
”Arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä. Kuluttajan kannalta sopimattomasta tai hyvän tavan vastaisesta menettelystä säädetään lisäksi kuluttajansuojalain 2 luvussa. Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa. Markkinoinnista on käytävä ilmi sen kaupallinen tarkoitus. Rahoitustarkastus antaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/39/EY täytäntöönpanosta sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevien vaatimusten, toiminnan harjoittamisen edellytysten ja kyseisessä direktiivissä määriteltyjen käsitteiden osalta komission antaman direktiivin 2006/73/EY, jäljempänä komission direktiivi, täytäntöön panemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä kolmannelle annettavista ja tältä saatavista maksuista ja muista eduista sekä asiakkaalle annettavia tietoja koskevista vaatimuksista.”
Arvopaperimarkkinalain (26.5.1989/495) 9 luvun 2 §:ssä todetaan seuraavaa:
”Joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisella menettelyllä aiheuttaa vahinkoa, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.”
Asiakkaan ja pankin välisten säilytyspalvelusopimuksen ehtojen V osan 1 kohdan mukaan, ulkomaisten arvopaperien omistamiseen ja vaihdantaan saattaa liittyä suomalaisiin arvopapereihin sijoittamisesta poikkeavia poliittisia, taloudellisia, juridisia, verotuksellisia ja muita ennalta arvaamattomia riskejä, jotka jäävät yksin asiakkaan vastattaviksi.
Säilytyspalvelusopimuksen ehtojen VI osan 1 kohdan mukaan pankilla on oikeus korjata virhe ja poistaa arvopaperit asiakkaan arvopaperisäilytyksestä. Jos asiakas on saanut ilmeisen virheellisesti arvopapereihin perustuvia oikeuksia tai rahasuorituksia, joihin tällä ei ole oikeutta, asiakas on velvollinen palauttamaan oikeudet tai varat viipymättä.
Perusteettoman edun palautus perustuu oikeusperiaatteiden pohjalle ja palautus liittyy tehtyyn suoritukseen. Palautuksen edellytyksenä on, että suoritus ja siihen liittyvä hyötyminen ovat olleet erehdyksen tai muun syyn vuoksi oikeudellisesti perusteettomia.
Perustelut
Arvopaperilautakunta toteaa, että tapauksessa on ensiksi kysymys siitä, että asiakkaalle on pankin menettelyn perusteella muodostunut perusteetonta etua 24.909,43 euroa. Etu on ollut perusteeton, koska asiakas ei ole 16.12.2009 omistanut sellaista omaisuutta, josta asiakas on antanut myyntitoimeksiannon. Myyntitoimeksianto on perustunut pankin 14.12.2009 antamiin virheellisiin tietoihin asiakkaan osakeomistuksesta. Virheellisillä tiedoilla toteutetun osakekaupan perusteella tilitettyihin varoihin asiakkaalla ei ole ollut oikeutta ja, kun ne on tilitetty asiakkaalle, tälle on muodostunut palautusvastuu. Pankin ja asiakkaan välisen kirjeenvaihdon ja neuvottelujen perusteella asiakas on palauttanut 19.1.2010 pankille 24.909,43 euroa. Asiakas on arvopaperilautakunnalle toimitetun aineiston perusteella vaatinut vasta 29.6.2010 summaa takaisin itselleen.
Lautakunta katsoo, että tapauksessa asiakas ei voi yleisten oikeusperiaatteiden mukaisesti päästä parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos hän olisi saanut pankilta tiedon omistamiensa osakkeiden mitätöitymisestä. Asiakkaan osakkeet olivat mitätöityneet osakkeet liikkeelle laskeneen ulkomaisen yhtiön maksukyvyttömyysmenettelyssä eikä niillä tosiasiassa ollut enää arvoa. Koska asiakkaalla ei näin ollen ole ollut vastoin 14.12.2009 saamaansa tietoa eikä 16.12.2009 tapahtuneen myynnin ajankohtanakaan ulkomaisia osakkeita, joiden myyntituloista hänelle on tilitetty varoja, hänellä ei ole Suomen oikeusjärjestyksen mukaan oikeutta saada vaatimaansa 24.909.43 euron palautusta pankilta.
Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko asiakkaalle aiheutunut sellaista vahinkoa pankin menettelystä, että pankki olisi vahingonkorvausvastuussa asiakasta kohtaan. Pankki on myöntänyt toimineensa asiassa virheellisesti. Lautakunta toteaakin, että pankki on menetellyt huolimattomasti siltä osin kun se on muuttanut osakkeisiin liittyvää kansainvälistä koodia (ISIN) selvittämättä asiaa. On kuitenkin huomioitava, ettei asiakas ole oikeutettu korvaukseen pelkästään pankin tekemän virheen perusteella. Pankin menettelyn tulee olla syy-yhteydessä sellaiseen asiakkaalle arvopaperimarkkinoilla aiheutettuun vahinkoon, josta Suomen oikeusjärjestyksen perusteella voidaan maksaa vahingonkorvausta.
Asiassa on riidatonta, että pankki on toiminut virheellisesti siltä osin, että se on muuttanut osakkeiden kansainvälisen koodin ja välittänyt toimeksiannon, joka on koskenut osakkeita, joita asiakkaalla ei ole ollut. Pankki on ollut tekemänsä virheen perusteella vastuussa ulkopuoliselle ostajataholle aiheuttamastaan vahingosta ja hankkinut puuttuvat osakkeet arvopaperikaupan selvitystä varten arvopaperipörssistä. Pankki ei ole kuitenkaan vaatinut asiakkaalta näin muodostuneita vahingon kattamiseen menneitä kustannuksia vaan tyytynyt perusteettoman edun pääoman palauttamiseen. Koska pankki on vastannut asiassa osakkeet ostaneelle taholle sen virheen perusteella aiheutuneista kustannuksista eikä se ole vaatinut näitä kuluja asiakkaalta, lautakunta katsoo, että pankki on tältä osin toiminut asianmukaisesti eikä asiakas ole oikeutettu vahingonkorvaukseen.
Suositus
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella Arvopaperilautakunta katsoo, että asiakas ei ole oikeutettu perusteettoman edun palautusta koskeneessa asiassa korvaukseen.
Lautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat varapuheenjohtaja Repo sekä jäsenet Kajala, Norros ja Sario. Sihteerinä toimi Mikkilä.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA