Tapahtumatiedot
Asiassa on kyse uudentyyppisestä sijoitusinstrumentista, joka on muodoltaan vaihtuvakorkoinen joukkovelkakirjalaina ja jossa sijoittaja ottaa liikkeeseenlaskijariskin lisäksi kannettavakseen tuotteen viitesalkussa olevien yhtiöiden luottoriskiä. Tuotteen liikkeeseenlaskusarjoissa on ollut kahdesta neljään tuotto- ja riskitasoa, joita sijoittaja on voinut merkitä.
Asiakas on merkinnyt 3.3.2006 tuotteen saman liikkeeseenlaskusarjan alinta ja ylintä erää kumpaakin 350.000 eurolla. Asiakas on lisäksi merkinnyt yhtiönsä nimiin samoja eriä kumpaakin 500.000 eurolla. Yhteensä asiakas ja tämän yhtiö ovat merkinneet tuotetta siis 1.700.000 eurolla.
Vuonna 2009 tuote menetti täysin arvonsa luottovastuutapahtumien johdosta. Näistä sijoituksista oli kertynyt asiakkaille veronalaisia tuottoja yhteensä 412.128,31 euroa.
Asiakkaiden valitus Arvopaperilautakunnalle
Asiakkaat ovat pyytäneet, että Arvopaperilautakunta tutkii puolueettomana tahona asianosaisten väitteet ja vaateet sekä antaa niiden perusteella ratkaisusuosituksen, mutta mikäli pankki kiistää vastuunsa asia voidaan saattaa yleisen tuomioistuimen käsittelyyn. Asiakkaiden korvausvaatimus on sijoitettu pääoma laillisine korkoineen merkintähetkestä lukien vähennettynä siitä saatuine tuottoineen.
Asiakkaiden mukaan he ovat ei ammattimaisia sijoittajia ja pankki on laiminlyönyt sekä selonotto- että tiedonantovelvollisuutensa heitä kohtaan, minkä lisäksi heille myytiin heidän sijoitusprofiiliaan vastaamaton tuote antamalla siitä totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoja.
Asiakkaiden mukaan heidän sijoitussalkkujaan realisoitiin ja varat sijoitettiin korkorahastoihin sekä määräaikais- ja karttuville tileille, koska tarkoitus oli vähentää sijoitusten riskiä. Riidanalaisista tuotteista heille kerrottiin eri yhteyksissä, että ne vastaavat riskitasoltaan pitkän koron rahastoja. Asiakkaiden kysyessä tarkemmin riskeistä, heille oli vastattu että ”riski on ainoastaan mahdollisessa korossa sekä enimmillään 5 %:n pääoman pudotus ja vaikka tulisi 30-vuotinen lama, ei sijoitus silti nolliin mene.” Tarjousesitettä tai sopimusehtoja ei asiakkaiden mukaan käyty erikseen läpi sijoitustilaisuudessa tai merkinnän yhteydessä.
Palveluntarjoajan vastaus asiakkaiden valitukseen
Vastauksessaan pankki kiistää asiakkaiden vaatimukset perusteeltaan ja määrältään sekä toteaa asiakkaiden selvityksen tapahtumien kulusta sisältävän lukuisia väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa ja joiden avulla valittajat pyrkivät hyödyntämään sitä, ettei lautakunta voi vastaanottaa valaehtoista suullista todistelua.
Pankin mukaan saatuaan kutsun tuotteen esittelyiltaan asiakas on toiminut itsenäisesti ja oma-aloitteisesti sijoituspäätöksessään. Asiakkaiden ja pankin välillä ei merkintähetkellä ollut varallisuudenhoitosopimusta, eikä asiakas ole pyytänyt sijoitusneuvontaa. Ottaen huomioon myös asiakkaiden pitkäaikaisen sijoituskokemuksen, tarkentavien kysymysten tai tuotteen esittely merkintähetkellä olisi joka tapauksessa ollut ilmeisen tarpeetonta. Pankin käsityksen mukaan asiakkaalle on annettu kaikki sijoituspäätösten kannalta olennaiset tiedot, minkä lisäksi asiakkaalla ja tämän omistamalla yhtiöllä, jonka toimialaksi on merkitty sijoitustoiminta, on ollut keskivertohenkilöä huomattavasti laajempi kokemus sijoitustoiminnasta ja rahoitusmarkkinoista.
Selvitykset
Osapuolten kirjelmien lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- pankin ilmoitus helmikuulta 2005 aktiivisalkun nimenmuutoksesta
- kutsu 16.2.2005 pankin hallinnolliseen tilaisuuteen sekä kokouksen esityslista ja aineisto
- tuotteen PowerPoint muotoinen esittelymateriaali (17 sivua), myyntiesite (4 sivua) sekä sopimusehdot (23 sivua)
- kopio asiakkaan kalenterista viikoilta 7 ja 8 vuodelta 2006
- tuloste pankin toimihenkilön kalenterista 3.3.2006
- pankin edustajien välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 2.3.2006
- tuotteiden merkintälistat 3.3.2006
- asiakkaan asiamiehen ja asiakkaan kirjelmissä esiintuodun henkilön välistä sähköpostikirjeenvaihtoa 15-16.11.2010
Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus
Taustaa
Arvopaperilautakunta toteaa osapuolten kertomusten tapahtumien kulusta poikkeavan toisistaan olennaisesti. Kertomukset eroavat muun muassa seuraavilta osin:
· Onko asiakas osallistunut tuotteen esittelytilaisuuteen ja jos on, niin mihin ja milloin?
· Mitä tietoa asiakkaalle on mahdollisissa muissa yhteyksissä tuotteesta suullisesti annettu?
· Mitä kirjallista materiaalia ja missä vaiheessa asiakkaat ovat tuotteesta saaneet?
Arvopaperilautakunta toteaa, että sen menettely on kirjallista ja vain yleiset tuomioistuimet voivat kuulla todistajia. Asiasta saadun selvityksen perusteella on ilmeistä, ettei lautakunnan käytettävissä olevin menetelmin voida saada riittävää selvyyttä tapahtuneesta. Erityisesti tämä koskee tuotteesta mahdollisesti suullisesti annettuja tietoja, joiden perusteella asiakas on kertonut tehneensä sijoituspäätöksensä ja joiden siten voidaan katsoa olevan ratkaisevia tapauksen arvioinnin kannalta. Vaikka pankki onkin katsonut asian voitavan ratkaista pelkässä kirjallisessa menettelyssä, on sekin kuitenkin vastauksissaan korostanut suullisen todistelun merkitystä tapauksen arvioinnissa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen lautakunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi antaa suositusta asiassa.
Ratkaisu
Lautakunta jättää lausumatta asian epäselvyyden vuoksi.
Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen antamiseen osallistuivat varapuheenjohtaja Repo ja jäsenet Norros ja Sario sekä varajäsen Laurila. Sihteerinä toimi Sainio.
ARVOPAPERILAUTAKUNTA