Tapahtumatiedot

Asiakkaalla oli ollut toisessa pankissa osakesalkku. Asiakas keskusteli syyskuussa 2009 asiakkaan valituksen kohteena olevan pankin toimihenkilön kanssa asiakkaan osakesalkun siirtämisestä täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluun. Asiakas allekirjoitti 22.10.2009 täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen pankin konttorin aulatiloissa. Asiakas kävi pankissa allekirjoittamassa 20.11.2009 tili- ja säilytyssopimuksen sekä sen liitteet, koska niitä ei ollut allekirjoitettu aikaisemmassa tapaamisessa. Tämän jälkeen asiakkaalle postitettiin ainakin osa hänen allekirjoittamistaan asiakirjoista.

Asiakkaan osakesalkun siirtyessä täyden valtakirjan omaisuudenhoitoprosessiin 26.10.2009 sen arvo oli 159.367,40 euroa. Asiakkaan salkun muuttuessa omaisuudenhoidon mallisalkun mukaiseksi, hänen alkuperäiseen salkkuunsa kuuluvat osakkeet myytiin, lukuun ottamatta YIT 1.350 kpl. Myynnistä saaduilla varoilla (137.800,58 euroa ja YIT:n 1.350 kpl markkina-arvo 17.982,00 euroa) on muodostettu omaisuudenhoitosopimuksen mukainen osakesalkku, jonka markkina-arvo oli 29.10.2009 yhteensä 151.513,47 euroa.

Asiakas vaati 21.1.2010 päivätyssä reklamaatiossaan pankkia viimeistään 29.1.2010 purkamaan ja lakkauttamaan täyden valtakirjan osakesalkun hoidon. Lisäksi asiakas vaati pankkia palauttamaan siirretyn salkkunsa osakekannan ennalleen sekä palauttamaan maksetut palkkiot ja kulut vahingonkorvauksineen. Pankki purki täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen ja lopetti kaupankäynnin salkulla 19.2.2010.
 

Asiakkaan valitus Arvopaperilautakunnalle

Asiakas on tyytymätön täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa olevan osakesalkun arvonkehitykseen. Asiakas allekirjoitti 22.10.2009 toistakymmentä asiakirjaa, jotka sisälsivät yhteensä monta kymmentä sivua tiivistä tekstiä. Allekirjoittaminen tapahtui pankin vaatimana erittäin kiireisenä asiana ja kaiken kansan nähtävänä yleisötiloissa pankin konttorin ulko-oven vieressä, koska pankin toimihenkilön mukaan hänellä oli sovitusta tapaamisesta huolimatta huoneessaan toinen asiakas. Asiakas oli pankin aulassa runsaan varttitunnin allekirjoittamassa papereita, vaikka niiden lukemiseen olisi mennyt pari tuntia. Asiakkaan mukaan pankin olisi pitänyt antaa asiapaperit luettaviksi kotona, jonka jälkeen olisi pidetty allekirjoitustilaisuus.

Asiakas ei saanut allekirjoittamistaan asiakirjoista omia kappaleita allekirjoitustilaisuudessa eikä edes postitse, vaikka niin hänelle luvattiin. 20.11.2009 asiakas allekirjoitti pankissa uusia asiakirjoja, joista osasta hän sai kopiot. Asiakas sai 26.11.2009 pankista osan allekirjoittamistaan papereista postitse.

Pankki myi lähes koko salkun sisällön heti ensimmäisenä valtakirjapäivänä. Kolmen kuukauden kuluttua valtakirjan antamisesta salkun arvo oli laskenut 1.415,40 euroa eli se oli tappiolla 0,86 %, kun OMXH-indeksi oli noussut samalla vertailuajalla 5,86 %. Vuoden kuluttua, 22.10.2010, salkun arvo oli noussut 15,16 %, kun taas OMXH-indeksi oli noussut 19,17 %. Asiakkaan omassa hoidossa ollut toinen salkku oli noussut samassa ajassa 41,18 %. Pankin hoitama salkku oli tuottanut 18.243,05 euroa eli 8,77 % vähemmän kuin asiakkaan alkuperäinen salkku olisi tuottanut. 16 kuukauden jälkeen pankin hoitama salkku oli tuottanut 23,76 % voittoa, joka oli kuitenkin 14,56 % vähemmän kuin alkuperäinen salkku olisi tuottanut.

Asiakas vaati tapaamisessaan pankin toimihenkilön kanssa 20.11.2009 välittömästi purkamaan koko täyden valtakirjan salkun, saattamaan ennalleen 22.10.2009 tilanteen sekä palauttamaan kaikki maksamansa palkkiot. Asiakas ei saanut pankilta vastausta eikä hänen vaatimiaan toimenpiteitä toteutettu. Koska asiakas ei saanut palautetta pankilta, hän uudisti vaatimuksensa kirjeitse 21.1.2010. Reklamaatiossaan hän vaati viimeistään 29.1.2010 seuraavat asiat suoritettaviksi:

a) Täysvaltakirjasalkku puretaan ja sopimus lakkautetaan.
b) Salkun kokoonpanoksi palautetaan alkutilanne.
c) Palautetun salkun sisältö yhdistetään pankissa olevaan asiakkaan toiseen salkkuun.
d) Kaikki asiakkaalta veloitetut palkkiot ja kulut palautetaan täysimääräisinä ja poistetaan veroseuraamus- ym. velvoitteet.
e) Selvitystyöstä, siihen liittyneistä kuluista, ajasta ym. vahingonkorvauksena 1.000 euroa.
f) Pankki antaa kirjallisen selvityksen mm. siitä, mitkä olivat asiakkaan salkun lähes koko sisällön ”kiireellisen” myynnin syyt ja mitkä olivat jatkotoimenpiteiden tavoitteet.

Pankki on yllättäen ja omia aikojaan 28.1.2010 lopettanut asiakkaan salkun kaikenlaisen hoidon keskustelematta asiasta asiakkaan kanssa. Asiakas on lukuisia keroja vaatinut ja vaatii edelleen koko sopimuksen purkamista, alkuperäisen salkkukokoonpanon palauttamista sekä korvausten maksamista.

Sijoituspalvelusopimuksen mukaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus päättyväksi viiden päivän kuluttua ja purkamistilanteessa ilman irtisanomisaikaa. Asiakkaan tekemästä purkuvaatimuksesta 20.11.2009 kului 91 päivää ennen kuin pankki teki asialle mitään ja silloinkin vain kaupankäynnin keskeyttämisen. Sopimusta ei ole purettu vieläkään.

Pankin mukaan asiakas keskusteli puhelimitse helmi- ja huhtikuussa 2010 pankin sijoitusjohtajan kanssa. Asiakas keskusteli sijoitusjohtajan kanssa vain maaliskuussa 2010. Tällöin asiakas ilmoitti jäävänsä miettimään toimenpiteitä.

Pankki väittää salkun ja tilillä olevien rahojen olleen vapaasti asiakkaan käytettävissä. Väite ei pidä paikkaansa, koska vuonna 2010 asiakas yritti tuloksetta lukuisia kertoja pankin eri konttoreissa nostaa salkun vastatililtä varoja. Vasta 20.1.2011 hän sai pankin sivukonttorissa kokeen vuoksi nostettua 500 euroa sen jälkeen, kun konttorista soitettiin pääkonttoriin, josta annettiin nostoon yhden noston poikkeuslupa.

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan hänelle pankin toiminnasta aiheutuneen vahingon seuraavasti:

a) Alkuperäisen salkun vertailuarvon aleneminen 34.724,51 euroa
b) Pankille maksetut palkkiot n. 2.500 euroa
c) Kaupoista maksetut ja maksettavat verot* n. 6.500 euroa
d) Vuoden 2010 osinkojen vaje alkusalkkuun verrattuna n. 1.000 euroa
e) Selvitykset ja reklamaatio 21.1.2010 1.000 euroa
f) Selvitykset ja reklamaatio 21.2.2010 1.200 euroa
g) Vahingonkorvaus 22.10.2010 selvitysosa 1.500 euroa
h) Selvitykset ja reklamaatio 26.11.2010 100 euroa
i) Selvitykset ja reklamaatio 20.2.2011 3.000 euroa
j) Vahingonkorvaus, korvausosa** (30.000 - 1.500) 28.500 euroa
k) Varaus lisäselvityksiin 400 euroa
l) Vuoden 2011 osinkojen vaje alkusalkkuun verrattuna, arvio 1.000 euroa
Kulu-, reklamointi- ja korvausvaatimus yht. 81.424,51 euroa

* perussalkun 165.000 euron osalta laskennallisena ”hankintaolettamana” 80 %.
** peruste mm: asiakkaan aikaisempi pankki olisi aikaisemman yhteistyöajan kokemusten perusteella kasvattanut salkun arvoa helposti 17 % (korvausosa 28.500 / salkun arvo 165.000), kun tänä aikana perussalkunkin arvo olisi noussut 44,84 %.

Asiakas vaati myöhemmin uudessa lisävastineessaan pankkia korvaamaan sen lisävastineen tekemisestä lisäksi 600 euroa vähennettynä edellä olevassa korvausvaatimuksessa mainitulla lisäselvityksiin varatulla 400 eurolla, eli 200 euroa. Lisäksi asiakas vaatii maksettavaksi 672,22 euroa, jonka verran nykysalkun osingot ovat pienemmät vuodelta 2011 kuin salkun alkuperäisellä kokoonpanolla hän olisi saanut. Yhteensä asiakkaan korvausvaatimus pankille on 82.296,73 euroa.
 

Palveluntarjoajan vastaus asiakkaan valitukseen

Pankki kiistää asiakkaan korvausvaatimuksen.

Asiakas ja pankin toimihenkilö ovat syyskuussa 2009 käyneet keskustelua asiakkaan omassa hoidossa toisessa pankissa olleen osakesalkun siirtämisestä pankin aktiiviseen varainhoitoon. Asiakkaan kanssa on neuvotteluissa käyty läpi hinnoittelu, mallisalkun edellisten kuukausien sisältö, kaupankäynnin aktiivisuus, raportointi, verolomakkeiden saatavuus, varahenkilömenettely, asiakassalkkuihin kohdistuvien sijoituspäätösten tekeminen sekä se, että mallisalkku on kaikille täyden valtakirjan omaisuudenhoidon asiakkaille samanlainen. Keskustelujen perusteella asiakas on ollut tietoinen, että hänen siirtyvä osakesalkkunsa muutetaan vastaamaan mallisalkkua ja päätökset täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa tekee pankin sijoitustoimikunta.

Asiakas on 22.10.2009 allekirjoittanut varainhoitosopimuksen sekä muut sopimukseen liittyvät asiakirjat ehtoineen sekä liitteineen. Asiakirjat on allekirjoitettu pankin konttorin aulatiloissa, koska asiakas on saapunut sovittuun tapaamiseen myöhässä ja pankin toimihenkilöllä on ollut jo toinen asiakas tuolloin huoneessaan. Asiakas allekirjoittaa samalla kertaa sekä pankin että asiakkaalle itselleen tulevat sopimuspaperit liitteineen. Kun kaikki asiakirjat on allekirjoitettu ja pankinjohtaja on hyväksynyt tehdyn sopimuksen, allekirjoitetut asiakirjat postitetaan asiakkaalle. Asiakas ja pankin toimihenkilö ovat tavanneet uudelleen 20.11.2009, koska Tili- ja säilytyssopimusta sekä sen liitteitä ei ollut allekirjoitettu 22.10.2009. Asiakirjojen allekirjoitus oli unohtunut aikaisemmassa tapaamisessa. Marraskuun tapaamisen jälkeen asiakkaalle on postitse toimitettu seuraavat asiakirjat: Sijoituspalvelusopimus, Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevat ehdot, Valtakirja täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevia toimeksiantoja varten, Valtakirja palkkioiden velotusta varten, Tili- ja säilytyssopimus ehtoineen ja liitteineen.

Pankin toimihenkilö on sopimusneuvotteluissa käynyt asiakkaan kanssa läpi asiakkaan siirtyvän salkun muuttamisen vastaamaan täyden valtakirjan mallisalkkua, minkä asiakas on neuvotteluissa ymmärtänyt. Ainoastaan muutoksen aikataulu on jäänyt epävarmaksi. Asiakas on kuitenkin keskustelujen pohjalta ollut tietoinen tulevasta muutoksesta sekä siitä, että sijoituksia koskeva päätöksenteko siirtyy omaisuudenhoitajalle.

Asiakas on vaatinut 21.1.2010 päivätyssä reklamaatiossaan välittömästi, kuitenkin viimeistään 29.1.2010 purkamaan ja lakkauttamaan täyden valtakirjan osakesalkun hoidon. Lisäksi asiakas on vaatinut palauttamaan osakesalkun alkuperäiseen tilanteeseen ja yhdistämään salkun hänen toiseen pankissa olevaan salkkuunsa. Lisäksi asiakas on vaatinut palauttamaan häneltä veloitetut palkkiot ja kulut sekä poistamaan veroseuraamusvelvoitteet. Samassa yhteydessä asiakas on esittänyt vahingonkorvausvaatimuksensa sekä vaatinut kirjallista selvitystä asiasta. Asiakkaan täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa ollut mallisalkku on asiakkaan vaatimuksesta otettu pois prosessista 19.2.2010 ja pankki on samalla katsonut sopimuksen purkautuneen asiakkaan vaatimuksesta. Mallisalkun poistamisesta prosessista ja sopimuksen purkautumisesta ei ole erikseen kirjallisesti ilmoitettu asiakkaalle vaan edellä mainitut toimet on toteutettu asiakkaan esittämien vaatimusten perusteella.

Asiakkaan mallisalkun prosessista poistamishetken osakkeet sekä mallisalkun hoitotilillä olevat rahavarat olisivat olleet siirrettävissä 19.2.2010 jälkeen milloin tahansa asiakkaan käyttöön, mikäli hän olisi ilmoittanut kirjallisesti arvo-osuustilin sekä pankkitilin, jolle osakkeet sekä rahavarat olisi voitu siirtää. Asiakas ei ole ilmoittanut haluavansa, että 19.2.2010 päivän mukainen salkun sisältö siirrettäisiin hänen arvo-osuustililleen tai että osakkeet myytäisiin. Lisäksi asiakas on helmi- sekä huhtikuussa 2010 sijoitusjohtajan kanssa käymissään puhelinkeskusteluissa nimenomaisesti ilmoittanut jäävänsä miettimään, miten hän haluaa asiassa edetä.

Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevien ehtojen mukaan omaisuudenhoitaja vastaa siitä, että sen omaisuudenhoito on huolellista ja ammattitaitoista. Omaisuudenhoitajan osto- ja myyntipäätökset perustuvat omaisuudenhoitajan odotuksiin kunkin sijoituskohteen tulevasta arvonkehityksestä. Omaisuudenhoitaja voi realisoida asiakkaan sijoituksia myös tappiollisina, jos se on omaisuudenhoitajan mielestä asiakkaan taloudellisen edun mukaista. Omaisuudenhoitaja ei vastaa sopimuksen mukaisesti hoidettujen varojen saavuttamatta jääneistä tuotoista tai arvonnoususta. Ehtojen mukaan asiakas on tietoinen, että omaisuudenhoitosopimukseen perustuvat sijoitukset voivat tuottaa joko voittoa tai tappiota. Asiakas on allekirjoituksellaan vahvistanut perehtyneensä ehtojen sisältöön ja hyväksyvänsä ne itseään sitovaksi.

Pankin näkemyksen mukaan asiakas on ymmärtänyt, että hänen toisesta pankista siirtyvä osakesalkkunsa tullaan muuttamaan vastaamaan täyden valtakirjan omaisuudenhoidon mallisalkkua ja päätöksenteko sijoituspäätöksistä siirtyy omaisuudenhoitajalle. Asiakas on ollut tietoinen kaikista sijoituspalvelusopimukseen liittyvistä palkkioista sekä kuluista ja asiakas on ne sijoituspalvelusopimuksen allekirjoituksella hyväksynyt. Pankki katsoo omaisuudenhoidon olleen huolellista ja ammattitaitoista ja asiakkaan olevan tietoinen, että omaisuudenhoitosopimukseen perustuvat sijoitukset voivat tuottaa joko voittoa tai tappiota. Pankki huomauttaa myös, että asiakas on itse todennut reklamaatiossaan pankin täyden valtakirjan salkun olevan vuoden mittaisella tarkastelujaksolla 15,16 % plussalla. Omaisuudenhoitajan osto- ja myyntipäätökset perustuvat omaisuudenhoitajan odotuksiin kunkin sijoituskohteen tulevasta arvonkehityksestä. Omaisuudenhoitaja vastaa huolellisesta ja ammattitaitoisesta omaisuudenhoidosta, mutta ei voi taata maksimaalista tuottoa sijoituksille. Näin ollen omaisuudenhoitaja ei ole vastuussa sopimuksen mukaisesti hoidettujen varojen saavuttamatta jääneestä tuotoista tai arvonnoususta. Edellä esitetyn selvityksen perusteella pankki katsoo, että asiakkaan esittämille vaatimuksille ei ole perusteita eikä pankki näin ollen ole korvausvelvollinen.
 

Selvitykset

Osapuolten kirjelmien ja reklamaatiota koskevan kirjeenvaihdon lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

- Asiakkaan ja pankin välinen sijoituspalvelusopimus, joka on allekirjoitettu 22.10.2009. Sopimuksen mukaan asiakkaan varat sijoitetaan osakkeisiin. Vertailuindeksinä käytettiin suomalaisille sijoituksille OMX Helsinki Cap -indeksiä ja ulkomaisille osakkeille MSCI EMU-, MSCI World- ja Effas Euro 3mth Total Return Index -indeksejä. Sopimuksessa mainitaan, että ”sijoittajakuvakartoitus suosittaa varovaista salkkua”.

- Täyden valtakirjan omaisuudenhoitoa koskevat ehdot, jotka olivat käytössä 18.6.2009 alkaen. Ehdot on allekirjoitettu 22.10.2009. Ehtojen mukaan ”omaisuudenhoitaja hoitaa omaisuutta itsenäisesti ja tekee sijoituspäätökset asiakkaan lukuun parhaaksi katsomallaan tavalla noudattaen asiakkaan kanssa sovittuja sijoitustoiminnan periaatteita ja muita tämän sopimuksen ehtoja neuvottelematta asiasta etukäteen asiakkaan kanssa”. Ehtojen mukaan omaisuudenhoitaja ei ole vastuussa sopimuksen mukaisesti hoidettujen varojen saavuttamatta jääneistä tuotoista. Sopimuksen mukaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus päättymään aikaisintaan viiden pankkipäivän kuluttua siitä, kun omaisuudenhoitaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Sopimuksen mukaan sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus ilman irtisanomisaikaa, mikäli toinen osapuoli

1. laiminlyö olennaisesti sopimukseen liittyviä velvollisuuksiaan
2. asetetaan yrityssaneeraukseen, selvitystilaan tai konkurssssiin taikka muutoin on perusteltua syytä olettaa toisen sopijapuolen tulleen maksukyvyttömäksi;
3. kuolee

Sopimuksen mukaan osapuolen tulee reklamoida toiselle osapuolelle toimenpiteissä havaitsemistaan virheistä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään yhden kuukauden kuluessa tiedon saannistaan.

- Asiakkaan 22.10.2009 allekirjoittama valtakirja, jolla asiakas valtuuttaa pankin tekemään asiakkaan puolesta toimeksiantoja. Tilisopimukseen kuuluvat myös tilin yleiset ehdot.

- Jatkuvan tuottotilin tilisopimus, jonka asiakas on allekirjoittanut 22.10.2009. Asiakkaalla ei ollut tilisopimuksen perusteella käyttöoikeutta tiliin.

- Liite tilisopimukseen, jonka asiakas on allekirjoittanut 20.11.2009. Liitteessä asiakas on antanut valtuutuksen pankille käyttää edellä mainittua tiliä ja saada siitä tietoja.

- Täysihoitosalkun avaukseen liittyvä säilytyspalvelusopimus, jonka asiakas on allekirjoittanut 20.11.2009. Sopimuksella on asiakkaalle avattu arvo-osuustili.

- Arvo-osuustiliin liittyvä valtuutus, jonka asiakas on allekirjoittanut 20.11.2009. Asiakirjalla asiakas on valtuuttanut pankin käyttämään asiakkaan arvo-osuustiliä.

- Säilytyspalveluehdot, jotka olivat käytössä 26.11.2008 alkaen.

- Säilytyspalveluehdot, jotka olivat käytössä 25.5.2011 alkaen.

- Tiedote sijoittajien korvausrahastosta. Tiedote on päivätty 4.11.2008.

- Asiakkaan osakesalkun tapahtumat ajalta 20.11.2009–19.2.2010. Asiakkaan osakesalkulla on tehty kauppoja 29.1.2010 jälkeen neljästi: Ostettu 12.2.2010 PKC Groupia 2.234,28 eurolla, myyty 12.2.2010 Outokumpua 7.383,82 eurolla, ostettu 15.2.2010 PKC Groupia 5.745,88 eurolla ja myyty 18.2.2010 PKC Groupia 8.522,44 eurolla.
 

Arvopaperilautakunnan ratkaisusuositus

Taustaa

Asiassa on kyse siitä, onko pankki hoitanut asianmukaisesti asiakkaan täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa ollutta osakesalkkua.

Asiakas keskusteli syyskuussa 2009 pankin toimihenkilön kanssa asiakkaan osakesalkun siirtämisestä pankin täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalveluun. Asiakas allekirjoitti 22.10.2009 ja 20.11.2009 täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen.

Asiakas esitti tyytymättömyytensä osakesalkun tuottoon ja vaati kertomansa mukaan sopimuksen purkamista 20.11.2009. Asiakas vaati 21.1.2010 päivätyssä reklamaatiossaan pankkia viimeistään 29.1.2010 purkamaan ja lakkauttamaan täyden valtakirjan osakesalkun hoidon. Lisäksi asiakas vaati pankkia palauttamaan siirretyn salkkunsa osakekannan ennalleen sekä palauttamaan maksetut palkkiot ja kulut vahingonkorvauksineen. Pankki purki täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen ja lopetti kaupankäynnin salkussa 19.2.2010. Asiakas on tyytymätön siihen, että pankki keskeytti kaupankäynnin hänen osakesalkullaan ja vaatii pankilta vahingonkorvausta osakesalkun huonosta hoidosta.

Tapauksessa tulee arvioitavaksi täyden valtakirjan omaisuudenhoidon sisältö ja sen toteutuminen. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että pankin menettelyssä voidaan todeta jokin huolimattomuudesta johtuva virhe tai puute, joka on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa.

Tapauksessa on kysymys pankin tarjoamasta sijoituspalvelusta. Tapaukseen soveltuvaa sääntelyä on arvopaperimarkkinalaissa (26.5.1989/495). Vuoden 2009 tilannetta arvioitaessa on sovellettava tuolloin voimassa olleita säännöksiä (923/2007).

Ostohetkellä voimassa olleen arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:n mukaan:

”Arvopapereiden kaupassa sekä sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai muuten sopimatonta menettelyä.[…]

Sijoituspalvelua ja oheispalvelua ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.”

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 4 §:n mukaan:

”Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot arvopaperinvälittäjästä ja tarjottavasta palvelusta.

Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot:

1) arvopaperinvälittäjästä ja sen tarjoamista palveluista;
2) palvelun kohteena olevista arvopapereista ja niihin liittyvistä riskeistä;
3) sijoitusstrategioista, jos niitä on ehdotettu, ja niiden riskeistä;
4) siitä, missä toimeksiantoja toteutetaan;
5) asiakasvarojen säilyttämisestä;
6) palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin 2 momentissa tarkoitettujen tietojen olennaisista muutoksista.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava asiakkaalle 1 luvun 4 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla pysyvällä tavalla. Asiakkaan suostumuksella tiedot voidaan antaa asiakkaalle arvopaperinvälittäjän Internet-verkkosivuilla ilman, että ne on osoitettava asiakkaalle henkilökohtaisesti, jos se on asianmukaista arvopaperinvälittäjän ja asiakkaan välisen liiketoimen toteuttamisen yhteydessä ja tiedot ovat saatavilla riittävän ajan”

Arvopaperimarkkinalain 4 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan:

”Arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän oikeudesta pyytää asiakasluokittelun muuttamista ja esitettävä selvitys siitä, mikä vaikutus luokittelun muuttamisella on asiakkaan asemaan. Tiedot on annettava siten, että ne osoitetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti joko kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla siten, että asiakas voi säilyttää, tallentaa ja toisintaa ne muuttumattomina tai siten, että tiedot ovat saatavissa arvopaperinvälittäjän Internet-verkkosivuilla asianmukaisen ajan. Tiedot voidaan antaa muulla pysyvällä tavalla kuin kirjallisesti vain, jos tietojen antaminen tällä tavalla on asianmukaista arvopaperinvälittäjän ja asiakkaan välisen liiketoimen toteuttamisen yhteydessä ja asiakas on valinnut tiedon toimittamisen tällä tavalla.”

Perustelut

Tiedonantovelvollisuus

Arvopaperinvälittäjän on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelua tai oheispalvelua koskevan sopimuksen tekemistä sopimuksen ehdot sekä riittävät tiedot arvopaperinvälittäjästä ja tarjottavasta palvelusta. Tiedot on annettava pysyvällä tavalla. Pankin selvityksestä ei käy ilmi, että edellä mainitut tiedot olisi annettu asiakkaalle lain vaatimalla pysyvällä tavalla. Lautakunta katsoo siten, että pankki ei ole toiminut arvopaperimarkkinalain edellyttämällä tavalla omaisuudenhoitosopimusta asiakkaan kanssa tehdessään.

Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei asiassa ole käynyt ilmi, että asiakkaalla olisi ollut puutteellinen käsitys omaisuudenhoitosopimuksen keskeisestä sisällöstä. Lautakunta katsoo siten, ettei pankin laiminlyönnillä ole ollut syy-yhteyttä mahdollisen vahingon kanssa eikä pankki ole velvollinen korvaamaan asiakkaalle mahdollisesti syntynyttä vahinkoa edellä mainitulla perusteella.

Pankki on kertonut, että asiakkaan kanssa on ennen omaisuudenhoitosopimuksen tekoa neuvotteluissa käyty läpi hinnoittelu, mallisalkun edellisten kuukausien sisältö, kaupankäynnin aktiivisuus, raportointi, verolomakkeiden saatavuus, varahenkilömenettely, asiakassalkkuihin kohdistuvien sijoituspäätösten tekeminen sekä se, että mallisalkku on kaikille täyden valtakirjan omaisuudenhoidon asiakkaille samanlainen. Pankin näkemyksen mukaan keskustelujen perusteella asiakas on ollut tietoinen, että hänen siirtyvä osakesalkkunsa muutetaan vastaamaan mallisalkkua ja päätökset täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa tekee pankin sijoitustoimikunta. Asiakas ei ole kiistänyt pankin väitteitä. Arvopaperilautakunta katsoo siten, että asiakas on ollut tietoinen omaisuudenhoitosopimuksen keskeisestä sisällöstä.

Omaisuudenhoidon tuotto

Asiakkaan mukaan hänen pankin omaisuudenhoidossa ollut osakesalkkunsa ei tuottanut riittävästi. Asiakas ei kuitenkaan ole esittänyt, että pankki olisi luvannut hänelle tai antanut hänen ymmärtää osakesalkusta saatavan tiettyä tuottoa. Asiakkaan allekirjoittaman sijoittajapalvelusopimuksen mukaan asiakkaan sijoittajakuvakartoitus suositti varovaista salkkua. Asiakkaan osakesalkku on hänen kertomansa mukaan tuottanut 16 kuukaudessa 23,76 % voittoa bruttona. Asiakas ei ole esittänyt, että pankin varainhoitaja olisi poikennut sovitusta sijoitussuunnitelmasta tai muuten rikkonut omaisuudenhoitosopimusta. Arvopaperilautakunta katsoo kaikki edellä mainittu huomioon ottaen, ettei pankki ole velvollinen korvaamaan asiakkaalle sitä, ettei hänen osakesalkkunsa tuottanut enempää.

Sopimuksen purkaminen

Asiakas on vaatinut sopimuksen purkamista ja tilanteen ennallistamista sopimusta edeltäneeseen tilanteeseen sekä palkkioiden palauttamista. Asiakas kertoo esittäneensä vaatimuksen ensimmäisen kerran 20.11.2009. Pankki on kertonut asiakkaan vaatineen sopimuksen purkamista 21.1.2010 päivätyssä reklamaatiossaan. Lautakunta toteaa, ettei asiakas ole 21.1.2010 päivätyssä reklamaatiossaan väittänyt aikaisemmin vaatineensa sopimuksen purkamista, vaikka hän on reklamaatiossaan viitannut 20.11.2009 tapaamisen muihin tapahtumiin. Lautakunta katsoo, että asiakas on vaatinut sopimuksen purkamista ja tilanteen ennallistamista ensimmäisen kerran 21.1.2010 päivätyssä reklamaatiossaan.

Lautakunta katsoo, että asiakkaan reklamaatiossaan vaatima sopimuksen mitätöinti edellyttäisi sellaisten olosuhteiden olemassaoloa, jotka aiheuttaisivat sopimuksen pätemättömyyden varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) mukaan. Lautakunta katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden mukaan asiakkaan ja pankin välistä omaisuudenhoitosopimusta voitaisiin pitää pätemättömänä. Lautakunta katsoo lisäksi, etteivät omaisuudenhoitosopimuksen mukaiset sopimuksen purun edellytykset täyttyneet. Lautakunta katsoo siten, että asiakkaan 21.1.2010 esitettyä vaatimusta on pidettävä irtisanomisilmoituksena.

Pankin mukaan asiakkaan omaisuudenhoitosopimus on purettu 19.2.2010, mutta asiakkaan omaisuutta ei siirretty, koska hän ei ollut ilmoittanut minne ne siirretään. Pankin mukaan asiakkaalle ei kerrottu kirjallisesti sopimuksen purkautumisesta. Asiakkaan mukaan hän on ilmoittanut maaliskuussa 2010 jäävänsä miettimään, miten hän haluaa asiassa edetä.

Lautakunta toteaa, että asiakas on vaatinut 21.1.2010 omaisuudenhoitosopimuksensa purkamista viimeistään 29.1.2010 ja omaisuudenhoitosopimus on tosiasiallisesti päättynyt 19.2.2010. Omaisuudenhoitosopimuksen yleisten ehtojen mukaan asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimuksensa päättymään viiden pankkipäivän kuluttua siitä, kun omaisuudenhoitaja on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Lautakunta katsoo, että pankin olisi pitänyt päättää asiakkaan sopimus viimeistään 29.1.2010. Pankki on käynyt kauppaa asiakkaan salkulla 29.1.2010 jälkeen neljästi tehden kahdesti ostoja ja kahdesti myyntejä. Lautakunta katsoo, että pankin ei olisi tullut tehdä näitä kauppoja eikä veloittaa asiakkaalta palkkioita 29.1.2010 jälkeiseltä ajalta. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei 29.1.2010 jälkeen tehdyistä kaupoista ole osoitettu aiheutuneen asiakkaalle vahinkoa, kun omaisuudenhoitaja on ostanut asiakkaalle PKC Groupin osakkeita ja myynyt ne voitolla sekä myynyt asiakkaan Outokummun osakkeita, joiden kurssi laski myynnin jälkeen.

Osakkeiden ja rahojen käyttö

Asiakas on myös esittänyt, että hänen osakesalkkunsa ja tilillään olevat rahat eivät ole olleet vapaasti hänen käytettävissään. Pankin mukaan ne olisi siirretty, jos asiakas olisi kertonut mille tileille ne siirretään. Lautakunta katsoo, että pankin olisi oma-aloitteisesti irtisanomisilmoituksen saatuaan pitänyt pyytää asiakkaalta tietoa minne varat siirretään.

Lautakunta katsoo kuitenkin, että asiakas on viimeistään 19.3.2010 päivätyn sijoitusjohtajan lähettämän kirjeen ja heidän kesken maalis–huhtikuussa 2010 käymän keskustelun perusteella saanut tietää, ettei asiakkaan varoja ollut siirretty. Lisäksi lautakunta toteaa, ettei asiakas ole esittänyt vaatineensa pankilta varojen siirtoa nimeämälleen tilille 19.2.2010 jälkeen. Lautakunta katsoo siten, että vaikka pankin olisi pitänyt pyytää asiakasta ilmoittamaan vaaditut tiedot, ei asiakas tässä tapauksessa voi vedota pankin virheeseen oman passiivisuutensa vuoksi.

Kaupankäynnin lopettaminen

Asiakas on esittänyt tyytymättömyytensä siitä, että pankki on lopettanut kaupankäynnin hänen osakesalkullaan sen jälkeen, kun hän vaati sopimuksen purkamista. Lautakunta toteaa, että pankilla on velvollisuus lopettaa kaupankäynti sopimuksen päättymisen jälkeen.

Suositus

Arvopaperilautakunta katsoo, että pankki on lautakunnan käytettävissä olevien tietojen perusteella toiminut tuolloin voimassa olleen arvopaperimarkkinalain, Finanssivalvonnan sääntelyn ja sopimuksen vastaisesti ainoastaan omaisuudenhoitosopimuksen irtisanomisen ja omaisuudenhoitosopimuksen asiakirjojen pysyvällä tavalla toimittamisen osalta. Lautakunta katsoo kuitenkin, että asiassa on jäänyt osoittamatta asiakkaalle aiheutuneen vahinkoa edellä mainittujen virheiden osalta.

Arvopaperilautakunta ei suosita korvausta.

Arvopaperilautakunnan päätös on ollut yksimielinen. Tämän päätöksen an­tami­seen osallistuivat puheenjohtaja Hemmo sekä jäsenet Kajala, Norros, Repo ja Sario. Sihtee­rinä toimi Heino.


ARVOPAPERILAUTAKUNTA