Tapahtumatiedot

Asiakkaan paritalohuoneiston keittiössä astianpesukoneen poistoletku oli vuotanut vettä keittiön lattialle.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneesta vahingosta. Poistoletkuun oli tullut vuodon aiheuttaneita pieniä reikiä sen seurauksena, että letku on ajan kuluessa hankautunut painevaihtelun takia keittiökalusteen runkoon letkun läpiviennin kohdalta. Näistä syistä korvausta vuotovahingosta ei voida maksaa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja vaatii, että vahingosta maksetaan täysimääräinen korvaus. Hänen mielestään lattian ollessa veden vallassa vahinko on katsottava ennalta arvaamattomaksi.  Poistoletkun reikä voi olla myös hiiren aiheuttama ja papanoita on löydetty koneen alta. Valokuvasta käy ilmi, että reikien reunat ovat korkeat. 

Vahingon selvittelyn yhteydessä lattiaan porattiin reikiä, vaikka laminaatin kuivuttua lattia olisi ollut täysin kunnossa. Asiakas kertoo avanneensa lattian ja laminaatin alla on muovimatto koko keittiössä. Lastulevy oli täysin kuivaa. Asiakas soitti kosteuskartoittajalle, mutta hän ei suostunut tulemaan uudelleen paikalle tai korjaamaan raporttiaan. Asiakkaan mukaan vettä oli vain laminaattilattian alla, mutta ei lattiarakenteessa. Vettä ei ole voinut päästä kartoittajan väittämällä tavalla rakenteisiin seinän vierestä, koska maton reuna on nostettu 5 cm:n korkeudelta seinälle. Lastulevyn mittauspisteen kohdalta kastumisen syynä on ollut virheellisesti porattujen reikien kautta tullut kosteus.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätökseensä. Vahinkokartoituksesta 25.11.2016 laaditun tarkastusraportin mukaan astianpesukoneen poistoletkuun on tullut pieniä reikiä, koska poistoletku on hangannut kiintokalusteen runkoon. Vahinkokartoittaja on vahvistanut erillisessä puhelinkeskustelussa vakuutusyhtiön edustajalle, että poistoletkussa olevat reiät ovat kalusterungossa olevan letkun läpiviennin kohdalla ja rikkoutumisjäljet ovat tyypillisiä hankautumisesta aiheutuvia jälkiä. Läpiviennin kohdalla ei ollut minkäänlaista hankautumista estävää suojaa. Vakuutusyhtiö katsoo, että letkun rikkoutuminen on tapahtunut vähitellen toistuvien pesukertojen yhteydessä. Suojan puuttuminen on edistänyt viemäriputken rikkoutumista, koska astianpesukoneen poistoviemärin normaalista paine- ja lämpötilan vaihtelusta aiheutunut liike on vähitellen hiertänyt läpivientikohdassa poistoviemäriä kalusterungon karheaa seinämää vasten. Hyvän rakentamistavan edellyttämää poistoviemärin hankautumista estävää suojaa tai suojaputkea ei ole ollut, joten kyse on asennusvirheestä.

Vakuutusyhtiö viittaa astianpesukoneen oikean asennustavan osalta ympäristöministeriön oppaaseen Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa. Oppaassa määritellään mm. astianpesukoneen viemärin läpivienti kaapiston läpivientikohdassa sekä viemärin kiinnitys liikkumisen ja vuodon ehkäisemiseksi.

Oppaan mukaan putkien kiinnitykset on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti. Astianpesukoneen liitosjohto ja viemäri on kaapiston seinämän läpivientikohdassa varustettava suojaputkilla, jotta vältetään liikkumisesta aiheutuva hankautumisen synnyttämä vuotoriski. Suojaputki voi olla muovia tai putkimaista umpisolukumieristettä. Keittiöhana ja kytkentäjohdot on kiinnitettävä liikkumisen ja vuodon ehkäisemiseksi kiintopisteellä ja putkikannakkeilla.

Vesi- ja viemärikalusteiden asennukseen annetaan ohjeita mm. Rakennustietosäätiön ohjekortissa, LVI 12-10370 (helmikuu 2004). Kyseisessä ohjekortissa kohdassa 2.3 esitetään, miten suojaputken asianmukainen kiinnitys toteutetaan. Ohjeen kuvassa 10 esitetty suojaputken asennustapa on vakuutusyhtiön mielestä sovellettavissa keittiökalusteen kalusterungon läpivientikohtaan.

Kyseessä olevan astianpesukoneen asennusohjeiden (sivu 34) mukaan laitteen asennuksen yhteydessä suoritettavat sähkö- ja LVI-asennukset on annettava valtuutetun sähköasentajan ja/tai putkiasentajan, tai ammattitaitoisen henkilön tehtäväksi. Ympäristöministeriön ympäristöopas vuodelta 2004 ja Rakennustietosäätiön ohjekortti LVI 12-10370 (helmikuu 2004) ovat olleet voimassa asennettaessa asiakkaan pesukonetta, joka on sarjanumeron perusteella X Oy:n kuluttajaneuvonnasta saadun tiedon mukaan valmistettu vuonna 2006.

Astianpesukoneen asennusohjeiden edellyttämän ammattitaitoisen asentajan olisi tullut asentaa astianpesukone näiden ohjeiden edellyttämällä tavalla. Koska astianpesukoneen poistoviemärin asennustapaa ei ole suunniteltu ja toteutettu asianmukaisesti laitteen asennuksesta annettujen ohjeiden mukaan, on poistoletku päässyt puuttuvan kiinnityksen ja suojaputken puuttumisen johdosta hankautumaan kalusterunkoa vasten. Putken rikkoutuminen ja siitä seurannut vuotovahinko on seurausta suunnittelu-, rakennus- ja asennusvirheestä.

Edellä kuvatulla tavalla tapahtunutta poistoletkun rikkoutumista ei voida vakuutusyhtiön mielestä pitää vakuutusehtojen tarkoittamana äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana (ehtokohta F21.1). Korvattavana ei voida myöskään pitää putken rikkoutumisesta seurannutta vuodon aiheuttamaa rakennusvahinkoa, koska kyseessä ei ole vakuutusehtojen tarkoittama suoranainen, ennalta arvaamaton ja äkillinen tapahtuma (ehtokohta F22.1.9.1). Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä (ehtokohta F21.2.3). Tässä tapauksessa vahinko on syntynyt vähitellen hankautumisen aiheuttamana.

Vakuutusyhtiön mielestä asiakkaan näkemys siitä, että poistoletkun vaurio olisi hiiren aiheuttama, on pelkkää arvailua. Vahinkokartoittajan selvitysten ja näkemyksen mukaan kyse on tyypillisistä hankautumisesta aiheutuvista jäljistä. Kotivakuutuksen perusteella ei muutoinkaan korvata vahinkoa, jonka hyönteiset tai tuhoeläimet aiheuttavat luonnolliseen käyttäytymiseensä kuuluvalla tavalla tai sen seurauksena vakuutuksen kohteelle (ehtokohta F21.2.6). Lisävastineessaan vakuutusyhtiö kertoo vakuutuksenottajan kertoneen vahingosta puhelimessa ilmoittaessaan vahingon syyksi poistoputken hankautumisen kohdassa, jossa letku menee seinän läpi tiskikoneelle.

Kartoittaja on todennut keittiön lattiassa kosteutta ja vauriojälkiä noin kolmen neliömetrin alueella. Vahinkoalueelta on mitattu laminaatin päältä korkea kosteusarvo (mittapiste 1) ja lattian purueristeestä (mittapiste 3) selvästi normaalista koholla oleva kosteusarvo vahinkoalueen ulkopuolisiin vertailuarvoihin (mittapisteet 4 ja 5) nähden.

Vahinkoraportin mukaan vaurioalueella on pinta- ja rakennekosteuksia sekä vauriojälkeä. Kosteuskartoittaja on suositellut mm. lattiapinnoitteen poistoa vahinkotilasta, lattian avausta, kastuneiden eristeiden poistoa, runkorakenteiden tarkastusta sekä kiintokalusteiden korjausta. Vahinkokartoittajan mukaan kartoitusraportin muuttamiselle ei ole perusteita. Lattialle valunut vesi pääsee laminaatin alla olevan muovimaton päältä valumaan seinän vierestä purueristeeseen. Kartoittaja kertoi ilmoittaneensa asiakkaalle, että hän poraa lattiaan purueristeen kosteusmittausta varten reikiä.  Asiakas ei esittänyt mitään estettä tälle toimenpiteelle. Vaurioitunut laminaattilattiapinnoite on kartoittajan mukaan täytynyt joka tapauksessa purkaa vaurioiden asianmukaiseksi korjaamiseksi. Näistä syistä vahinkokartoittajan lattiaan poraamat mittareiät eivät ole aiheuttaneet vakuutusyhtiön korvausvastuulle kuuluvaa vahinkoa.

Vakuutusyhtiö toteaa vielä, että kartoitusraportin sivulla 7 olevasta kuvasta ilmenee, että kalusterungon vasemmalla puolella on jalkalista. Kosteuskartoittaja on vahvistanut puhelinkeskustelussa näkemyksensä siitä, että lattialle vuotanut vesi on päässyt seinän vierestä purueristeeseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko astianpesukoneen poistoletkun rikkoutuminen aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta sekä toisaalta sitä, onko vuodosta aiheutunut lattiarakenteiden kastuminen ollut seurausta vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla, äkillisesti, ennalta arvaamattomasti ja suoraan vuotaneesta vedestä.  Asiassa tulee lisäksi arvioitavaksi, onko vahinko aiheutunut suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 21.1. (Laaja kotivakuutus, korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 21.2.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka irtaimistolle aiheutuu huollon laiminlyönnistä, valmistus- tai aineviasta, työ-, asennus- tai käyttövirheestä, eikä kohdan 21.2.3 mukaan vahinkoa, joka irtaimistolle tai rakennukselle itselleen aiheutuu kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, lahoamisesta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä ellei tämä välittömästi johdu vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Ehtokohdan 21.2.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka hyönteiset tai tuhoeläimet aiheuttavat luonnolliseen käyttäytymiseensä kuuluvalla tavalla tai sen seurauksena vakuutuksen kohteelle.

Vakuutusehtojen kohdan 22.1 (Peruskotivakuutus, korvattavat vakuutustapahtumat ja näihin liittyvät rajoitukset) alakohdan 22.1.9.1.1 (Nesteen, höyryn tai kaasun virtaaminen kiinteästä johtoverkosta tai laitteista) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ja suoraan hyväksytyllä letkuliitännällä ja sulkuventtiilillä johtoverkkoon liitetystä kotitalouskäytössä olevasta pesukoneesta.

Ehtokohdan 22.1.9.1.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi. Ehtokohdan mukaan vakuutuksesta ei korvata myöskään johtoverkon ja käyttölaitteiden korjaus- ja uusimiskustannuksia.

Asian arviointi

Vakuutuskirjan mukaan asiakkaan koti-irtaimisto on vakuutettu laajalla kotivakuutuksella ja rakennus (paritalon puolikas) peruskotivakuutuksella. Tämän vuoksi poistoletkun rikkoutumisen korvattavuutta arvioidaan laajan kotivakuutuksen ehtojen ja vuotovahingon korvattavuutta peruskotivakuutuksen ehtojen pohjalta.

Poistoletkun rikkoutumisen korvattavuus

Vakuutuslautakunnalle toimitetun tarkastusraportin (kartoituspäivä 25.11.2016) mukaan astianpesukoneen poistoletkuun on tullut reikiä, jotka ovat aiheuttaneet vesivuodon. Vakuutusyhtiö on viitannut kartoituksen tekijän kertomukseen, jonka mukaan reiät ovat kiintokalusteen runkoon hankautumisen aiheuttamia.

Lautakunta toteaa, että raporttiin liitetyn valokuvan perusteella letkun vaurio on muodoltaan tasainen. Kuvasta saa vaikutelman siitä, että letkun ulkoreunan vaurioitumisen syynä on ollut hankautuminen jotakin karkeaa pintaa, kuten läpiviennin reunaa, vasten. Ottaen huomioon, että poistoveden virtaus ja paineenvaihtelu liikuttavat väistämättä poistoletkua jossakin määrin, lautakunta katsoo asiassa näytetyksi, että vaurio on aiheutunut poistoletkun hankautuessa läpiviennin reunaa vasten pidemmän ajan kuluessa. Vaurio ei valokuvan perusteella sovi hiirten aiheuttamaksi ja vakuutusyhtiön mukaan asiakas itsekin on alun perin vahingosta ilmoittaessaan pitänyt vaurion syynä letkun hankautumista. Lisäksi vakuutusyhtiön toteamalla tavoin rajoitusehdon mukaan tuhoeläinten luonnolliseen käyttäytymiseensä kuuluvalla tavalla vakuutuksen kohteelle aiheuttamat vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että letkun vaurioitumisessa ei ole kyse äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamasta vahingosta, eikä letkun vaurioituminen tämän vuoksi kuulu korvattavaksi vakuutuksesta.

Vuotovahingon korvattavuus ja asiakkaan muut vaatimukset

Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan muun muassa erilaiset putkivuodot ovat lähtökohtaisesti äkillisiä ja ennalta arvaamattomia, korvaukseen oikeuttavia vahinkotapahtumia vuotovakuutusehtojen perusteella. Tapaukseen sovellettavien kotivakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus- tai rakennusvirheen vuoksi

Ratkaisevana kysymyksenä tässä asiassa on siten se, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että astianpesukoneen poistoletkun vuoto, joka on tässä tapauksessa aiheutunut poistoletkun hankautumisesta läpivientiin, johtuu vakuutuksen rajoitusehdoissa mainitusta syystä. Yhtiö on vedonnut asennusvirheeseen sen perusteella, että poistoletkua ei ollut suojattu läpiviennin kohdalla ja letku oli jätetty kiinnittämättä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ympäristöministeriön oppaassa ”Vesivahinkojen ehkäiseminen rakentamisessa” todetaan nimenomaisesti, että astianpesukoneen liitosjohto ja viemäri on kaapiston seinämän läpivientikohdassa varustettava suojaputkilla, jotta vältetään liikkumisesta aiheutuva hankautumisen synnyttämä vuotoriski. Keittiöhana ja kytkentäjohdot on kiinnitettävä liikkumisen ja vuodon ehkäisemiseksi kiintopisteellä ja putkikannakkeilla (oppaan s. 37).

Vakuutuslautakunta katsoo edellä selostetuin perustein selvitetyksi, että poistoletkun vaurioituminen on tässä tapauksessa johtunut siitä, että astianpesukoneen poistoletku on päässyt hankautumaan läpivientikohtaa vasten. Letku ei saadun selvityksen perusteella ole ollut suojattuna läpiviennin kohdalta, eikä sitä ole kiinnitetty konetta ympäröivän kaapiston rakenteisiin. Tämä on johtanut astianpesukoneen käytöstä aiheutuvien letkun liikkumisten seurauksena letkun läpiviennin reunaan hankautumisen myötä vuodoksi edenneeseen vaurioitumiseen. Lattiarakennetta vaurioittaneen vuotovahingon on tämän vuoksi katsottava aiheutuneen rakennusvirheestä, eikä se ole vakuutuksesta korvattava.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kartoitusraportin ja kartoittajan vakuutusyhtiölle antaman selvityksen perusteella vuotovahingon seurauksena lattialle vuotanutta vettä on todennäköisesti päässyt seinän vierestä purueristeeseen. Tämän ja kosteuskartoitusraportista ilmenevän rakenteiden kostumista mittauspisteiden kohdalla koskevan selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että lattiarakenteisiin tulleen kosteusvaurion asianmukainen korjaaminen olisi edellyttänyt lattiapinnoitteiden purkamista siinäkin tapauksessa, että mittausreikiä ei olisi porattu. Lautakunta katsoo, että myöskään mittausreikien poraamisesta ei ole tämän vuoksi aiheutunut korvattavaa vahinkoa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Melander
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Sario
Uimonen
Vaitomaa
Yrttiaho