Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiö H:n rivitalorakennus oli vaurioitunut tulipalossa 19.8.2012. Palo oli alkanut rakennuksen päädyn läheisyyteen sijoitetusta ilmeisesti ilkivaltaisesti sytytetystä jäteastiasta. Rakennuksen korjauskustannukset olivat 554 826, 92 euroa. Asunto-osakeyhtiön kiinteistövakuutusyhtiö vähensi palovahingon korvauksesta 25 prosenttia suojeluohjeen laiminlyönnin perusteella, sillä jäteastiat oli sijoitettu suojeluohjeiden vastaisesti liian lähelle rakennusta.

Aitaus jäteastioille oli rakennettu vuonna 2008. Asunto-osakeyhtiö H vaati aitauksen sijoituspaikan ohjeistanutta silloista isännöitsijätoimistoaan B Ay:tä ja sen vastuunalaisia yhtiömiehiä korvaamaan vakuutuskorvauksen alentamisesta aiheutuneen 154 752,77 euron vahingon. Käräjäoikeus on lausunut asiasta 10.12.2013 antamassaan tuomiossa vahingon aiheutuneen isännöitsijän huolimattomuudesta. Ottaen huomioon isännöintitehtävän päättymisestä 31.7.2010 tulipalon sattumiseen 19.8.2012 kuluneen ajan käräjäoikeus oli sovitellut vahingonkorvauksen määrän 90 000 euroon.

Sittemmin asunto-osakeyhtiö H on vaatinut 1.8.2010 alkaen isännöitsijätoimistonaan toimineelta A Oy:ltä ja isännöitsijä T:ltä jäljelle jääneen vahingon määrän eli 64 752,77 euron korvaamista. Asunto-osakeyhtiö on katsonut isännöintisopimuksen perusteella, että jäteaitauksen virheellisen sijainnin havaitseminen ja asian korjaaminen olivat olleet A Oy:n ja isännöitsijä T:n vastuulla. A Oy on suorittanut asunto-osakeyhtiö H:lle 20 000 euron korvauksen 24.9.2015 päivätyllä sovintosopimuksella ja hakenut korvausvaatimuksen johdosta korvausta vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksellään 10.6.2014 kieltäytynyt maksamasta korvausta. Vakuutusyhtiö on vedonnut toiminnan vastuuvakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan huolehdittavana olleelle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei korvattu. Vakuutusyhtiön mielestä vahinko oli aiheutunut kiinteistölle, joka oli ollut vahingon sattuessa A Oy:n huolehdittavana. Sisäisessä muutoksenhakukäsittelyssään 1.7.2016 ja 19.12.2016 antamissaan päätöksissä vakuutusyhtiö on katsonut kyseen olleen esinevahingosta, johon sovellettiin käsiteltävänä ja huolehdittavana olevaa omaisuutta koskevaa rajoitusehtoa. Taloyhtiön paloturvallisuudesta huolehtiminen oli yksi isännöitsijän työhön kuuluvista asioista. Vahinko oli osaksi johtunut isännöitsijän laiminlyönnistä valvoa paloturvallisuutta ja havaita jäteaitauksen virheellinen sijainti.

Asiakkaan valitus

A Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, onko vakuutusyhtiön päätös vakuutusehtojen mukainen. A Oy on lausunut, että ellei kyseistä esinevahinkoa korvata toiminnan vastuuvakuutuksesta, vakuutuksesta ei tarvitsisi koskaan korvata mitään esinevahinkoja, jotka isännöitsijätoimisto isännöimälleen taloyhtiölle tuottamuksellaan aiheuttaa. Näin ollen vakuutus ei tarjoaisi tosiasiallista vakuutusturvaa. Isännöitsijä ei ollut aiheuttanut palovahinkoa huolehdittavanaan olleelle omaisuudelle, vaan korvausvaade perustui vakuutussopimuksen valvonnan laiminlyöntiin.

A Oy:n mielestä vakuutusyhtiön noudattama rajoitusehdon tulkinta oli virheellinen tai vähintään kohtuuton. A Oy on vedonnut vakuutusalan kirjallisuudessa ehdon tulkinnasta esitettyyn (Vastuuvakuutus; af Hällström, Ijäs, Laasonen, 2014): "Ehtoa on Vakuutuslautakunnan käytännössä tulkittu melko suppeasti. Ainoastaan silloin, kun vakuutuksenottajan suoritettavakseen ottamaan työhön kuuluu olennaisena ja luonnollisena osana työn kohteen välittömän ympäristön suojaustoimia, on suojaustoimien kohteena oleva omaisuus vakuutuksenottajan huolehdittavana. Vakuutuksenottajan toimiin kuuluu tällöin keskeisesti myös huolehtia siitä, ettei työn kohteen oleva omaisuus vahingoitu. Sen sijaan muu kuin välittömiä suojaustoimia vaativa omaisuus ei välttämättä ole vakuutuksenottajan huolehdittavana rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla. Rajoitusehtoa ei siten voi tulkita niin laajasti, että vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäisi kaikki omaisuus, johon työsuorituksen vaikutukset saattavat kohdistua."

Vakuutusyhtiön vastine

Vahinko on esinevahinko

Vakuutusyhtiö on lausunut käsityksenään, että todetessaan korvausvaateen perustuneen vakuutussopimuksen valvontaan A Oy on väittänyt kyseen olleen varallisuusvahingosta eikä esinevahingosta. Varallisuusvastuuvakuutuksen ehdoissa (Vastuuerityisehto: Taloudellinen vastuu) ei ole hallussa ja huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehtoa. Tässä tapauksessa on kuitenkin kyse esinevahingosta eikä puhtaasta varallisuusvahingosta.

Oikeuskäytännön mukaan kyseessä on taloudellinen vahinko tai puhdas varallisuusvahinko, kun vahinko ei ole yhteydessä mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon. Vahinko on tällöin kohdistunut suoraan taloudellisiin etuuksiin. Esinevahinko ilmenee tavanomaisesti siten, että irtain tai kiinteä esine vaurioituu tai tuhoutuu. Esinevahinko on laaja käsite, joka sisältää kaikelle sellaiselle omaisuudelle aiheutuneen vahingon, joka ei ilmene vain varallisuusvahinkona.

Rivitalon palaminen oli esinevahinko, jonka väitettiin osittain aiheutuneen isännöitsijän toiminnasta. Vahingon laatu ei muuttunut esinevahingosta taloudelliseksi vahingoksi sen vuoksi, että vakuutusyhtiö oli tehnyt suojeluohjevähennyksen, jonka osuutta oli vaadittu isännöitsijältä. Kysymys oli edelleen rivitalon palamisesta eli esinevahingosta ja tämän vahingon korvaamisesta.

A Oy:ltä oli vaadittu korvausta käytännössä siitä osasta vahinkoa, jota omaisuusvakuutusyhtiö ei ollut maksanut ja josta edellinen isännöitsijä ei käräjäoikeuden tuomion perusteella vastannut. Sillä ei ollut merkitystä, millä perusteella vakuutusyhtiö oli jättänyt osan esinevahingosta korvaamatta. Koska vakuutusyhtiö ei ollut korvannut esinevahinkoa kokonaisuudessaan, korvausta oli haettu myös isännöitsijöiltä sillä perusteella, että laiminlyödessään roska-astioiden asianmukaisen sijoittelun, isännöitsijät olivat omalta osaltaan vaikuttaneet esinevahingon syntymiseen. Tuli oli roska-astioiden virheellisen sijoittelun vuoksi levinnyt asuinrakennukseen.

Vakuutuksenottajalla oli toiminnan vastuuvakuutus, joka kattoi esinevahinkoja ehtojen mukaisesti. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusturvasta ei kuitenkaan korvattu sellaisen omaisuuden vahingoittumista, joka oli ollut vahinkoa aiheuttaneen teon hetkellä vakuutuksenottajan huolehdittavana (rajoitus 4.2.3). Tästä syystä vahinko ei kuulunut vastuuvakuutuksen korvauspiiriin.

Vahinko on aiheutunut huolehdittavana olevalle omaisuudelle

Vakuutusyhtiö on lausunut, että huolehdittavana olevalla omaisuudella tarkoitettiin sellaista omaisuutta, joka ei ollut vakuutuksenottajan työsuorituksen kohteena, mutta jonka osalta vakuutuksenottajalla oli velvollisuus huolehtia, että omaisuus ei vahingoittunut. Se, mikä oli katsottava huolehdittavana olevaksi omaisuudeksi, riippui siitä, mikä oli ollut vahingonaiheuttajan toimeksiannon sisältö ja mitä työtä hän oli ollut tekemässä. Yleisesti ottaen isännöitsijän tehtävänä oli huolehtia taloyhtiön juoksevista asioista ja isännöitsijän toimet kohdistuvat siten kiinteistöön.

Tässä tapauksessa rivitalo on ollut isännöintisopimuksen perusteella A Oy:n / isännöitsijä T:n huolehdittavana. Asiakirjoista ilmeni, että korvausta oli vaadittu isännöitsijältä nimenomaan sillä perusteella, että hän oli toiminut huolimattomasti isännöintitehtävässään. Hänen olisi pitänyt havaita jäteastioiden virheellinen sijoittelu ja huolehtia, että astiat sijoitettiin niin, ettei niistä aiheutunut vaaraa viereiselle asuinrakennukselle.

Isännöintisopimuksen mukaan isännöitsijän vastuulle oli kuulunut viranomaismääräysten valvonta ja palotekninen turvallisuus. Isännöitsijän tehtävänä oli siten ollut isännöitävästä kohteesta huolehtiminen siten, että paloteknisestä turvallisuudesta huolehdittiin asianmukaisesti, eikä tällaisista seikoista aiheutunut vaaraa taloyhtiön rakennuksille. Tässä tapauksessa vahinko oli aiheutunut rakennukselle, josta huolehtiminen oli ollut isännöintisopimuksen mukaan isännöitsijän nimenomainen tehtävä. Kyse ei siten ollut minkä tahansa omaisuuden vahingoittumisesta, vaan nimenomaan vakuutuksenottajan huolehdittavana olleen omaisuuden vahingoittumisesta.

A Oy:n mukaan huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehtoa ei voitu tulkita niin laajasti, että koko taloyhtiö olisi ollut isännöitsijän huolehdittavana ja että rajoitusehtoa olisi tulkittu Vakuutuslautakunnassa suppeasti. Lautakunta on kuitenkin todennut isännöitsijän vastuun ja huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehdon osalta ratkaisusuosituksessa VKL 733/05 seuraavasti: ”Isännöitsijä on vastuussa kiinteistöstä siltä osin kuin isännöintisopimuksessa on sovittu. Hän on ottanut tällöin huolehdittavakseen koko kiinteistön rakenteineen ja rakennuksineen. Tämän vuoksi kiinteistön rakenteille ja rakennuksille aiheutunut esinevahinko ei ole korvattava isännöintitoimiston toiminnan vastuuvakuutuksesta.” Kyseisessä tapauksessa vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä pidettiin ehtojen mukaisena. Myös ratkaisusuosituksessa VKL 286/08 Vakuutuslautakunta on todennut koko taloyhtiön olleen rajoituksen tarkoittamalla tavalla huolehdittavana ja isännöintitoiminnan kohteena, jolloin vakuutusyhtiöllä oli oikeus vedota rajoitusehtoon.

Yllä mainituilla perusteilla vahinko oli aiheutunut kiinteistölle, joka oli vahingon sattuessa ollut A Oy:n huolehdittavana. Näin ollen huolehdittavana olevaa omaisuutta koskeva rajoitusehto soveltui tähän vahinkoon, eikä vahinkoa tästä syystä korvattu A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Esinevahinkojen korvattavuus isännöitsijän vastuuvakuutuksesta

Vakuutusyhtiön mukaan vastuuvakuutusta oli mahdollista laajentaa lisäturvalla huolehdittavana olevan omaisuuden osalta. Näin ollen väite siitä, että vakuutus ei koskaan tarjonnut tosiasiallista vakuutusturvaa huolehdittavana olevalle omaisuudelle, oli virheellinen. Kysymyksessä oli normaali rajoitusehto, jolla oli rajattu vakuutuksen ulkopuolelle sellainen omaisuus, jonka vahingoittumiseen liittyi tavanomaista korkeampi riski, ja usein oli kyse myös kyseisillä toimialoilla toimivien yritysten tavanomaisiin liikeriskeihin kuuluvista vahingoista.

Lisäksi oli huomioitava, ettei vastuuvakuutusta ollut rajattu isännöitsijän taloyhtiölle aiheuttamiin vahinkoihin. Isännöitsijä saattoi esimerkiksi väärillä neuvoillaan aiheuttaa vahinkoa taloyhtiön asukkaiden omaisuudelle, joiden osalta huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehto ei yleensä tullut sovellettavaksi. Oli totta, että isännöitsijän aiheuttamat vahingot olivat usein puhtaita varallisuusvahinkoja. Oli kuitenkin perusteetonta väittää, ettei vastuuvakuutus tarjoaisi myös esinevahinkojen osalta todellista vakuutusturvaa isännöitsijöille.

Rajoitusehdon kohtuuttomuus

A Oy:n rajoitusehdon kohtuuttomuudesta esittämän väitteen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että rajoitusehto oli vastuuvakuutuksissa yleisesti käytetty, eikä Vakuutuslautakunta ollut pitänyt ehtoa kohtuuttomana edes kuluttajaa kohtaan. Lautakunta on todennut ratkaisusuosituksessaan VKL 681/12 rajoitusehdosta näin: "Lainassa, käsiteltävänä tai huolehdittavana olevalle omaisuudelle aiheutunutta vahinkoa koskeva rajoitusehto on tavanomainen vastuuvakuutuksen rajoitusehto ja se on yleisesti käytössä markkinoilla olevissa vastuuvakuutuksissa. Kyseessä oleva rajoitusehto ei ole siten vakiintuneesta vakuutuskäytännöstä poikkeava, yllätyksellinen tai kohtuuton."

Lautakunta on lisäksi todennut, että "Kynnys pitää vakuutussopimukseen kirjattuja ja lausunnonpyytäjän tiedossa olleita rajoitusehtoja kohtuuttomina siinä merkityksessä kuin kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:ssä on säädetty, on pidettävä vakiintuneen ratkaisu- ja oikeuskäytännön perusteella hyvin korkealla. Korkeimman oikeuden julkaistun ratkaisun KKO 2001:135 mukaan vakuutusturvan laajuus on yleensä sopimuksenvarainen asia, ja vakuutusmaksun määrä riippuu siitä, kuinka laajaksi vakuutuksen perusteella korvattavien tapahtumien piiri on sovittu. Sellaiseen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee ennakkopäätösten mukaan suhtautua varsin pidättyvästi. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan rajoitusehdon soveltaminen johtaisi asiakkaan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen."

Huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehto oli alalla yleisesti käytetty rajoitusehto, joka ei rajannut vakuutusturvaa tyhjäksi edes esinevahinkojen osalta. Vakuutusta voitiin laajentaa huolehdittavana olevan omaisuuden osalta, jolloin nämäkin vahingot saatiin lisämaksusta korvauksen piiriin. Korkeimman oikeuden kannan mukaan kynnys pitää vakuutussopimukseen kirjattuja rajoitusehtoja kohtuuttomana oli hyvin korkealla. Mainitsemillaan perusteilla vakuutusyhtiö on katsonut, ettei kyse ollut kohtuuttomasta rajoitusehdosta eikä sen soveltaminen johtanut tässä yksittäistapauksessakaan kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vakuutusyhtiö on varannut oikeuden selvittää vahingon korvattavuutta ja määrää, jos vahinko katsottaisiin puhtaaksi taloudelliseksi vahingoksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asunto-osakeyhtiö H:lle kiinteistövakuutuksen myöntänyt vakuutusyhtiö on alentanut palovahingosta maksamaansa vakuutuskorvausta suojeluohjeen laiminlyömisen perusteella. Alennus on perustunut siihen, että asunto-osakeyhtiö H oli laiminlyönyt noudattaa taloyhtiön jäteastioiden sijoittelulle vakuutusehdoissa määriteltyä suojaetäisyyttä, minkä oli katsottu johtaneen yhtiön asuinrakennuksen vaurioitumiseen tulipalossa 19.8.2012. Osaa kiinteistövakuutuksesta tämän vuoksi saamatta jääneestä korvausosuudesta on haettu korvattavaksi asunto-osakeyhtiön palonaikaisen isännöitsijätoimisto A Oy:n vastuuvakuutuksesta. Käsiteltävässä asiassa on kysymys siitä, oliko mahdollinen esinevahinko aiheutunut A Oy:n huolehdittavana olleelle omaisuudelle, ja siitä, onko asunto-osakeyhtiö H:lle palon johdosta maksetun vakuutuskorvauksen alentamisessa kyse asunto-osakeyhtiö H:lle aiheutuneesta esinevahingosta vai varallisuusvahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

A Oy:llä voimassa olleeseen vastuuvakuutukseen sovellettavien toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 4.2.2 mukaan (hallussa ja käytettävänä oleva omaisuus) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa oli vakuutuksenottajalla hallussa, lainassa tai muutoin vakuutuksenottajan hyödykseen käytettävänä.

Vakuutusehtojen rajoitusten kohdan 4.2.3 mukaan (käytettävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus) vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli vakuutuksenottajan tai jonkin muun tämän lukuun

- valmistettavana, asennettavana, korjattavana taikka muulla tavoin käsiteltävänä

- säilytettävänä

- suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutuksenottajan toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri, tai muulla tavoin vakuutuksenottajan huolehdittavana.

A Oy:llä niin ikään voimassa olleeseen taloudellisen vastuun vakuutusturvaan sovellettavien erityisehtojen kohdan 201.2 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän toiselle aiheuttama varallisuusvahinko, joka on seurausta vakuutuskauden aikana tapahtuneesta teosta tai laiminlyönnistä ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. Varallisuusvahingolla tarkoitetaan taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Edellytyksenä on lisäksi, että vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta joko

- toimeksiantajalleen tämän kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tai

- muulle henkilölle vakuutettua toimintaa nimenomaisesti koskevan erityislain määräyksen perusteella.

Asian arviointi

Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että asunto-osakeyhtiö H:n asuinrakennusta 19.8.2012 kohdannut palovahinko oli aiheutunut kiinteistövakuutuksen suojeluohjeen vastaisesti liian lähelle rakennusta sijoitetuista jäteastioista. Asuinrakennuksen vahingoittumisessa palossa on myös ollut kyse rakennusta kohdanneesta esinevahingosta.

Asunto-osakeyhtiö H on perustanut korvausvaatimuksensa A Oy:tä kohtaan olennaisesti siihen, että yhtiöiden välisen isännöintisopimuksen perusteella A Oy:n palveluksessa olleen isännöitsijän olisi tullut havaita ja korjata jäteastioiden virheellinen kiinteistön paloturvallisuutta vaarantanut ja kiinteistövakuutusehtojen suojeluohjeiden vastainen sijainti.

1) Toiminnan vastuuvakuutus

A Oy:llä olleen toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehtojen soveltamisesta lautakunta katsoo, että siltä osin kuin vakuutusyhtiö on korvauspäätöksissään vedonnut vakuutusehtojen kohdan 4.2.2 rajoitukseen, asunto-osakeyhtiö H:n omaisuus ei ole saadun selvityksen perusteella ollut rajoitusehdossa mainituin tavoin A Oy:n hallussa tai hyödyksi käytettävänä. Kyseinen rajoitus ei näin ollen sovellu asiaan.

Asianosaiset eivät ole toimittaneet lautakunnalle asunto-osakeyhtiö H:n ja A Oy:n välistä isännöintisopimusta. Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 17 §:n mukaan isännöitsijän tehtävänä on kuitenkin huolehtia kiinteistön ja rakennusten pidosta sekä hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Isännöitsijä vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. A Oy ei ole tämän asian osalta edes väittänyt, että sen velvollisuudet asunto-osakeyhtiö H:ta kohtaan olisivat olleet laissa asetettua suppeammat.

Tämän perusteella lautakunta katsoo, että A Oy:n ja sen palveluksessa olleen isännöitsijä T:n velvollisuuksiin oli kuulunut koko asunto-osakeyhtiö H:n kiinteistöstä, sen rakennuksista ja rakenteista huolehtiminen. Näin ollen kysymyksessä oleva palovahinko on aiheutunut omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen laiminlyönnin aikana oli ollut A Oy:n huolehdittavana toiminnan vastuuvakuutuksen rajoitusehdossa 4.2.3 mainituin tavoin. Selostamillaan perusteilla lautakunta pitää vakuutusyhtiön toiminnan vastuuvakuutuksesta antamaa kielteistä korvauspäätöstä vakuutukseen sovellettavien ehtojen mukaisena.

2) Varallisuusvastuuvakuutus

Asiaa on arvioitava vielä A Oy:llä niin ikään voimassa olleen varallisuusvastuuvakuutuksen perusteella.

Asunto-osakeyhtiö H oli isännöitsijätoimisto A Oy:tä ja isännöitsijä T:tä vastaan ajamassaan kanteessa lausunut, että vastaajat olivat vastuussa asunto-osakeyhtiötä kohdanneesta vahingosta siltä osin kuin sitä ei ollut jo korvattu edellisen isännöitsijätoimiston ja isännöitsijän toimenpitein. Vastuuperusteiksi oli ilmoitettu vakuutussopimusten valvonnan sekä viranomaisten turvallisuusmääräysten ja paloteknisen turvalisuuden valvonnan eli kirjallisessa isännöintisopimuksessa mainittujen tehtävien laiminlyönti. Sanottuihin tehtäviin velvoittamisella oli pyritty ehkäisemään juuri sen laatuisia vahinkoja, joita oli koitunut asunto-osakeyhtiön kiinteistölle eikä puheena olevan vahinkomekanismin esittäminen muuta sitä, että itse asiassa on ollut kysymys palovahingon korvaamatta olleesta osasta. Korvausvaatimuksen tueksi ei ollut esitetty mitään itsenäistä palovahingosta riippumatonta perustetta. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että vahingossa, josta vakuutusyhtiöltä on vaadittu korvausta, on ollut kysymys esinevahingon tai joka tapauksessa esinevahinkoon läheisesti liittyvän varallisuusvahingon korvaamisesta, jollaiset vahingot eivät kuulu A Oy:n varallisuusvastuuvakuutuksen korvauspiiriin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos

Sihteeri Isokoski

Jäsenet:

Akselinmäki

Jaakkola

Makkula

Nyyssölä

Sarpakunnas