Haku

FINE-003459

Tulosta

Asianumero: FINE-003459 (2017)

Vakuutuslaji: Lääkevahinkovakuutus

Ratkaisu annettu: 24.10.2017

Todennäköinen syy-yhteys DiTeBooster- ja/tai TicoVac-rokotteen antamisen ja asiakkaalla todetun Guillain-Barrén oireyhtymän välillä. Tuliko Guillain-Barrén oireyhtymä korvata lääkevahinkona?

Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 15.12.2016 mukaan A (s. 1976) sai 27.9.2016 tetanus- ja puutiaisaivokuumerokotteet. Heti rokotuksen jälkeen A:lla oli nihkeää hikoilua, jota ei aikaisemmin ollut ollut. A huomasi 9.11.2016 pientä kankeutta sormissa ja jaloissa. Oireet etenivät päivän mittaan ja seuraavana aamuna herätessään A pystyi hädin tuskin kävelemään. A hakeutui 10.11.2016 työterveyshuoltoon, josta hänet lähetettiin ambulanssilla yliopistolliseen sairaalaan. A:lla diagnosoitiin 11.11.2016 Guillain-Barrén oireyhtymä. A oli sairaalahoidossa 23.11.2016 saakka ja tämän jälkeen sairauslomalla. Guillain-Barrén oireyhtymän syytä selviteltiin laajasti, mutta tehdyissä tutkimuksissa ei löytynyt muuta selittävää tekijää kuin 27.9.2016 annettu rokote. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireiden korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja oireiden välillä. Yhtiö totesi, että Guillain-Barrén oireyhtymä on monihermotulehdus, joka usein alkaa jonkin infektion jälkioireena. A oli sairastanut keuhkotulehduksen pari viikkoa ennen oireiden alkamista. Tiedetään, että TicoVac-rokotteen jälkeen on harvinaisena haittavaikutuksena ilmaantunut tulehduksellista monihermosairautta. A:n kohdalla rokotteen antamisen ja oireiden alkamisen välillä oli kuitenkin ollut useita viikkoja. Yhtiö katsoi, että sairauden syy-yhteys annettuun rokotteeseen jäi epäselväksi; syy-yhteys oli mahdollinen, mutta ei todennäköinen. Todennäköisemmin sairaus oli seurausta A:n sairastamasta keuhkotulehduksesta. Näin ollen haettua korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on katsottu, että A:lla puhjennut Guillain-Barrén oireyhtymä olisi johtunut keuhkotulehduksesta. A:lla ei kuitenkaan ole koko elämänsä aikana ollut keuhkotulehdusta. Muutamaa viikkoa ennen oireiden alkamista sairastettu pieni nuha ei ole keuhkotulehdus. Sairaalassa tehdyissä tutkimuksissa ei ole todettu muuta mahdollista syytä A:n oireille kuin annettu rokote.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Todennäköisin syy A:lla puhjenneeseen Guillain-Barrén oireyhtymään on pari viikkoa aikaisemmin sairastettu keuhkotulehdus eli ylähengitystieinfektio/flunssa. Tästä on maininta neurologian sairauskertomusmerkinnässä 17.11.2016.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 14.9.2005 ̶ 30.12.2016.

Työterveyshuollon rokotuskortin mukaan A:lle on 27.9.2016 annettu jäykkäkouristus-kurkkumätärokote (DiTeBooster) ja TicoVac-rokote puutiaisaivokuumetta vastaan. Työterveyslääkärin sairauskertomustekstin 10.11.2016 mukaan A on tullut vastaanotolle edellisenä päivänä alkaneen jalkojen ja käsien puutumisen vuoksi. Oireet ovat jatkuneet ja lisääntyneet iltaa kohti. Aamulla on ollut hankala nousta sängystä ylös ja kävely on ollut töpöttävää. Vielä edellisellä viikolla A on voimanostokisoissa nostanut ennätyksiä, sen jälkeen hän on pitänyt lepoa harjoittelusta. Vastaanotolla A:lla on todettu ääreishermo-oireita, joiden vuoksi hänet on lähetetty päivystyksenä yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikalle.

Neurologian sairauskertomustekstien 10.11.2016 mukaan A on parantunut flunssasta kaksi viikkoa sitten. Oireina on ollut yskää ja liman nousua. Etenevän lihasheikkouden vuoksi A:lle on määrätty pään kuvantamistutkimus ja laboratoriokokeita. Pään magneettitutkimuksessa ei aivoaineessa ole todettu poikkeavaa. Sivulöydöksenä on nähty aivolisäkkeessä 7 ̶ 8 millimetrin pesäke, joka on tulkittu joko kystaksi tai pieneksi hyvälaatuiseksi rauhaskasvaimeksi (adenooma). Kaularangassa on nähty selkäytimeen kontaktissa olevat välilevyn pullistumat neljännen ja viidennen ja viidennen ja kuudennen kaulanikaman välissä. A:n lihasheikkousoireet ovat edenneet ja jalkaterien alueella on ollut lievää tuntopuutosta. Selkäydinnäytteen ottaminen ei ole onnistunut. Kliinisen kuvan perusteella A:lla on epäilty ensisijaisesti Guillain-Barrén oireyhtymää. Merkinnän 11.11.2016 mukaan ENMG-tutkimuksen löydös on varmistanut diagnoosin ja A:lle on aloitettu suonensisäinen immunoglobuliinihoito.

Loppuarvion 17.11.2016 mukaan A:n lihasvoimat ovat immunoglobuliinihoidon aloittamisen jälkeen alkaneet palautua nopeasti ja A on 17.11.2016 siirretty jatkohoitoon ja -kuntoutukseen aluesairaalaan. Guillain-Barrén oireyhtymän syyn selvittämistä varten on määrätty laboratoriokokeita. Tässä vaiheessa todennäköisimpänä syynä on pidetty ylähengitystieinfektiota, mutta oireyhtymää todetaan myös rokotusten jälkeen. Tekstin 24.11.2016 mukaan laboratoriokokeissa ei ole löydetty muuta selittävää tekijä Guillain-Barrén oireyhtymälle kuin otettu rokote.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu Guillain-Barrén oireyhtymä korvata DiTeBooster- ja/tai TicoVac-rokotteen aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan A on 27.9.2016 saanut DiTeBooster- ja TicoVac-rokotteet työterveyshuollossa. A on 10.11.2016 hakeutunut työterveyslääkärin vastaanotolle edellisenä päivänä alkaneiden raajojen puutumisoireiden ja voimattomuuden sekä liikkumisvaikeuksien vuoksi. A on tämän jälkeen ollut tutkittavana ja hoidettavana yliopistollisessa sairaalassa, jossa hänellä on todettu Guillain-Barrén oireyhtymä.

Guillain-Barrén oireyhtymä eli polyradikuliitti on selkäytimestä ulos tulevien hermojuurien immuunivälitteinen tulehdus, jonka syytä ei varmuudella tunneta. Altistavana tekijänä voivat olla esimerkiksi virusten aiheuttamat ylähengitystieinfektiot ja tietyt ripulitaudit. On epäilty myös oman elimistön puolustusjärjestelmään kajoavia hoitoja, kuten rokotuksia. Usein taustalta ei kuitenkaan löydy selkeää edeltävää syytä. Tila on hyvin harvinainen, ja Suomessa todetaan keskimäärin 50 ̶ 100 uutta tapausta vuodessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että Guillain-Barrén oireyhtymä syntyy immunologisella pohjalla ja oireiden ilmaantumiseen voi mennä joitakin viikkoja. Tapauksessa on siten ajallinen yhteys rokotteen antamisen ja oireiden alkamisen välillä. Lautakunta toteaa edelleen, että Guillain-Barrén oireyhtymä on rokotteiden sinänsä harvinainen, mutta tunnettu haittavaikutus. A:n on kuvattu ennen oireyhtymän puhkeamista sairastaneen jonkinlaisen lievän flunssataudin, jollainen vain harvoin selittää Guillain-Barrén oireyhtymän puhkeamisen. A:lle tehdyissä laajoissa laboratoriokokeissa ei ole löydetty oireyhtymälle muuta selittävää syytä kuin annetut rokotteet. Ottaen huomioon käytössään olevan selvityksen kokonaisuutena Vakuutuslautakunta katsoo, että rokotteiden antamisen ja A:lla puhjenneen Guillain-Barrén oireyhtymän välillä on todennäköinen syy-yhteys. Näin ollen Guillain-Barrén oireyhtymä tulee korvata lääkevahinkona.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon vakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 

Puheenjohtaja Norio-Timonen

Sihteeri Laine

 

Jäsenet:

Jokelainen

Järvinen

Paakkari

Soinila

Tulosta