Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 27.10.2015 mukaan A:lle (s. 1964) määrättiin 6.9.2010 tyypin 1 kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon Seroquel Prolong -lääke. A käytti lääkettä 1.9.2011 saakka. Lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen A:lla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta, johon määrättiin lääkkeeksi Thyroxin. Lääkitystä jatkettiin noin puoli vuotta Seroquel Prolongin käytön lopettamisen jälkeen, minkä jälkeen kilpirauhasarvot ovat palanneet ennalleen ilman lääkitystä. A:lla ilmeni myös tihentynyt virtsaamistarve, joka lisääntyi erityisesti lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen. Lääkitykseksi määrättiin Vesicare-lääke. Ongelma helpottui noin vuoden kuluttua Seroquel Prolong -lääkityksen lopetuksen jälkeen. Lisäksi Seroquel Prolongin käytön aikana ilmeni suoliston toiminnon hidastumista, esimerkiksi ummetusta. Ongelma vaivasi edelleen ajoittain.

Toisen lääkevahinkoilmoituksen 27.10.2015 mukaan A:lle määrättiin 27.9.2011 kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon Abilify-lääke. A:n aloitettua lääkkeen käytön hän meni illalla muutama tunti lääkkeen ottamisen jälkeen käymään WC-tiloissa, minkä jälkeen hänen puolisonsa löysi hänet pyörtyneenä ja kouristelevana WC:n edestä. Tajuttomuus- ja kouristelukohtaus kesti muutaman minuutin ajan, mutta A toipui eikä ambulanssia soitettu.

A haki edellä mainituista vahingoista korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. Vakuutusyhtiölle toimittamassaan, 11.5.2016 päivätyssä lisäkirjelmässä A katsoi, että lääkkeiden määräämisessä oli tapahtunut hoitovirhe, koska ei ollut selvitetty, että A:n suvussa esiintyy aivoverenkiertotukoksia. A katsoi, että tajuttomuuskohtauksen oli aiheuttanut jompikumpi lääkkeistä. Kohtaus kesti arviolta viisi minuuttia. Kohtauksen jälkeisenä päivänä A ja hänen puolisonsa kävivät tapaamassa lääkäriä, joka ei kuitenkaan laatinut potilaskertomusmerkintöjä tai lähettänyt A:ta tutkimuksiin. A oli kuitenkin puhekyvytön eikä hänen katseensa seurannut ketään. A katsoi, että hänelle oli kohtauksen johdosta aiheutunut aivovaurio, joka johti pysyvään työkyvyttömyyteen.

Seroquel Prolong -lääkkeen haittavaikutuksia koskevassa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö piti sinänsä mahdollisena, että osa A:n oireista oli seurausta lääkkeen käyttämisestä. Yhtiö viittasi vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vahinkoa ei korvata, jos se taikka lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidettavan sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja muut vastaavat seikat. Yhtiö totesi, että hoitamattoman kaksisuuntaisen mielialahäiriön jälkiseuraukset ovat merkittävästi vaikeammat kuin lääkkeen mahdollisesti aiheuttama kilpirauhasen vajaatoiminta, ummetus tai tihentynyt virtsaamistarve. Näin ollen, vaikka syy-yhteys lääkkeen käytön ja oireiden välillä katsottaisiin todennäköisesti, haittavaikutuksia olisi pidettävä rajoitusehdon tarkoittamina kohtuudella siedettävinä lääkkeen haittavaikutuksina.

Abilify-lääkettä koskevassa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö totesi, että A:lle oli aiheutunut lääkkeen käyttämisestä hetkellinen tajuttomuus- ja kouristuskohtaus. Yhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan lääkevahingon korvattavuus edellyttää, että vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää. Yhtiö katsoi, ettei tämä korvausedellytys täyttynyt A:n kohdalla. Näin ollen korvaushakemus hylättiin myös Abilify-lääkkeen haittavaikutusten osalta. Uudessa, A:n lisäkirjelmän johdosta antamassaan korvauspäätöksessä yhtiö katsoi, ettei sen käyttöön toimitetusta lääketieteellisestä selvityksestä voinut objektiivisesti arvioida, että A:lle olisi aiheutunut lääkkeen käytöstä vakava aivovamma. Lisäksi lääkkeen haittavaikutuksiin eivät kuulu aivovamma tai aivoverenkierron häiriöt.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa.

Seroquel Prolong -lääkkeen osalta A katsoo, että hänelle on aiheutunut ummetusta, kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä tihentynyttä virtsaamistarvetta lääkkeen käytön aikana ja sen jälkeen. Lisäksi A epäilee, että hänelle on lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen aiheutunut aivovaurio. A on käynyt kilpirauhasen vajaatoiminnan osalta terveysasemalla useita kertoja. Vastaanotolla 8.9.2011, kun A oli ollut käyttämättä lääkettä viikon ajan, CRP- ja CK-arvot olivat normaalit, mikä tarkoittaa, että syy-yhteys on selkeästi todettavissa. A on lisäksi kokenut, että vapina lihaksissa ja kipeytyminen rankemman liikunnan jälkeen väheni, lämpö laski ja vointi kohentui, kun lääkkeen käyttö oli lopetettu. Toisaalta A oli aloittanut lääkkeen käytön elokuussa 2010, annosta nostettiin pikkuhiljaa ja lopulta keväällä 2011 A:lla alkoivat kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavat oireet. Kilpirauhasarvot olivat kesällä 2012 normaalit, vaikka A oli lopettanut kilpirauhaslääkkeen ottamisen. Kilpirauhasen vajaatoiminta on todennäköisessä syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön. Myös ummetus on A:n näkemyksen mukaan ollut nimenomaan lääkkeen käytön seurausta. A:n potilaskertomuksissa olevat maininnat ummetuksesta ennen ja jälkeen Seroquel Prolongin käytön ovat satunnaisia. Kuitenkin ummetusta on esiintynyt nimenomaan lääkkeen käytön aikana. A uskoo, että ummetus olisi voitu välttää, jos hän ei olisi syönyt lääkettä.

Vakuutusyhtiö on pitänyt edellä mainittuja haittavaikutuksia lääkevahinkovakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitettuna kohtuudella siedettävänä seurauksena. A katsoo, että ottaen erityisesti huomioon kilpirauhasen vajaatoiminta sekä mahdollisuudet hoitaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä muilla, todennäköisesti vähemmän sivuvaikutuksia aiheuttavilla lääkkeillä, Seroquel Prolong -lääkkeestä aiheutunut henkilövahinko tulisi korvata lääkevahinkovakuutuksesta. A:n lääkitys vaihdettiin, minkä jälkeen haittavaikutukset vähenivät.

Vahinkoilmoituksessa korvattavaksi vaadittujen haittavaikutusten lisäksi A katsoo, että Seroquel Prolong on aiheuttanut hänelle keväällä 2011 aivovaurion, jonka vuoksi A on hakeutunut pään tietokonekerroskuvaukseen. A:lla on tuolloin ollut kipuja pään alueella sekä virtsanpidätysongelmia ja kävelyvaikeuksia. Aiemman lääkityksensä, Zyprexan, käytön aikana A ei ollut joutunut hakeutumaan mihinkään tutkimuksiin kipujen tai oudon olon vuoksi. Pään tietokonekerroskuvaus on tehty 22.3.2011 ja siinä on todettu muun muassa kudoskatoa (atrofiaa) ja leveänpuoleiselta vaikuttavat sivukammiot, minkä on tulkittu mahdollisesti viittaavan normaalipaineiseen hydrokefaliaan. A katsoo, ettei ole lainkaan mahdotonta, etteikö Seroquel Prolongin käytön seurauksena ilmenisi aivovaurioita. Lääkettä ei suositella esimerkiksi henkilöille, joiden aivotoiminnassa on tapahtunut heikkenemistä. Lääkeryhmä, johon Seroquel Prolong kuuluu, voi dementiaa potevilla iäkkäillä potilailla lisätä aivohalvauksen riskiä tai joissakin tapauksissa kuoleman vaaraa. Virtsanpidätysongelmat ja kävelyvaikeudet viittaavat normaalipaineiseen hydrokefaliaan.

A korostaa vielä, ettei hän ole Seroquelia käyttäessään käyttänyt muita lääkkeitä, jotka olisivat voineet aiheuttaa korvattavaksi vaaditut haitat. A ei ole käyttänyt potilasasiakirjoissa mainittuja muita lääkkeitä.

Seroquel Prolongin haittavaikutusten osalta asia on Vakuutuslautakunnan käsiteltävänä asianumerolla VKL 315/16.

Abilifyn käytön seurauksena A katsoo saaneensa tajuttomuus- ja kouristelukohtauksen, jonka seurauksena hänelle on aiheutunut vakava aivovaurio, joka on estänyt A:n paluun työelämään. A katsoo, ettei ole täysin selvää, etteikö Abilify-lääkkeen käytön seurauksena joissakin tapauksissa ilmenisi aivoverenkiertoon kohdistuvia haittavaikutuksia. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa iäkkäillä, dementiaan liittyvää psykoosia sairastavilla potilailla on esiintynyt aivoverenkiertoon liittyviä haittavaikutuksia, kuten aivohalvaustapauksia tai lievempiä aivoverenkierron häiriöitä. Vakuutusyhtiö on arvioinut korvauspäätöksessään, että A:n Abilify-lääkkeen ottamisen jälkeen saama tajuttomuuskohtaus on ollut syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön.

Aivovamman neuropsykiatriset jälkitilaoireet tulkitaan helposti psykiatrisiksi oireiksi, kuten masennukseksi, paniikkioireiksi, persoonallisuushäiriöksi tai traumaperäiseksi stressireaktioksi. Tarkka neuropsykologinen tutkimus ja seuranta ovat diagnostiikan kulmakiviä. A:n näkemyksen mukaan potilaalla, jolla on jo valmiiksi psykiatrisia oireita, aivovamman oireet lienevät vaikeammin löydettävissä. Toisaalta A on vastineessaan kertonut, kuinka hän on ollut kohtauksen jälkeen puhekyvytön ja hänen katseensa ei seurannut ketään. Ilman aivovamman syntymistä A olisi voinut vielä palata työelämään. Joka tapauksessa vahinko on estänyt A:n työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeen aikana; ilman vahinkoa A olisi voinut ansaita 500 euroa kuukaudessa eläkkeen lisäksi. Aiheutunut vahinko on siten ollut suurempi kuin 85 euroa. Aivovamma on lisäksi estänyt A:ta osallistumasta vapaaehtoistoimintaan tai harrastamasta urheilua säännöllisesti.

Abilifyn haittavaikutusten osalta asia on Vakuutuslautakunnan käsiteltävänä asianumerolla FINE-003556.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää antamiaan korvauspäätöksiä vakuutusehtojen mukaisena.

Seroquel Prolongin osalta yhtiö viittaa päätöksensä perusteluihin ja katsoo lisäksi, että ratkaisusuosituspyynnössä mainitut 22.3.2011 tehdyn tietokonekerroskuvauksen löydökset eivät todennäköisesti liity millään tavalla Seroquel Prolong -lääkkeen käyttöön.

Abilifyn osalta yhtiö pitää edelleen todennäköisenä, että lääkkeestä on aiheutunut A:lle hetkellinen tajuttomuus- ja kouristuskohtaus. A:lle ei ole kuitenkaan aiheutunut ruumiintoimintojen yhtäjaksoista heikentymistä ehtojen tarkoittamalla tavalla eikä vähintään 85 euron kustannuksia. Asiakirjoista ei ilmene, että A:lla olisi objektiivisesti arvioituna todettu vakava aivovamma.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevia lääketieteellisiä selvityksiä ajalta 24.11.2003 ̶ 13.1.2015.

Psykiatrian poliklinikan sairauskertomustekstin 6.9.2010 mukaan A:lla on ollut käytössä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon Zyprexa-lääke, jonka annosta A on edellisenä keväänä laskenut sivuvaikutusten (ruokahalun lisääntyminen ja liiallinen väsyneisyys) vuoksi. Lisäksi lääkityksenä on ollut Lamictal. Kesän 2010 aikana A:n masennusoireet ovat alkaneet uudelleen ja A:lla on mm. ollut ajoittain itsemurha-ajatuksia. A on kuitenkin ollut sairaudentuntoinen. Voinnin heikkeneminen on yhdistetty keväällä tapahtuneeseen Zyprexan annoslaskuun ja ammatilliseen kuntoutukseen ja työhönpaluusuunnitelmiin liittyneeseen kuormitukseen. Zyprexan sivuvaikutusten ja A:n sairauden masennusvoittoisuuden vuoksi on päädytty vaihtamaan Zyprexa Seroqueliin.

Radiologin lausunnon 22.3.2011 mukaan A:lle on tehty pään tietokonekerroskuvaus, jossa on todettu kudoskatoa (atrofiaa) sekä keskiosassa että kuoriosissa. Lisäksi on todettu jonkin verran kudoskatoa pikkuaivoissa. Aivojen sivukammiot ovat vaikuttaneet leveänpuoleisilta, mistä johtuen lausunnossa kysytään, onko A:n tapauksessa kliinisiä viitteitä normaalipaineisesta hydfokefaliasta.

Terveyskeskuksen sairauskertomusmerkinnän 4.3.2011 mukaan A on marraskuusta 2010 alkaen huomannut väsyvänsä poikkeavasti liikuntaharrastuksissa ja joutunut vähentämään liikuntaa. A:lle on tehty yksityissektorilla laboratoriokokeita, joiden tulosten ei ole katsottu selittävän oireilua. Terveyskeskuslääkäri on ohjelmoinut laboratoriokokeita tehtäväksi. Merkinnän 5.4.2011 mukaan A:n kilpirauhasarvot ovat viitanneet kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymiseen, minkä on katsottu voivan selittää kaikki voimattomuuden ja väsymisen oireet. Vastaanottokäynnillä 14.4.2011 A:lle on määrätty kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkitykseksi Thyroxin.

Psykiatrian sairauskertomusmerkinnän 6.5.2011 mukaan A on kokenut kevään aikana vointinsa melko huonoksi; hänellä on ollut erilaisia kipuja ja tuntemuksia sekä univaikeuksia. Vastaanottokäynnillä 15.9.2011 A on tuonut esiin huolen tihentyneestä virtsaamistarpeestaan. A on lopettanut Seroquelin käytön muutama viikko sitten kokeillakseen, aiheuttaako lääke tietynlaista lihasten väsymistä, epämiellyttävää tunnetta ja yleistä kuumeista, epämiellyttävää tunnetta eri puolille elimistöä. A:lle on tuolloin käytössä olleiden lamotrigiinin ja Zopinoxin lisäksi päädytty aloittamaan Deprakine-lääkitys. Päivystysvastaanotolla 27.9.2011 on päädytty aloittamaan Abilify- ja Promazin-lääkkeet, kun A:n hypomaaniset oireet eivät ole tasoittuneet. Vastaanotolla 4.10.2011 A on kertonut ottaneensa kerran Abilify 7,5 mg -lääkkeen, minkä jälkeen hän on pyörtynyt yöllä, kaatunut lattialle ja puolisonsa mukaan saanut kouristusluonteisia oireita kasvoilleen. A on epäillyt kohtauksen syyksi Abilifya. Lääkehoitoa on päädytty jatkamaan Deprakine-, Promazin- ja Zopinox-lääkkeillä. Merkinnän 4.11.2011 mukaan A:lle on aloitettu uudelleen Zyprexa-lääkitys.

Päivystyspoliklinikan tekstin 11.9.2011 mukaan A on tullut päivystykseen virtsaamisongelman takia. Edellisenä maanantaina on alkanut tiheävirtsaisuus päivisin. Lääkäri on arvioinut, että kyseessä on todennäköisesti liika juominen ja sen mukainen normaali virtsan eritys, johon A on alkanut kiinnittää liikaa huomiota. A:lta on otettu PLV-näyte ja mitattu verensokeri, joissa ei ole todettu selittävää. A:lle on tulostettu virtsaamispäiväkirja ja ohjattu olemaan yhteydessä omalääkäriin. Yksityislääkäriaseman sairauskertomustekstin 13.9.2011 mukaan A on ollut vastaanotolla runsasvirtsaisuuden vuoksi. A on lopettanut kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon määrättyjen Seroquelin ja Lamictalin käytön noin viikkoa aikaisemmin. Muutama päivä lopettamisen jälkeen on alkanut tihentynyt virtsaamistarve päiväaikaan. A:lle on määrätty laboratoriokokeita ja lääkitykseksi Vesicare. Asiakirjojen mukaan oireita on selvitelty myöhemmin myös julkisella sairaanhoitosektorilla.

Sisätautien poliklinikan tekstin 11.10.2012 mukaan A on tullut tutkimuksiin vatsakipujen ja muuttuneen suolitoiminnan vuoksi. A:lla on alkanut olla kipua vasemmalla puolella vatsaa ja suolen toiminta on muuttunut ummettavaksi, vaikka uloste on ollut löysää. Elokuussa 2012 on yritetty tehdä kolonoskopiaa, joka on kuitenkin onnistunut vain osittain. Sigmasuolessa on todettu lievä umpipussitauti (divertikuloosi). A:lle on tehty paksusuolen tietokonekerroskuvaus, jossa on todettu paksusuolen olevan erittäin pitkä, mutkainen, leveän mallinen seinämiltään ja poimutuksiltaan säännöllinen. Umpipusseja ei ole näkynyt kuvauksessa. A:lla on ollut käytössä ViSiblin, jolla suoli on toiminut, mutta vatsakipuja on kuitenkin edelleen ajoittain esiintynyt. A:lle on annettu ruokavalio- ja elämäntapaohjeistusta ummetuksen hoitamiseksi. Lääkitykseksi on aluksi kehotettu kokeilemaan Levolacia oireenmukaisena hoitona, ja jos tästä aiheutuu liikaa ilmavaivoja, seuraavaksi Movicolia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa VKL 315/16 on kysymys siitä, tuleeko Seroquel Prolong -lääkkeen käytön aikana ilmenneet kilpirauhasen vajaatoiminta, ummetus ja tihentynyt virtsaamistarve sekä käytön aikana aiheutuneeksi ilmoitettu aivovaurio korvata Seroquel Prolongin aiheuttamana lääkevahinkona.

Asiassa FINE-003556 on kysymys siitä, onko A:lle aiheutunut Abilify-lääkkeen käytön seurauksena aivovaurio tai ovatko A:n elintoiminnot muuten olleet lääkkeen käytöstä aiheutuneen vahingon seurauksena yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2015 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 5 (Korvattavat vahingot) mukaan lääkevahinko korvataan silloin, kun vahingonkärsinyt on vahingon seurauksena
- ollut työkyvyttömänä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää tai kun hänen ruumiintoimintonsa ovat muutoin olleet yhtäjaksoisesti heikentyneinä vähintään 14 päivää
- saanut pysyvän ruumiinvamman tai sairauden tai
- kuollut.

Ehtojen kohdan 6 (Rajoitukset) alakohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman.

Vahinkoa ei myöskään korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

- hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

1. VKL 315/16, Seroquel Prolong

Vakuutusyhtiö on pitänyt mahdollisena, että A:lla Seroquel Prolongin käytön aloittamisen jälkeen ilmenneet kilpirauhasen vajaatoiminta, ummetus ja tihentynyt virtsaamistarve ovat osittain liittyneet lääkkeen käyttöön. Yhtiö on kuitenkin pitänyt näitä oireita ns. kohtuudella siedettävinä seurauksina lääkevahinkovakuutuksen rajoitusehtojen tarkoittamalla tavalla.

Hoidettaessa muita kuin hoitamattomina hengenvaarallisia tai vakavan ruumiinvamman riskin aiheuttavia sairauksia tai vammoja arvioidaan lääkkeen aiheuttaman haittavaikutuksen korvattavuus siedettävyyden perusteella. Lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidettavan sairauden tai vamman laatu, vahingonkärsineen muu terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuudet ja tilaisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut tällaiset seikat. Korvausratkaisu tehdään aina yksilöllisesti lääkevahingon vakavuuden, välttämättömän riskinoton ja siedettävyyden perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon potilaan sairaus tai vamma, hoitotilanne ja yksilöllinen ennuste. Pelkästään haittavaikutuksen yleisyys tai tavanomaisuus ei tarkoita sitä, että se olisi myös siedettävä. Vahingon siedettävyyttä arvioitaessa keskeistä on se, onko vahinko vakavampi kuin tiedossa oleva ja tunnettu riski. Vahingon vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös vahingon vaikutus hoitotavoitteeseen ja hoidon lopputulokseen.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. A:lle on 6.9.2010 määrätty Seroquel Prolong -lääke aiemmin käytössä olleen Zyprexan tilalle Zyprexan sivuvaikutusten vuoksi. Vakuutuslautakunta toteaa, että ummetus, muutokset veren kilpirauhashormonipitoisuuksissa ja virtsaamisvaikeudet ovat tunnettuja ja tavanomaisia Seroquel Prolong -lääkkeen haittavaikutuksia ja ne ovat siten olleet lääkkeitä määrättäessä asiantuntijan (lääkärin) ennakoitavissa. Ottaen huomioon hoidettavan sairauden laadun Vakuutuslautakunta katsoo kuitenkin, että haittavaikutuksissa on ollut kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä seurauksesta. Kaksisuuntainen mielialahäiriö voi hoitamattomana johtaa huomattavasti vakavampiin vahinkoseurauksiin kuin korvattavaksi vaaditut kilpirauhasen vajaatoiminta, ummetus ja tihentynyt virtsaamistarve.

A on lisäksi katsonut, että hänelle on aiheutunut Seroquelin käytön seurauksena aivovaurio. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei asiassa ole esitetty näyttöä aivovauriosta. Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille ole esitetty sellaista lääketieteellistä selvitystä, josta olisi pääteltävissä, että Seroquel Prolong -lääke olisi aiheuttanut A:lle aivovaurion. Lautakunta ei siten suosita korvausta Seroquel Prolong -lääkkeen osalta myöskään tältä osin.

2. FINE-003556, Abilify

Asiassa on riidatonta, että Abilify-lääke on aiheuttanut A:lle hetkellisen tajuttomuus- ja kouristuskohtauksen. Riitaa on siitä, täyttääkö tämä vahinko vakuutusehtojen korvattavuusedellytyksen vahingon kestoajan tai euromäärän osalta sekä siitä, onko A:lle aiheutunut kohtauksen seurauksena vakava aivovaurio.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään oleviin lääketieteellisiin selvityksiin. Lautakunta katsoo, ettei selvityksistä ole objektiivisesti pääteltävissä, että A:lle olisi aiheutunut aivovauriota. Selvityksistä ei muutenkaan ilmene, että 27.9.2011 sattuneen tajuttomuus- ja kouristuskohtauksen vaikutukset olisivat jatkuneet tapahtumapäivää kauemmin. Vakuutuslautakunta katsoo jäävän osoittamatta, että Abilify-lääke olisi aiheuttanut A:n ruumiintoimintojen heikentymistä vähintään 14 päivän ajan tai että siitä olisi aiheutunut A:lle kuluja ja ansionmenetystä yli 85 euroa. Tällä perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena myöskin Abilify-lääkkeen osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätöksiin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio-Timonen
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Paakkari
Soinila