Tapahtumatiedot

Myllytoimintaa harjoittavan A Oy:n leipomoasiakkaalle oli 22.7.2016 toimitettu jauhoerä, josta leivottiin ruisleipiä. Tutkimuksissa kävi ilmi, että jauhoihin oli päässyt hiekkamaista kiviainesta.

Laboratoriotutkimuksen mukaan kyseessä ei ollut vierasesine. A Oy:n edustajan mukaan on mahdollista, että maa-aines on muodostanut kostean jyvän päälle huomaamattoman kerroksen ja painautunut kuivurissa kiinni tiukasti. Myllyssä suoritetaan kolminkertainen sihtaus ennen jyvien jauhamista, joten kiviaines ei ole voinut päästä viljaerään jauhamisvaiheessa. Viljaa tulee monelta eri viljelijältä ja kaikki toimitetut viljaerät olivat samassa siilossa. A Oy ei tiedä, miltä viljelijältä hiekkaa sisältänyt erä oli tullut.

Leipomon edustaja on ilmoittanut A Oy:lle 9.8.2016 päivätyssä korvausvaatimuksessa, että myymättä jääneistä ja asiakkaille hyvitetyistä tuotteista sekä takaisinvetokustannuksista aiheutui yhteensä 12 239,21 euron kustannukset.                                                                                             

A Oy oli suorittanut leipomolle korvauksen vaaditusta 12 239,21 euron kustannuksista. A Oy:lle oli aiheutunut myös 3 167,20 euron kustannukset viljaerän poistosta ja hävittämisestä leipomon tiloista.

A Oy:n vakuutusyhtiölle heinäkuussa 2016 esittämän laskelman mukaan vahinkoa oli aiheutunut seuraavasti:

• hävitetty jauhamaton vilja 53 000 kg, a 180 e/tonnia, yhteensä 9540 e (sikarehuksi käytetty 5000 kiloa)
• hävitetty jo jauhettu ruisjauho 15 000 kg a 0,365 e/kg 5475 e
• tämän erän viljalasku a 180 eur/tonni 2700 e
• ko. jauhoerän myymättä jääminen 5445 e (myyntitappiota)
• myllyltä hävitetyn jauhamattoman erän viljana myymättä jääminen 17424 e (tappio myymättä jäämisestä)
• leipomon viimeinen lasku 3 724,28 e (jäi saamatta)
• toimitetun ruiserän kuljetusmaksu 446,40 e
• leipomon vaatima vahingonkorvaus 12 239,21 e
• toimitetun jauhon poisto leipomosta 3168,20 e
   

A Oy on hakenut vahingosta aiheutuneista kustannuksista korvausta toiminnan vastuuvakuutuksesta sekä tuotevastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 24.8.2016 lähetetyssä sähköpostissa, että tuotevastuuvakuutuksen perusteella korvataan muille raaka-aineille viallisesta viljasta aiheutunut vahinko. Vakuutus ei korvaa itse tuotetta, eikä myöskään tuotteen palauttamisesta ja markkinoilta poistamisesta aiheutuneita kustannuksia.  Vakuutusyhtiö on pyytänyt A Oy:tä toimittamaan kopion sen ja leipomon välisestä sopimuksesta. Vahinkomäärän selvittämiseksi vakuutusyhtiö on pyytänyt, että A Oy toimittaisi selvityksen erän vuoksi pilalle menneistä raaka-aineista.

Asiakkaan vaatimukset FINEssä ja palveluntarjoajan kanta                                                                                               

A Oy on katsonut, että vahinko tulisi korvata jostain vakuutuksesta. Lisäksi A Oy on vaatinut, että sen laskenut liikevaihto tulisi huomioida vakuutusmaksussa.

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että A Oy on tehnyt vastuuvahinkoilmoituksen 21.8.2016. Korvauksia on kuitenkin haettu lähinnä vakuutuksenottajan omasta omaisuudesta ja myyntitulojen menetyksestä.

Vahinkoasiasta on tuotevastuuvakuutuksen perusteella lähetetty 24.8.2016 sähköpostiviesti, jossa on kerrottu, mitä tuotevastuuvakuutuksen perusteella korvataan ja mitä selvityksiä korvauksen maksamiseksi tarvitaan. Korvauspäätöksen jälkeen asiasta on myös keskusteltu vakuutuksenottajan kanssa puhelimitse 10.10.2016 ja selvitetty tuotevastuuvakuutuksen korvauspiiriä sekä neuvottu olemaan yhteydessä viljelijään, joka oli toimittanut vahinkoa aiheuttaneen viljan. A Oy:lle on 11.11.2016 lähetetty uudelleen viesti, jossa on pyydetty toimittamaan vahingonkärsineen vaatimukset.

Viimeksi asiasta on keskusteltu vakuutuksenottajan kanssa puhelimitse toukokuussa 2017. Vakuutuksenottaja ei ole toimittanut mitään sellaisia selvityksiä tai vaatimuksia, joiden perusteella voitaisiin selvittää mikä olisi tuotevastuuvakuutuksen perusteella korvattavissa. Vakuutuksenottaja on myös ilmoittanut puhelimessa, ettei vahingonkärsinyt leipomo ole vaatinut mitään korvauksia, joita tuotevastuuvakuutuksen perusteella voitaisiin korvata.                                                                                              

A Oy on toimittanut vakuutusyhtiölle uudestaan leipomon laskun. A Oy on ilmoittanut vastineessaan, ettei se haluaisi kertoa viljaerän toimittajaa. Kyseessä on suuri toimija, jonka omassa vakuutuksessa on erittäin korkea omavastuu. Viljelijä on myös eri mieltä viljalaadun virheellisyydestä. A Oy:llä ei ole mahdollisuutta ryhtyä riitelemään korvausasiasta viljaerän toimittajan kanssa.

A Oy:n mukaan vakuutusyhtiön vakuutuksia myynyt henkilö ei ole tiennyt tai osannut tarjota oikeanlaista vakuutusta. Hän ei ollut tuntenut myymäänsä tuotetta ja on vakuutuksentekotilanteessa ilmoittanut, että juuri tällainen vakuutus tarvittiin, jotta mylly selviää, jos tuotannossa tapahtuu jonkinlainen vahinko.

A Oy on ollut koko ajan hyvässä uskossa, että vakuutus on sellainen, että vahingon sattuessa korvausta voi hakea tapauksessa, jossa myllystä lähtee vahingossa epäsopivaa jauhoa raaka-aineen virheellisyydestä johtuen. Virheellistä jyväerää ei ollut voinut mitenkään silmillä havaita ja kaikki jyvien siirtäminen jauhatukseen tapahtuu täysin suljetun järjestelmän kautta.

Vakuutusyhtiö on antanut 18.4.2018 asiassa uuden korvauspäätöksen ja katsonut, että tuotevastuuvakuutuksesta korvataan vahingontorjuntakuluina takaisinvetoilmoitukset Turun Sanomissa ja Helsingin Sanomissa viivästyskorkoineen. Viivästyskorko oli laskettu alkamaan kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutusyhtiö oli saanut vahinkoilmoituksen selvityksineen eli 22.9.2016 lukien korvauksen maksupäivälle 20.4.2018 asti.

Muut vaatimukset koskevat A Oy:n omia kuluja sekä takaisinvetokuluja, joita ei voitua korvata tuotevastuuvakuutuksen perusteella. Tuotevastuuvakuutuksen perusteella korvattiin elinkeinotoiminnassa liikkeelle lasketun, vakuutuskirjassa mainittuun tuotelajiin kuuluvan tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutunut henkilö- tai esinevahinko. Yritykselle itselleen aiheutuneet kulut eivät olleet vakuutuksen perusteella korvattavia kuluja.

Asiakkaalla olevan tuotevastuuvakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, kun vahinko syntyy tuotteen korjaamisen, vaihdon, palauttamisen tai markkinoilta poistamisen aiheuttamista kustannuksista (kohta "Takaisinveto"). Siten takaisinvetoa koskevat kulut eivät myöskään tule korvattavaksi vakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiö lausunut 25.4.2018 päivätyssä lisävastineessaan, että lehti-ilmoituksia lukuun ottamatta muut vaatimukset koskivat vakuutuksenottajan omia kuluja, kuten myynnin menetystä, raaka-aine -ja pakkauskustannuksia sekä kuluttajille hyvitettyjä leipäostoksia, jotka eivät tule korvattavaksi tuotevastuuvakuutuksen perusteella.

Asiakkaalla on vahinkohetkellä ollut voimassa oleva tuotevastuuvakuutus, ei siihen liittyviä lisäturvia kuten tuotteen vahinkovakuutusturvaa tai takaisinvetovahinkovakuutusturvaa. Vaikka asiakkaalla olisi ollut voimassa oleva takaisinvetovakuutus ja/tai tuotteen vahinko vakuutusturva, ei myöskään näistä vakuutuksista olisi korvattu asiakkaalle itselleen aiheutuneita kuluja.

Takaisinvetovahinkovakuutusturva korvaa virheellisen tai turvallisuudeltaan puutteellisen tuotteen markkinoilta poistamisesta aiheutuneet kustannukset edellyttäen, että poistaminen perustuu sellaiseen tuotteen virheellisyyteen, josta tämän erityisehdon voimassaoloaikana on aiheutunut tai josta uhkaa välittömästi aiheutua ehdon 202 perusteella korvattava vahinko. Vakuutusturva korvaa ne kohtuulliset kustannukset, jotka johtuvat vahinkoa aiheuttavan tuotteen tai sen osan paikallistamisesta, poistamisesta, tarkastamisesta ja kuljettamisesta takaisin vakuutuksenottajalle tai hänen edustajalleen. Jos tuotteen tai sen osan korjaaminen tai tuhoaminen on edellä mainittuja toimenpiteitä halvempaa, korvataan siitä aiheutuvat kustannukset. Tässä tapauksessa vahinkoa ei olisi korvattu takaisinvetovahinkovakuutuksenkaan perusteella, koska tuotteet olivat olleet asiakkaan omissa tiloissa eikä niitä ollut siten tarvinnut poistaa markkinoilta.

Tuotteen vahinkovakuutusturva korvaa elinkeinotoiminnassa liikkeelle lasketun vakuutetun tuotteen, jonka virheellisyys tai puutteellinen turvallisuus tämän erityisehdon voimassaoloaikana on aiheuttanut tai uhkaa välittömästi aiheuttaa vakuutusturvaehdon 202 (Tuotevastuu) perusteella korvattavan vahingon. Vakuutusturva korvaa kustannukset vakuutetun tuotteen korjaamisesta tai uuden vastaavan tuotteen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset, jos uusi on korjaamista halvempi. Vakuutusturvasta korvataan vakuutusmäärän rajoissa enintään tuotteen omakustannushinta. Tässä tapauksessa tuotteen vahinkovakuutuksenkaan perusteella ei asiakkaalle olisi korvattu virheellisiä tai turvallisuudeltaan puutteellisia tuotetta, koska po. tuotteita ei ollut laskettu liikkeelle, vaan ne olivat olleet asiakkaan omissa tiloissa. 

Vakuutuksen myynyt vakuutusyhtiön myyntipäällikkö on antanut seuraavan selvityksen vakuutuksen myyntitilanteesta:

”Tapahtumat ovat siis vuodelta 2004 syksyllä, mutta muistan tämän kohteen siitä, että tunsin yrittäjän aikaisemmalta ajalta hänen ollessaan [xxx] alueella aktiivisena toimijana. Muistan myös keskustelumme vakuutettavasta kohteesta, joka on varsin suuri myllyrakennus ja muita rakennuksia. Kerroin asiakkaalle, että jos halutaan kaikki osavahingotkin täysin korvattavaksi, tulee kohde vakuuttaa jälleenhankintahinnasta, joka paikalla tehdyn päässälaskuarvion mukaan olisi ollut 4-5 miljoonaa euroa. Maksukin silloin lasketaan tuosta vakuutusmäärästä. Asiakas halusi kuitenkin pienemmän vakuutusmäärän eli nykyarvon perusteella vakuutettuna kuten hänellä on edellisessäkin yhtiössä ollut. Viittaan tässä asiakashallintajärjestelmän merkintöihin, joiden mukaan asiakas alensi edelleen vakuutusmääriä vuonna 2007. Samalla tavalla asiakkaan luona käytiin vastuuvakuutuskin läpi. Tuotevastuu tehtiin, mutta takaisinvetovakuutusta ei tehty markkinoilla olevan tuotteen määrän vähäisyyden takia. Tuotteen vahingosta ei ole tarkkaa muistikuvaa. Lienee sama tilanne vakuutuksen tarpeellisuudesta kun tuotetta vähäinen määrä samaan aikaa markkinoilla.”

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vakuutussopimuslain 3 §:n 2 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutus-tarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 201.1 mukaan vakuutusturva korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Tuotevastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 202.1 mukaan vakuutusturva korvaa elinkeinotoiminnassa liikkeelle lasketun, vakuutuskirjassa mainittuun tuotelajiin kuuluvan tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutu­neen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusmäärä

Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana korvauksista, koroista, selvitys- ja oikeudenkäyntikuluista sekä välittömästi uhkaavan vahingon kohtuullisista torjuntakustannuksista.

Välittömästi uhkaavan vahingon kohtuulliset torjuntakustannukset korvataan vaikka vakuutusmäärä ylittyisi, kun vakuutuksenottaja on kuluttajaan verrattava elinkeinonharjoittaja (VakSL 3 §, 543/94). Välittömästi uhkaavan vahingon kohtuullisilla torjuntakustannuksilla tarkoitetaan ainoastaan nii­tä toimenpiteitä, joilla poistetaan välitön toiselle aiheutuvan vahingon uhka, mutta ei tätä pi­demmälle ulottuvia vahingon jälkitoimia, ellei vakuutusyhtiön kanssa erikseen toimenpiteistä sovita.

Tuotevastuuvakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 202.2 mukaan yleisten sopimusehtojen 001 kohdan 9 Vahinkotapahtuma rajoitusten ja Vastuuvakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen yleisten ehtojen 100 rajoitusten lisäksi vakuutusturva ei korvaa seuraa­via vahinkoja:

Tuotteen vahinko

Vahinko syntyy itse tuotteelle.

Takaisinveto

Vahinko syntyy tuotteen korjaamisen, vaihdon, palauttamisen tai markkinoilta poistamisen aiheuttamista kustannuksista.

Taloudellinen vahinko

Kysymyksessä on tappio, menetys tai muu sellainen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Ratkaisusuositus                                                                                                                

Asiassa on kyse vakuutusyhtiön korvausvastuun laajuudesta tuote- ja toiminnan vastuuvakuutusten perusteella. Asiassa on lisäksi kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiö täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa vakuutuksia tehtäessä ja oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus alentaa vakuutusmaksua A Oy:n laskeneen liikevaihdon perusteella.

Vakuutusyhtiön korvausvastuu tuote- ja toiminnan vastuuvakuutusten perusteella

A Oy:n heinäkuussa 2016 esittämän laskelman mukaan vahinkoa oli aiheutunut seuraavasti:

• hävitetty jauhamaton vilja 53 000 kg, a 180 e/tonnia, yhteensä 9540 e
• (sikarehuksi käytetty 5000 kiloa)
• hävitetty jo jauhettu ruisjauho 15 000 kg a 0,365 e/kg 5475 e
• tämän erän viljalasku a 180 eur/tonni 2700 e
• ko. jauhoerän myymättä jääminen 5445 e (myyntitappiota)
• myllyltä hävitetyn jauhamattoman erän viljana myymättä jääminen  17424 e (tappio myymättä jäämisestä)
• leipomon viimeinen lasku  3 724,28 e (jäi saamatta)
• toimitetun ruiserän kuljetusmaksu 446,40 e
• leipomon vaatima vahingonkorvaus 12 239,21 e
• toimitetun jauhon poisto leipomosta  3168,20 e
   

Sekä tuote- että toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan toiselle aiheutunut vahinko. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvastuuta niistä kuluista, joita A Oy:lle itselleen on aiheutunut sen hakiessa ja hävittäessä viallisen vilja- ja jauhoerän omista tiloistaan. Vakuutusyhtiöllä ei ole myöskään korvausvelvollisuutta A Oy:lle saamatta jääneistä, viallista jauhoerää koskevista myyntisaatavista sekä viallisen viljan osto-, tuhoamis- tai kuljetuskustannuksista taikka viallisen jauhon aiheuttamasta liikevaihdon menetyksestä.

FINE katsoo, että kustannukset, jotka aiheutuivat toimitetun jauhon poistosta leipomosta (3 168,20 euroa), ovat tuotevastuuvakuutuksen vakuutusehtojen takaisinvetoa koskevan rajoitusehdon tarkoittamia tuotteen palauttamisen kustannuksia, joista vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvastuuta.

Leipomon A Oy:lle esittämä 12 239,21 euron lasku on käsittänyt leipomolle aiheutuneet kulut, jotka olivat syntyneet kahdesta takaisinvetoilmoituksesta päivälehdissä, leipäostosten hyvittämisestä kuluttajille sekä myymättä jääneistä tuotteista. Vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen lehdissä julkaistuista takaisinvetoilmoituksista mutta hylännyt muut leipomolle suoritettuja vahingonkorvauksia koskevat korvausvaatimukset.

FINE katsoo, että leiville viallisista jauhoista aiheutuneessa vahingossa on kuitenkin kyse tuotevakuutusehtojen kohdan 202.1 tarkoittamasta tuotteen virheellisyydestä tai puutteellisesta turvallisuudesta toiselle aiheutuneesta esinevahingosta. Tuotevastuuvakuutuksesta ei sen rajoitusehdon 202.2 mukaan suoriteta korvausta tappiosta, menetyksestä tai muusta sellaisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

FINE katsoo, että myynnin menetys ja asiakkaille suoritetut hyvitykset virheellisestä jauhoista tehdyistä leivistä ovat tappiota, joka oli yhteydessä leipomolle aiheutuneeseen esinevahinkoon, jossa sen leipomista leivistä on tullut jauhojen virheellisyyden vuoksi kelvottomia. Koska kyseessä ei ole edellä mainitun rajoitusehdon tarkoittama ns. puhdas taloudellinen vahinko vaan jauhoista aiheutuneeseen esinevahinkoon liittyvä vahinko, FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen myös leipomon 12 239,21 euron laskun loppuosasta, joka koostui saamatta jääneestä leipämyynnistä ja asiakkaille hyvitettyjen leipäostosten aiheuttamasta tappiosta. Selvyyden vuoksi FINE toteaa, ettei vakuutusyhtiö ole korvausvelvollinen siitä A Oy:n tappiosta, joka on johtunut siitä, ettei leipomoyritys ollut suorittanut A Oy:lle maksua toimitetuista jauhoista.

Vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuus

Vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin mukaan ennen vakuutussopimuksen päättämistä vakuutuksenantajan on annettava vakuutuksen hakijalle vakuutus-tarpeen arvioimiseksi ja vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot, kuten tietoja vakuutusmuodoistaan, vakuutusmaksuistaan ja vakuutusehdoistaan. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.

A Oy on katsonut valituksessaan, ettei vakuutusyhtiö ollut tarjonnut sille sopivaa vakuutusta, joka olisi kattanut nyt kyseessä olevan kaltaisen vahingon. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vakuutusyhtiön tuotevalikoimaan on sisältynyt tuotevastuu- ja toiminnanvastuuvakuutusten lisäksi tuotteen vahinko- ja takaisinvetovakuutukset, jotka korvaavat tuotevahinkoihin liittyviä vahinkoja A Oy:llä olleita vakuutuksia laajemmin.

Vakuutussopimuslain 9 §:n 1 momentin mukaan, jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.

Vakuutusyhtiö on toimittanut FINElle edellä selostetun vakuutusyhtiön myyntipäällikön antaman selvityksen vakuutuksentekotilanteesta. Sen mukaan myös vastuuvakuutukset oli käyty läpi, mutta takaisinvetovakuutusta ei ollut tehty markkinoilla olleen tuotemäärän vähäisyyden takia. Vakuutuksesta tuotteen vahingon varalta myyntipäälliköllä ei ollut tarkkaa muistikuvaa, mutta myyntipäällikkö on arvellut tilanteen olleen sama tuotteiden vähäisen määrän takia. A Oy ei ole lausunut vakuutusyhtiön edustajan selvitysestä.

FINE pitää esitetyn selvityksen perusteella todennäköisenä, että takaisinveto- ja tuotteen vahinko -vakuutukset on käyty myyntitilanteessa läpi, mutta niitä ei ollut arvioitu tarvittavan tuotteiden vähäisen määrän vuoksi. FINE katsoo, että koska A Oy, jolla on myös ollut velvollisuus itsekin perehtyä vakuutussopimuksen sisältöön, ei ollut ottanut kyseisiä vakuutuksia, se ei ole voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että vakuutuksesta korvattaisiin vahingoittuneelle tuotteelle aiheutuneita vahinkoja tai takaisinvetokustannuksia valittua vakuutusturvaa eli tuotevastuuvakuutusta ja toiminnan vastuuvakuutusta laajemmalti. Näin ollen vakuutusyhtiön korvausvastuu rajoittuu asiakkaan ottamaan vakuutusturvaan.

Laskeneen liikevaihdon vaikutus vakuutusmaksuun

FINE toteaa, ettei A Oy ole esittänyt selvitystä siitä, kuinka paljon sen liikevaihto olisi laskenut vahingon myötä. Selvityksen puuttuessa FINE ei anna ratkaisusuositusta tästä asiasta. A Oy voi olla vakuutusturvansa tarkistamiseksi tältä osin yhteydessä vakuutusyhtiöön.

Lopputulos

FINE suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa vakuutusehtojen mukaisen korvauksen leipomon saamatta jäänyttä myyntiä ja asiakkaille hyvitettyjä leipäostoksia koskevien korvausvaatimusten osalta. Muilta osin FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.                                                                      

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Nikunlassi