Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottajan vuonna 1972 rakennetun omakotitalon rakenteet olivat vaurioituneet 24.10.2016 syttyneessä tulipalossa. Onnettomuusselosteen mukaan metallisen kevythormin vierustalla ollut lisäeristys oli syttynyt palamaan.  

Kevythormi oli asennettu taloon vuonna 2006 valmistajan ohjeiden mukaisia suojaetäisyyksiä noudattaen. Vuonna 2014 rakennukseen oli asennettu koneellinen ilmastointi, jolloin oli myös uusittu yläpohjan lämmöneristys. Lämmöneristeeksi oli asennettu puhallusvillaa. Kevythormi oli ennen vahinkoa ollut lämmöneristeen uusimisen jälkeen käytössä 2 lämmityskautta.

Vakuutusyhtiö oli 25.1.2017 katsonut, että jälkikäteen asennettu puhallusvillaeristys on asennettu hormin valmistajan asennusohjeiden vastaisesti. Suojeluohjeiden mukaan tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava. Vakuutusyhtiö teki korjauskustannuksista 1/5 vähennyksen suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi. Myöhemmissä korvauspäätöksissään vakuutusyhtiö ei ole muuttanut ratkaisuaan.

Asiakkaan valitus

Vakuutuksenottaja vaatii, että perusteeton suojeluohjevähennys poistetaan ja että korvaus suoritetaan täysimääräisenä. Vähennyksen suuruus on noin 11.000 euroa.

Korvauspäätös perustuu oletukseen, että vakuutuksenottaja olisi syksyllä 2014 asentanut puhallusvillan virheellisesti ja noudattamatta suojaetäisyyksiä. Puhallusvilla on kuitenkin asennettu suojaetäisyyksiä noudattaen. Jos puhallusvilla olisi ollut asennettuna väärin, tulipalo olisi syttynyt jo 2 vuotta aikaisemmin. Puhallusvillan oletetun kosketuksen hormiin täytyy johtua esimerkiksi vallinneesta tuulesta tai muusta ulkopuolisesta tekijästä.

Jos vakuutusyhtiö vetoaa suojeluohjeen laiminlyöntiin, sillä on todistustaakka siitä, että laiminlyönnin seuraamusten edellytykset ovat olemassa. Kiistattomasti ei ole voitu todeta, mitä palava-aineinen materiaali on ollut. Palontutkijat eivät pysty tosiasiallisesti varmuudella päättelemään, milloin puhallusvilla on joutunut hormia vasten, tai paljonko palava-aineista materiaalia on ollut hormia vasten.

Tulisijan edellisen käyttökerran (torstai 20.10.2016) ja tapahtumapäivän (maanantai 24.10.2016) välisenä aikana tuuliolosuhteet ovat olleet sellaiset, että puhallusvillan siirtyminen tuulettuvassa yläpohjassa on tuulen vaikutuksesta ollut täysin mahdollista. Tätä tukee myös hormiin jääneen palojäljen sijainti verrattuna vallinneisiin tuuliolosuhteisiin. Tuuli on puhaltanut enimmäkseen itäkaakosta ja ollut puuskissa navakkaa. Vallinneiden tuuliolosuhteiden puoleisessa päätykolmiossa on suuri tuuletusritilä. Räystäiden tuuletusraot ovat normaalit.

Aikaisempina lämmityskausina 2014-2015 ja 2015-2016 tulisijaa on käytetty noin 5-7 kertaa viikossa. Seuraava lämmityskausi oli lokakuussa 2016 vasta alussa, ja polttomäärät olivat erittäin vähäiset.

Vakuutuksenottaja on käynyt asiasta keskusteluja materiaalivalmistajan ja yliopistossa opiskelevan rakennustekniikan tohtorikoulutettavan kanssa. Kumpikaan heistä ei näe mahdolliseksi sitä, että puhallusvilla olisi ollut hormia vasten 2 täyttä lämmityskautta syttymättä. Puhallusvilla alkaa kyteä, kun sen pintalämpötila saavuttaa +200 oC. Jos hormin pintalämpötila on saavuttanut tämän tason 24.10.2016 poltetulla puumäärällä, pintalämpötila on aikaisempina lämmityskausina ollut korkeampi ja puhallusvilla olisi syttynyt jo aikaisemmin.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää palotarkastajan lausunnon perusteella selvänä, että palo on aiheutunut sen takia, että puhallusvillaa oli hormin läpivientivillan päällä savupiippua vasten. Vakuutuksenottaja on itse asentanut puhallusvillan.

Suojeluohjeiden mukaan tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava. Vakuutuksenottajan on myös huolehdittava, ettei esinettä tai omaisuutta käytetä valmistajan, maahantuojan tai myyjän antamien käyttö-, huolto- tai asennusohjeiden vastaisesti tai aseteta liian kovalle rasitukselle. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata lainkaan vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle tai esineelle suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö- tai työvirheestä taikka muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta.

Vahinko on aiheutunut hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta, mikä oikeuttaisi vakuutusyhtiön epäämään koko korvauksen. Vakuutusyhtiö pitää tehtyä 20 %:n alennusta kuitenkin asiakkaan huolimattomuuden laatuun ja muihin olosuhteisiin nähden riittävänä. Asiakaskaan ei väitä, että vakuutusyhtiöllä ei olisi oikeutta alentaa korvausta, jos puhallusvilla olisi puhallettu kiinni hormiin.

Vakuutusyhtiö katsoo, että lisäeristys on ollut hormia vasten ja se on nostanut piipun lämpötilaa, mistä on aiheutunut tulipalo. Puhallusvillan vuoksi ei ole jäänyt riittävää tuuletusta hormin läpiviennin 300 mm yläpuolella. Jälkikäteen ei pystytä todentamaan, mikä on ollut hormin lämpötila milläkin lämmityskaudella. Palo on syttynyt sen vuoksi, että läpivientikohta lämpeni liikaa.

Puhallusvillan asentaminen liian lähelle hormia voi aiheuttaa palon pitkänkin ajan kuluttua asentamisesta. Jos puhallusvilla on liian lähellä hormia, lämpötila nousee niin korkeaksi, että savupiipun omat lämpöeristeet voivat pikkuhiljaa sintraantua eli sulaa. Tämän johdosta läpivientiä ympäröivät rakenteet kuumenevat ja muuttuvat kerta kerralta syttymisherkemmiksi. Jossain vaiheessa ne eivät enää kestä toistuvien lämmityskertojen tuottamaa lämpörasitusta, mikä aiheuttaa tulipalon.

Suomen rakentamismääräyskokoelman määräysten ja ohjeiden E3, 2007, kohdan 5.1 mukaan piipusta on jätettävä vähintään 100 mm suojaetäisyys muuhun kuin paloluokan A1 materiaaliin. Puhallusvillaa ei saa puhaltaa kiinni piippuun myöskään hormin valmistajan ohjeen tai puhallusvillan asennusohjeen (s. 19) mukaan.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei asiassa ole esitetty mitään selvitystä siitä, että alueella olisi ollut poikkeuksellisen voimakkaita tuulia. Talon räystäiden alla oleva rakolaudoitus heikentää mahdollisen tuulen vaikutusta. Pienten tuuletusrakojen välistä tuleva ilmavirta ei pysty liikuttamaan ullakolla olevaa puhallusvillaa. Puhallusvillan rakenne on sellainen, että se takertuu hyvin paikalleen. Puhallusvillan on tarkoitus eristää yläpohjaa tasaisesti joka puolelta. Sen täytyy olla sellaista, ettei se pääse itsestään kasaantumaan.

Tarkastusraportin valokuvan mukaan puhallusvillan pinta on tasainen (pois lukien ne kohdat, jotka palokunta on avannut). Jos tuuli olisi ullakolla päässyt siirtämään puhallusvillaa, sen pinta olisi rikkonainen ja siellä olisi selviä kasaumia.

Hyvä rakentamistapa edellyttää, että räystäsreunoille asennetaan tarvittaessa tuulenohjaimet, jotka estävät eristeen liikkumisen. Lämmöneristystä koskevien ohjeiden (C4, 2003) kohdan 3.3.4 mukaan räystäsreunoille on aiheellista asentaa tuulensuojakaistat tai tuuletusilmavirran kulkua ohjaavat tuuliohjaimet, jos ilmavirtaus voi haitata lämmöneristyksen toimintaa tai eriste liikkua tuulen vaikutuksesta. Puhallusvillan asennusohjeesta ilmenee, että puhallusvillaa asennettaessa tulee asentaa myös tuuliohjaimet.

Jos tuuli olisi työntänyt puhallusvillan kiinni piippuun, kyse olisi hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta/asennusvirheestä. Vakuutusyhtiöllä olisi vakuutusehtojen mukaan oikeus tällä perusteella oikeus evätä koko korvaus. Asiassa ei ole esitetty mitään näyttöä muustakaan ulkopuolisesta syystä väitettyyn puhallusvillan siirtymiseen savupiippuun kiinni puhallusvillan asentamisen jälkeen.

Jos asiakas olisi noudattanut hyvää rakentamistapaa ja valmistajan ohjeita, puhallusvillaa ei olisi asiakkaan väittämällä tavalla voinut päästä liikkumaan kiinni hormiin. Vakuutusyhtiö on siten oikeutettu alentamaan korvausta vähintään 20 % myös siinä tapauksessa, että puhallusvillan katsottaisin siirtyneen kiinni piippuun vasta asentamisen jälkeen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut seuraavia asiakirjoja:

• Hätäkeskuksen onnettomuusseloste 24.10.2016 tapahtuneesta rakennuspalosta. Syttymissyyn kuvauksessa on mainittu, että metallisen kevythormin vierustalla ollut lisäeristys oli syttynyt palamaan. Lisäeristyksen vuoksi piipun lämpötila oli noussut voimakkaasti ja puhallusvillaeristettä oli ollut hormia vasten.
• L&T Oyj:n vahinkokartoittajan (VK) laatima raportti 25.10.2016 pidetystä tarkastuksesta.
• Vakuutusyhtiön vahinkoneuvojan 28.10.2016 päivätty tarkastuskertomus
• Asiakkaiden, vakuutusyhtiön ja pelastusviranomaisten kesken käytyä sähköpostikirjeenvaihtoa, johon on liitetty myös valokuvia palokohteesta.
• Palotarkastajan (PN) antama 6.3.2017 päivätty lausunto.
• Kevythormin asennusohje.
• Pienet savuhormit, E3, Ohjeet 1988, kohta 2.8 Savupiipun sijainti, korkeus ja läpiviennit.
• Rakennuksen yläpohjassa käytetyn puhallusvillan asennusohjeet.
• Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset ja ohjeet, 2007, E3. Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus, kohta 5 Pintalämpötilat ja suojaetäisyydet.
• Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeet, 2003, C4, lämmöneristys, kohta 3 Lämmöneristyksen suunnittelu ja eristäminen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut vakuutuksenottajan laiminlyöneen suojeluohjeen noudattamisen, ja siitä, onko 1/5 vähennys vakuutusehtojen mukainen.

Keskeinen ratkaistava kysymys liittyy siihen, onko puhallusvilla sitä asennettaessa puhallettu savupiippua vasten tai muutoin suojaetäisyydet huomioon ottaen liian lähelle hormia vai onko puhallusvilla myöhemmin siirtynyt hormia vasten tuuliolosuhteiden tai muun syyn vuoksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kodin omaisuusvakuutusehtojen kohdan 5 (Suojeluohjeet) mukaan suojeluohjeissa on tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään.

Vakuutuksenottajan tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna yleisten sopimusehtojen kohdan 5 mukaisesti.

Vakuutuksenottajan tulee huolehtia siitä, ettei esinettä tai omaisuutta käytetä valmistajan, maahantuojan tai myyjän antamien käyttö-, huolto- tai asennusohjeiden vastaisesti tai aseteta liian kovalle rasitukselle.

Paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden kohdan 5.2.1 mukaan viranomaisten antamia paloturvallisuusohjeita ja –määräyksiä on noudatettava. Kohdan 5.2.2 mukaan tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava.

Vakuutussopimuslain 31 §:n mukaan vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita. Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Asian arviointi

Hälytyskeskuksen onnettomuusselosteen mukaan palon syynä oli ollut se, että hormin vierustalla ollut lisäeristys oli syttynyt palamaan, koska piipun lämpötila oli lisäeristyksen vuoksi noussut voimakkaasti. Puhallusvillaeristettä oli selosteen mukaan ollut myös hormia vasten.

Molemmat osapuolet ovat viitanneet PN:n 6.3.2017 antamaan lausuntoon. Sen mukaan paloa tutkittaessa oli todettu, että puhallusvillaa oli hormin läpivientivillan päällä savupiippua vasten. Puhallusvilla oli kasvattanut savupiipun läpivientieristeen pituutta, mistä aiheutuu läpiviennin lämpenemistä hormiin liitettyä tulisijaa käytettäessä. Läpivientikohdan voimakas lämpeneminen aiheutti selluvillassa kytöpalon, joka levisi kytemällä läpivientikohdan puurakenteisiin. Lisäksi lausunnossa todetaan, ettei palontutkija pysty varmuudella päättelemään, milloin puhallusvilla on joutunut hormia vasten tai paljonko palava-aineista materiaalia on ollut hormia vasten.

Vakuutuslautakunta pitää onnettomuusselosteen, PN:n lausunnon ja asiakirjoihin liitettyjen valokuvien perusteella selvitettynä, että puhallusvillaeristettä on ollut hormia vasten. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuu tämän jälkeen se, onko puhallusvilla asennettu suojaetäisyydet huomioon ottaen liian lähelle hormia ja/tai hormiin kiinni, vai ovatko tuuliolosuhteet tai joku muu ulkopuolinen tekijä myöhemmin aiheuttaneet puhallusvillan siirtymisen hormiin kiinni.

Vakuutuksenottaja on pitänyt täysin mahdollisena, että tuuliolosuhteiden vuoksi puhallusvilla olisi tuulen vaikutuksesta siirtynyt hormia vasten 20.-24.10.2016 välisenä aikana. Asiassa ei ole esitetty selvityksiä tuuliolosuhteista paikkakunnalla tuona ajankohtana tai muulloinkaan puhallusvillan asentamisen ja tulipalon välisenä aikana.

Vakuutusyhtiö viittaa asiakirjoissa olevaan valokuvaan, josta näkyy, että puhallusvillan pinta rakennuksen yläpohjassa on tasainen. Jos tuuli olisi työntänyt puhallusvillan kiinni piippuun, kyse olisi hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Hyvä rakentamistapa vaatii, että räystäsreunoille asennetaan tuuliohjaimet, jotka estävät eristeen liikkumisen.

Vakuutusyhtiöllä on suojeluohjeiden laiminlyöntiin vedotessaan näyttötaakka siitä, että suojeluohjeita on rikottu.  Jos vakuutusyhtiö vetoaa suojeluohjeen laiminlyöntiin korvauksen alentamisperusteena, sen tulee näyttää, että vahinko on syy-yhteydessä suojeluohjeen laiminlyöntiin.

Paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden mukaan tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava. Myös viranomaisten antamia paloturvallisuusmääräyksiä ja –ohjeita on noudatettava.

Rakennukseen vuonna 2006 asennetun kevythormin suojaetäisyydet ovat olleet mainittujen ohjeiden ja määräysten mukaiset. Vuonna 2014 asennetun puhallusvillan asennusohjeen mukaan puhallusvillaa ei saa puhaltaa kiinni piippuun. Rakentamismääräysten ja kevythormin asennusohjeen mukaisen suojaetäisyyden palaviin materiaaleihin tulee olla vähintään 100 mm.

Vakuutuslautakunta katsoo, että puhallusvilla on sitä rakennuksen yläpohjaan asennettaessa puhallettu, vaadittu suojaetäisyys huomioon ottaen, liian lähelle hormia siten, että puhallusvillaa on ollut myös kiinni hormissa. Vakuutuksenottaja on siten menetellyt vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla huolimattomasti. Rakennuksen yläpohjan lämpöeristys on täysin uusittu, minkä vuoksi vakuutuksenottajan olisi Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan pitänyt huolehtia erityisesti siitä, ettei uusittu lämpöeristys aiheuta vaaraa sen vuoksi, ettei kevythormi pääse jäähtymään yhtä nopeasti kuin ennen lämpöeristyksen uusimista. Asiassa esitetyt valokuvat ja muu selvitys eivät tue sitä vakuutuksenottajan väitettä, että tuuli tai joku muu ulkopuolinen tekijä olisi puhallusvillan asentamisen jälkeen siirtänyt puhallusvillaa hormiin kiinni.

Kun harkitaan, onko korvausta alennettava tai se evättävä, otetaan vakuutusehtojen mukaan huomioon se, mikä merkitys suojeluohjeen laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden noudattaminen on laiminlyöty, ja että tällä laiminlyönnillä on ollut syy-yhteys palovahinkoon. Huolimattomuutta ei voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon kevythormeihin liittyvät paloriskit.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus tehdä suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi 1/5 vähennys korvauksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön päätös on vakuutusehtojen mukainen, eikä suosita lisäkorvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Yrttiaho
Vuori