Tapahtumatiedot

Vakuutettu G.K. irtisanottiin 26.4.2016 tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla opettajan tehtävästään. Vakuutettu haki oikeusturvaetua irtisanomista koskevaan riitaan. Vakuutettu oli pitänyt irtisanomista laittomana mm. sillä perusteella, että hän oli opettajista ansioitunein. Vakuutusyhtiö myönsi riitaan oikeusturvaedun 10.3.2017 Vakuutuslautakunnan antaman ratkaisusuosituksen jälkeen.

Sittemmin G.K. on hakenut 13.6.2017 uutta oikeusturvaetua yhteistoimintamenettelyn rikkomista ja hyvitysvaatimusta koskevaan asiaan. Kanne asiassa on laitettu vireille Helsingin käräjäoikeuteen 30.6.2017. Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan asiaan ei myönnetä erillistä oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan yhteistoimintamenettelyn rikkominen ja yli puoli vuotta tämän jälkeen tapahtunut irtisanominen muodostavat yhden vakuutustapahtuman vakuutusehtojen kohdan 10.2 mukaisesti.

Asiakkaan valitus

G.K. oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan ja yhtiön vastineen jälkeen antamissaan lisäkirjelmissä G.K. katsoo, että erillisten oikeusturvaetujen myöntämistä puoltaa se, että yhteistoimintalain mukaisella hyvityksellä ja työsopimuslain vastaisella työsopimuksen päättämisellä ei ole suoraa yhteyttä. Yhteistoimintalain rikkominen ei johda automaattisesti siihen, että työntekijällä olisi oikeus korvaukseen laittomasta työsuhteen päättämisestä. Yhteistoimintamenettelyn rikkominen on toisin sanoen mahdollista, vaikka työntekijää ei irtisanottaisikaan laittomasti. Tällöin työntekijä saa ainoastaan yhteistoimintalain mukaisen hyvityksen. Sama pätee myös toisin päin – laittomasti irtisanottu ei ole välttämättä oikeutettu saamaan yhteistoimintalain mukaista hyvitystä.

Lisäksi G.K. toteaa, että tapahtumien välillä on myös huomattavan pitkä aika. Yhteistoimintamenettelyt pidetään usein kuukausikaupalla ennen irtisanottavien henkilöiden lopullista valintaa. Yhteistoimintamenettelyt pidettiin loppuvuodesta 2015 ja G.K. irtisanottiin 26.4.2016.

Riitojen pitämistä erillisinä puoltaa myös se, että oikeudenkäynneissä vedotaan eri lakeihin ja esitetään toisistaan sekä määrältään että perusteeltaan eroavat vaatimukset. Lisäksi asioissa käsitellään eri oikeustosiseikastoja ja kuullaan eri todistajia.  Yt-riidassa kanteen nostaminen edellytti myös yt-menettelyn pöytäkirjojen tutkimista, pääluottamusmiesten ja menettelyn taustalla vaikuttaneiden liittojen juristien haastatteluja ja oikeudellista arviointia, mikä ei ole ollut mahdollista silloin, kun irtisanomisriita laitettiin vireille.

Yt-menettelyn pöytäkirjat olivat käytössä G.K:lla ensimmäisen kerran vasta tammikuussa 2017.

Erillisten oikeusturvaetujen myöntämistä puoltaa lisäksi se, että vaikka hyvityksen saamisen edellytyksenä on, että työntekijä irtisanotaan, lomautetaan tai osa-aikaistetaan, ei hyvitys ole korvaus irtisanomisesta, lomauttamisesta tai osa-aikaistuksesta. Hyvityksellä korvataan aineetonta vahinkoa. Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettava korvaus taas liittyy pääasiassa työntekijän menettämien tulojen korvaamiseen, jolloin niissä otetaan huomioon työntekijän tulotaso.

Joka tapauksessa G.K. katsoo valituksessaan, että kyseistä vakuutusehtoa on pidettävä sillä tavoin epäselvänä, että sitä ei voi tulkita laajentavasti yhtiön eduksi. G.K. toteaa, että ehtokohta on muotoiltu varsin epämääräisesti ja näin ollen on äärimmäisen haastavaa arvioida, millaisten riitojen tapauksessa kyseessä on sama vakuutustapahtuma ja millaisten ei. Erilaisia toisiinsa jollakin tavalla liittyviä riita-asioita on rajaton määrä. G.K:n mukaan olisi täysin kohtuutonta, että jokainen asia, jolla on pienikin liityntä toiseen asiaan, muodostaisi aina yhden vakuutustapahtuman.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan ja myöhemmin antamissaan lisäkirjelmissään vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja asian käsittelyn kulun sekä viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin ja asiassa annettuihin korvauspäätöksiin.

Vastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, että ehtokohdan 10.2 tarkoituksena on varmistaa, että asiassa, johon oikeusturvaetu myönnetään, riitaprosessi hoidetaan tehokkaasti. Tällöin kaikki tiedossa olevat vaatimukset perusteineen tulee esittää samalla kertaa ja ne voidaan käsitellä yhdessä riita-asian oikeudenkäynnissä tai samalla kertaa sen ulkopuolella.

Tässä tapauksessa kantajana ja vastaajana molemmissa riita-asioissa ovat samat tahot. Riitojen perusteet liittyvät loogisesti toisiinsa ja molemmissa on kyse työntekijän ja työnantajan välisestä erimielisyydestä. Yhteistoimintalain mukainen menettely on edeltänyt G.K:n irtisanomista 26.4.2016. Yt-menettelyyn liittyvät seikat ovat olleet G.K:n tiedossa irtisanomisen tapahtuessa ja hänen riitauttaessaan irtisanomisen. Näin ollen yhtiön mukaan yhteistoimintalain mukainen hyvitysvaatimus olisi voitu esittää irtisanomista koskevan korvausvaatimuksen yhteydessä ja se olisi voitu käsitellä samassa prosessissa.

Yhtiö toteaa myös, että sillä seikalla, että riita-asiat voidaan myös käsitellä erillisissä oikeudenkäynneissä, ei ole ryhmäoikeusturvavakuutuksen ehtokohdan 10.2 tulkinnan kannalta merkitystä. Riidat ovat oikeusturvavakuutusta koskevan kirjallisuuden ja yleisesti noudatetun korvauskäytännön mukaisesti ehtokohdan tarkoittamalla tavalla saman perusteisia.

Selvyyden vuoksi yhtiö toteaa kuitenkin, että irtisanomisriitaa koskeva kanne on G.K:n mukaan laitettu vireille 16.12.2016. Salassa pidettäväksi kirjattu aineisto on tullut G.K:n tietoon 16.1.2017 eli kuukauden kuluttua kanteen vireille tulemisesta. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1-kohdan mukaan kantaja voi vaatia muuta kuin kanteessa tarkoitettua suoritusta, milloin vaatimus perustuu oikeudenkäynnin aikana tapahtuneeseen olosuhteiden muutokseen tai vasta silloin kantajan tietoon tulleeseen seikkaan. Näin ollen G.K. olisi voinut esittää yhteistoimintalain mukaisen hyvitysvaatimuksen samassa oikeudenkäynnissä, jossa irtisanomisriitaa on käsitelty, eikä irtisanomista koskevan riidan vireillepanon lykkäämiselle olisi tämän vaatimuksen vuoksi ollut tarvetta.

Näkemyksensä tueksi vakuutusyhtiö viittaa vielä oikeusturvavakuutus-kirjaan (Eskuri, Jyrinjärvi, Pirinen, s. 44), jossa todetaan, että hyvinkin lievä asiayhteys saattaa riittää siihen, että vakuutustapahtumia voidaan pitää samanperusteisina. Vakuutusehtojen mukainen riitojen ja muiden erimielisyyksien samanperusteisuus ei ole käsitteellisesti identtinen oikeudenkäymiskaaressa säädetyn kanteiden samanperusteisuuden kanssa.

Yhtiö toteaa, että hyvitysvaatimuksessa kritisoidaan yliopiston Iiikkeenjohdollisia ratkaisuja ja toimenpiteitä, jotka ovat edeltäneet irtisanomisten suorittamista ja joiden seurauksena irtisanomiset on toteutettu. Yhteistoimintalakiin perustuva hyvitysvaatimus sekä irtisanomisesta johtuva korvausvaatimus kuuluvat vakuutusyhtiön mukaan näin ollen loogisesti samaan asiakokonaisuuteen ja asiassa ei siten voida myöntää yt-menettelyn rikkomista koskevaan riita-asiaan erillistä oikeusturvaetua.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, ovatko G.K:n laitonta irtisanomista ja yhteistoimintamenettelyn rikkomaista koskevat riita-asiat erillisiä vakuutustapahtumia vai onko kyseessä yksi vakuutustapahtuma.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 10.2 mukaan kysymyksessä on yksi vakuutustapahtuma silloin, kun

vakuutetulla tai vakuutetuilla on useita riita- ja rikosasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen taikka samaan tai samanlaiseen, vaikkakin eriperusteiseen vaatimukseen.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan kyseessä on yksi vakuutustapahtuma, jos vakuutetulla on useita riita-asioita, jotka perustuvat samaan olosuhteeseen tai oikeustoimeen. Kysymyksessä on vakuutuksen rajoitusehto, jota tulee voimassa olevan oikeuden mukaan tulkita suppeasti.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa G.K. on hakenut oikeusturvaetua laitonta irtisanomista koskevaan riita-asiaan sekä yhteistoimintamenettelyn rikkomista koskevaan riita-asiaan. G.K:n irtisanomista koskeva riita perustui siihen, että hän katsoi irtisanomisen olleen laiton muun muassa sillä perusteella, että hän oli opettajista ansioitunein.  Yhteistoimintamenettelyä ja hyvitysvaatimusta koskeva riita on perustunut muun muassa siihen, että työnantaja on menettelyssä jättänyt selvittämättä tai käsittelemättä kokonaan muun muassa opetushenkilöstön irtosanomisen kohdentamiseen tai opetus- ja tutkimushenkilöstön uudellensijoittamismahdollisuuksiin liittyviä seikkoja ja sellaisten keinojen tutkimista, millä henkilöstön vähentymisestä olisi voitu välttyä.

Riita-asiat eivät näin ollen ole perustuneet samaan tapahtumaan tai oikeustoimeen. Tämän vuoksi asiassa tulee tarkasteltavaksi se, ovatko riita-asiat perustuneet samaan olosuhteeseen tai oikeudenloukkaukseen.

Vaikka kysymyksessä ovat sinänsä erityyppiset riidat, ei kumpaakaan riitaa olisi syntynyt, mikäli G.K:ta ei olisi irtisanottu. Niin ikään yhteistoimintamenettelyssä esitetyt työnantajan rikkomukset ovat olleet luonteeltaan sen kaltaisia, että niiden voidaan katsoa liittyvän loogisesti G.K:n irtisanomiseen. Lautakunta toteaa, että yhteistoimintamenettelylain 62 §:stä seuraa myös, että hyvitysvaatimuksen voi esittää vain sellainen työntekijä, jonka työnantaja on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut toteutettujen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena. Kysymyksessä olevat riidat perustuvat siten vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla samaan olosuhteeseen eli, G.K:n irtisanomiseen ja siihen johtaneisiin esitettyihin työnantajan laiminlyönteihin yhteistoimintamenettelyssä.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Rusanen

Sihteeri Hanén
 

Jäsenet:

Hirviniemi

Karimäki

Korpiola