Tapahtumatiedot

Avopuolisot A ja B ostivat vuonna 2011 tasaosuuksin asunto-osakeyhtiössä olevan huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. A sopi tuolloin henkivakuutuksen sisältävästä lainaturvavakuutuksesta. Vakuutushakemuksen mukaan henkivakuutukseen perustuvat oikeudet pantattiin vakuutushakemuksessa mainitun luoton vakuudeksi. A oli tämän velan ainoa velallinen. Vakuutussopimuksen vakuutusehdot sisälsivät tarkoitemääräyksen, jonka mukaan henkivakuutuskorvaus käytetään vakuutussopimuksessa mainitun luoton maksamiseksi. Vakuutushakemuksessa B ilmoitettiin henkivakuutuksen edunsaajaksi.

A kuoli tammikuussa 2015. Hän ei ollut tehnyt testamenttia. B lähetti vakuutusyhtiölle tammikuussa 2016 korvaushakemuksen. Vakuutusyhtiö lähetti B:lle lisäselvityspyynnön, jonka mukaan B:n tulee toimittaa täytettynä ja allekirjoitettuna korvaushakemuksen osio ”valtakirja ja valtuutus”. Lisäksi vakuutusyhtiö pyysi selvityksiä A:n terveydentilasta ennen vakuutussopimuksen tekemistä. B lähetti vakuutusyhtiölle terveydentilatietojen hankkimista koskevan valtakirjan. Vakuutusyhtiö antoi B:lle korvauspäätöksen, jonka vakuutushakemuksen liitteenä olleen laskelman mukainen luoton määrä oli A:n kuolinpäivänä 47 672,67 euroa. Pankin ilmoituksen mukaan luoton avoinna ollut pääoma oli A:n kuolinpäivänä ollut 47 275,55 euroa, mikä summa on tarkoitemääräyksen ja panttauksen johdosta maksettu pantinhaltijalle. Edunsaaja A:lle maksetaan ylimenevä osa 397,12 euroa ennakonpidätyksellä vähennettynä.

Asiakkaan valitus

B:n valituksen mukaan vakuutuskorvaus on maksettu väärälle henkilölle. Henkivakuutuskorvaus tulee maksaa kokonaisuudessaan hänelle korkoineen. A oli nimennyt hänet henkivakuutuskorvauksen edunsaajaksi. B:n mukaan hän on loppuvuodesta 2016 ostanut A:n kuolinpesältä puolet huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista 100 000 euron summalla. Vakuutusyhtiön asiamiehenä toimineen pankin olisi tullut huolehtia siitä, että kauppasumma olisi ollut puolet asunto-osakkeen hinnasta vähennettynä jäljellä olleella lainasummalla. Valituksen mukaan edunsaajana B rinnastui vierasvelkapantin antajaan ja korvaussumma olisi tullut huomioida asuntokaupan yhteydessä. Koska B on ollut edunsaajan asemassa, korvaus ei kuulu kuolinpesälle, joka nyt on saanut hyödyn vakuutuskorvauksesta. B huomauttaa, että hän ei ollut allekirjoittanut lopullista korvaushakemusta eikä korvausta voida maksaa ilman edunsaajan allekirjoitusta. Lisäksi hän huomauttaa, että pankin ja vakuutusyhtiön kanssa oli sovittu menettelytavasta korvauksen maksamisessa, mutta asiassa ei toimittu sen mukaisesti. Vakuutusyhtiö ei ole vielä maksanut B:lle 397,12 euron korvaussummaa.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää B:n vaatimuksen. Henkivakuutuskorvaus on vakuutusyhtiön mukaan maksettu oikealle henkilölle. Vakuutussopimuksen henkivakuutukseen perustuvat oikeudet on pantattu luoton myöntäneelle pankille. Vakuutusehdoissa on tarkoitemääräys, jonka mukaan kuolemantapauskorvaus on käytettävä vakuutussopimuksessa mainitun luoton maksamiseksi.

Vastineen mukaan B on toimittanut vakuutusyhtiölle allekirjoitetun korvaushakemuksen. Korvaushakemuksen toisen sivun osio koske ainoastaan tilanteita, joissa edunsaajia on useita. B:tä on pyydetty täydentämään tämän sivun tiedot, koska ennen korvauksen maksamista on selvitetty A:n terveydentilaan liittyviä tietoja.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Valituksessa on kysymys henkivakuutuskorvauksen suorittamisesta, minkä takia asia on otettu käsiteltäväksi FINEn Vakuutuslautakunnassa. Vakuutuslautakunta antaa ratkaisunsa tässä vakuutussuhdetta koskevassa asiassa. Tapaukseen mahdollisesti liittyvät yleiset jäämistöoikeudelliset tai asunto-osakkeiden kauppaa koskevat asiat eivät kuulu lautakunnan toimivallan piiriin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 47.1 §:n (Edunsaaja) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä henkilö, jolla on vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan vakuutuskorvaukseen (edunsaaja). Vakuutuksenottaja voi muuttaa tai peruuttaa edunsaajamääräyksen, jos vakuutustapahtumaa, jossa määräys on tarkoitettu sovellettavaksi, ei ole sattunut. Eläkevakuutuksen ehdoissa voidaan rajoittaa vakuutuksenottajan tässä momentissa mainittuja oikeuksia.

Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos edunsaajamääräys on voimassa, vakuutetun kuoleman johdosta suoritettava vakuutuskorvaus ei kuulu vakuutetun kuolinpesään. Vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetun kuolinpesään, jos edunsaajamääräystä ei ole eikä korvausta ole vakuutusehdoissa määrätty suoritettavaksi vakuutuksenottajalle.

Vakuutussopimuslain 51 §:n (Henkivakuutukseen perustuvan oikeuden luovutus ja panttaus) mukaan vakuutuksenottajalla on oikeus luovuttaa ja pantata henkivakuutukseen perustuva oikeus. Eläkevakuutukseen perustuvan oikeuden luovuttamista ja panttaamista voidaan kuitenkin rajoittaa vakuutusehdoissa. Ryhmähenkivakuutukseen perustuvaa oikeutta ei saa pantata. Luovutus tai panttaus ei ole vakuutuksenottajan velkojia sitova, ellei siitä ole kirjallisesti ilmoitettu vakuutuksenantajalle. Jos vakuutuksessa on peruuttamaton edunsaajamääräys, vakuutuksenottaja ei saa luovuttaa tai pantata vakuutusta ilman sen suostumusta, jolle edunsaajamääräystä koskeva sitoumus on annettu.

Vakuutussopimuslain 52 §:n (Panttioikeuden haltijan oikeus) mukaan sillä, jolle henkivakuutukseen perustuva oikeus on pantattu, on oikeus saada suoritettavasta vakuutuskorvauksesta saatavaansa vastaava osuus, vaikka saatava ei ole erääntynyt. Jos panttioikeuden haltijan saatava erääntyy maksettavaksi ennen vakuutuskorvauksen suorittamista, panttioikeuden haltija saa käyttää vakuutuksen takaisinostoarvon saatavansa maksuksi. Edellytyksenä kuitenkin on, että saatavaa on ensiksi vaadittu vakuutuksenottajalta, joka ei ole sitä suorittanut kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Ehto, jonka mukaan panttioikeuden haltijalla on oikeus saada suoritus vakuutuksesta paremmalla kuin 1 momentissa säädetyllä oikeudella, on mitätön.

Vakuutussopimuslain 71 §:n (Maksu väärälle henkilölle) mukaan, jos vakuutuksenantaja suorittaa vakuutuskorvauksen tai henkilövakuutuksen takaisinostoarvon jollekin muulle kuin sille, jolla on oikeus vakuutuskorvaukseen tai takaisinostoarvoon, vakuutuksenantaja on kuitenkin täyttänyt velvollisuutensa, jos se on maksua suorittaessaan noudattanut olosuhteiden vaatimaa huolellisuutta.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 (Tarkoitemääräys ja vakuutukseen perustuvan oikeuden panttaus) mukaan edunsaajamääräykseen liittyy tarkoitemääräys, jonka mukaan kuolemantapauskorvaus on käytettävä vakuutussopimuksessa tai erityispanttaussitoumuksessa mainitun luoton pääoman, korkojen, viivästyskorkojen ja velan yleisten ehtojen mukaisten kulujen ja muiden lainaan liittyvien pankin saamisten maksamiseksi. Vakuutuksenottajalla tai pankilla ei ole oikeutta yksipuolisesti muuttaa tätä määräystä.

Vakuutuksenottaja on vakuutushakemuksella tai erityispanttaussitoumuksella pantannut kaikki henkivakuutukseen (turva kuoleman varalta) perustuvat oikeudet ja saatavat [pankille] hakemuksensa tai erityispanttaussitoumuksessa mainitun luoton pääoman, korkojen, viivästyskorkojen, velan yleisten ehtojen mukaisten kulujen sekä muiden lainaan liittyvien pankin saamisten maksamisen vakuudeksi. Panttaus käsittää myös vakuutusehtojen mukaan mahdollisesti palautettavan vakuutusmaksun.

Tarkoitemääräyksen ja panttauksen johdosta kuolemantapauskorvauksesta maksetaan ne [pankin] saatavat, jotka perustuvat vakuutetun [pankin] kanssa tekemään luottosopimukseen. Mikäli vakuutuksenottaja tai vakuutusyhtiö irtisanoo vakuutuksen, vakuutusyhtiö ilmoittaa irtisanomisesta [pankille], koska henkivakuutukseen perustuvat oikeudet on pantattu [pankille].

Vakuutusehtojen kohdan 10.1 (Kuolemantapauskorvaus) mukaan, mikäli vakuutettu kuolee ennen vakuutuksen päättymispäivää, maksaa [henkivakuutusyhtiö] edunsaajalle korvauksen näiden vakuutusehtojen perusteella. Korvaus maksetaan kerralla korvaushakemuksessa määritetylle [luoton myöntäneessä pankissa] olevalle tilille. Korvaus on vakuutetun kuolinpäivänä jäljellä oleva vakuutettu luoton määrä, joka määräytyy vakuutushakemuksen liitteenä olevan laskelman mukaisesti. Lisäksi korvataan maksamattomia, välittömästi ennen kuolemaa erääntyneitä vakuutushakemuksessa määritellyn kuukausikorvauksen suuruisia eriä, enintään kolmelta (3) kuukaudelta.

Vakuutusehtojen kohdan 11.1 (Selvitykset ja valtakirjat) mukaan vakuutuskorvauksen saamiseksi tulee vakuutetun tai edunsaajan toimittaa [vakuutusyhtiölle] korvaushakemuslomake täydellisesti täytettynä, sekä [vakuutusyhtiön] vaatimat muut tarvittavat selvitykset ja valtakirjat, joita se korvaushakemuksen ratkaisemiseksi tarvitsee kolmansilta osapuolilta pyydettävien selvitysten hankkimiseksi.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajalla on oikeus edunsaajamääräyksestä riippumatta määrätä henkivakuutuksesta. Tämä määräysoikeus koskee myös henkivakuutukseen perustuvan oikeuden panttaamista. Vakuutuksenottajan määräysoikeutta voi rajoittaa peruuttamattoman edunsaajamääräyksen antaminen, jollaisesta tilanteesta ei nyt ole kysymys. Vakuutussopimuslain säännökset eivät aseta estettä sille, että vakuutuksenottaja voi edunsaajamääräyksessä asettaa tai vakuutussopimuksessa sopia erityisestä ehdosta, jonka mukaan vakuutuskorvaus on käytettävä määrättyyn tarkoitukseen.

Edunsaajalle syntyy itsenäinen oikeus esittää vakuutussopimukseen perustuvia vaatimuksia vasta vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen. Tällöinkin edunsaajan oikeusasema rajoittuu siihen, mitä vakuutuksenottajan tekemän vakuutussopimuksen ehdoista seuraa.

A oli sopinut lainaturvavakuutuksesta. Samalla hän oli pantannut henkivakuutukseen perustuvat oikeudet vakuutushakemuksessa mainitun luoton myöntäneelle pankille. Vakuutushakemuksen mukaan kaikki vakuutuksen perusteella maksettavat korvaukset käytetään luottosopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseen. Vakuutussopimukseen liittyvät vakuutusehdot sisältävät lisäksi tarkoitemääräyksen, jonka mukaan kuolemantapauskorvaus käytetään pankin saamisten maksamiseksi.

Sillä, jolle henkivakuutukseen perustuva oikeus on pantattu, on oikeus saada suoritettavasta vakuutuskorvauksesta saatavaansa vastaava osuus, jos vakuutustapahtuma on sattunut. Pantinhaltija voi toteuttaa oikeutensa, vaikka saatava ei olisi erääntynyt, ja riippumatta siitä, onko sitä vaadittu vakuutuksenottajalta tai hänen kuolinpesältään. Pantinhaltijan oikeuden toteuttaminen ei ole myöskään riippuvainen siitä seikasta, onko vakuutettu tai edunsaaja vaatinut vakuutuksenantajalta korvauksen suorittamista.

Tässä tapauksessa pankilla, jolle henkivakuutukseen perustuva oikeus on pantattu, on ollut oikeus saada suoritettavasta vakuutuskorvauksesta saatavaansa vastaava osuus. Vakuutusyhtiö on toiminut panttioikeuden haltijalle korvausta maksaessaan vakuutussopimuslain mukaisesti. Tapauksessa ei ole B:n ja vakuutusyhtiön välillä riitaa pankin saatavan suuruudesta.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, että tarkasteltaessa puheena olevaa vakuutussopimusta yleiseltä kannalta vakuutussopimuksen tarkoituksena on ollut turvata vakuutuksenottajan kykyä maksaa luottosopimuksen mukainen luotto takaisin pankille. Tähän tarkoitukseen viittaavat paitsi vakuutussopimuksen tuotenimi myös vakuutussopimuksen mukaisten korvausten sitominen po. luoton määrään ja velkapääoman kehitykseen sekä vakuutusehdoissa olevat määräykset, joiden mukaan korvaukset on käytettävä luottosopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseen. Lautakunta katsoo, että käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella tämän seikan on täytynyt olla vakuutuksenottajan tiedossa vakuutussopimusta tehtäessä ja annettaessa edunsaajamääräys samassa yhteydessä. Vakuutusehtojen tarkoitemääräys kuolemantapauskorvauksen käyttämisestä on myös edunsaajaa sitova, ja vakuutuksen kuolemantapauskorvaus on ensisijaisesti käytettävä vakuutussopimuksessa mainitun luoton takaisin maksamiseen.

Edunsaaja B:n oikeus henkivakuutuskorvaukseen rajoittuu siihen, mitä jää panttioikeuden ja tarkoitemääräyksen toteuttamisen jälkeen jäljelle. Vakuutusyhtiö on toiminut vakuutussopimuslain ja vakuutussopimuksen mukaisesti maksaessaan vakuutuskorvausta pankille. Edunsaaja B:lle asiassa maksettavan osuuden suorittamiseksi hänen tulee ilmoittaa vakuutusyhtiölle pankkiyhteytensä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov