Tapahtumatiedot
Asiakkaan omakotitalon ullakkotilassa sijaitsevan ilmanvaihtokoneen vesikiertoinen jälkilämmityskenno oli 15.1.2016 noin -30 ˚C pakkasilla jäätynyt ja haljennut, minkä johdosta ilmanvaihtokone kastui kokonaisuudessaan ja muun muassa lattiarakenteita kastui. Korjausliike J:n lausunnon mukaan jäätymisen syynä oli ollut lämmön talteenottoroottorin jumittuminen, minkä johdosta tuloilmana käytettävä ulkoilma oli poistoilman lämmityksen puuttuessa jäädyttänyt jälkilämmityskennon. Vakuutusyhtiö korvasi rakennukselle aiheutuneita vahinkoja ja ilmanvaihtolaitteiston korjauskuluja. Erimielisyys asiassa koskee ilmanvaihtokoneen irrottamista ja korjausta koskevasta laskusta tehtävän ikävähennyksen määrää.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 22.11.2016 mukaan yhtiö korvasi L Oy:n 29.9.2016 päivätystä 5.003,84 euron laskusta 1.701,31 euroa. Korvauspäätöksen mukaan laskusta on tehty omaisuuden käyttöikään perustuva vuotuinen vähennys (11 v x 6 %) esinevakuutuksen ehtojen mukaan.
Asiakas haki päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Hän vetosi muun ohessa siihen, että ilmanvaihtokoneen irrottaminen on johtunut koneen puhdistamisen ja kuivauksen tarpeesta. Ilmanvaihtokoneen rikkoutuminen johti lämmityspatterin jäätymiseen ja vuotovahinkoon. Ilman vuotovahingosta aiheutunutta kastumista ja likaantumista kone olisi voitu asiakkaan mielestä korjata paikoillaan. Ikävähennystä ei näistä syistä tulisi tehdä koko laskun osalta koneen rikkoutumisen perusteella, vaan kulut tulisi lämmönvaihtimen vaihtamista lukuun ottamatta korvata ilman ikävähennyksiä.
Vakuutusyhtiö viittasi uudessa korvauspäätöksessään vakuutusehtojen kohtaan 6.3.5, jonka mukaan rakennuksen kiinteisiin koneisiin kuuluvan lämmityslaitteen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista tehdään kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta 6 %:n vähennys. Vakuutusyhtiö viittasi myös johtoverkon rikkoutumista koskevaan ehtokohtaa 6.3.4, jonka mukaisesti ikävähennys on putkiston tai käyttölaitteen iän ollessa yli 10 vuotta 1 % kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta. Vakuutusyhtiö mielestä viimeksi mainittua ehtokohtaa sovelletaan vain rakenteiden korjauskuluihin, ei käyttölaitteiden korjauskuluihin. Tämän perusteella vakuutusyhtiö katsoi, että kaikki rikkoutuneet osat korvataan ehtokohdan 3.5 perusteella riippumatta siitä, onko kyse ollut alkuperäisestä rikkoutumisesta vai alkuperäisen rikkoutumisen seurauksen tapahtuneesta rikkoutumisesta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
Asiakas katsoo, että ikävähennystä ei tule tehdä koko laskun osalta, vaan vain ilmanvaihtokoneen korjauksen osalta. Vuotovesi kasteli ensin koko ilmanvaihtojärjestelmän ja siihen kuuluvan ilmanvaihtokoneen sekä äänenvaimentimet, minkä jälkeen vettä valui kastuneen ullakon lattian läpi alakertaan. Asiakkaan mielestä ilmanvaihtokoneen irrotus, kuivaus ja puhdistus, kastuneiden äänenvaimentimien uusiminen sekä ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö eivät kuulu ikävähennyksen piiriin, vaan ne ovat välillisiä vahinkoja samoin kuin esimerkiksi lattian kastuminen ja siitä aiheutuvat korjaukset. Vakuutusyhtiön mielestä kaikki ”ilmanvaihtokoneen vaihtoon” liittyvät kulut kuuluvat ikävähennyksen piiriin, vaikka itse asiassa koko konetta ei edes vaihdettu, vaan se puhdistettiin, kuivattiin ja samalla vaihdettiin kastuneet sähkömoottorit uusiin.
Asiakkaan näkemyksen mukaan ilman vuotovahinkoa ilmanvaihtokonetta ei olisi edes tarvinnut irrottaa korjauksen vuoksi, koska se on suunniteltu niin, että kuluvat osat voidaan vaihtaa ns. huoltoluukun kautta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Se viittaa L Oy:n työnjohtajan selvitykseen laskun veloitusperusteista. Työnjohtajan selvityksen mukaan: ”Kohteessa oli iv-koneen vesikiertoinen jälkilämmityskenno jäätynyt ja haljennut, jonka johdosta iv-kone oli kastunut kokonaisuudessaan. Purimme koneen ja iv-kanavia sieltä pois kuivatustöiden ajaksi ja tämän jälkeen asensimme tilapäisen puhaltimen kohteeseen, jonka alihankkijamme kävi kytkemässä. Korjasimme iv-koneen tarjouksen mukaan. Myöhemmin asensimme korjatun koneen ja uudet kanavat takaisin kohteeseen. Eristimme sen jälkeen kanavat ja säädimme ilmamäärät. Siitä lasku kokonaisuudessaan alun perin koostui.”
Vakuutusyhtiön mukaan korjaustoimenpiteet ovat edellä mainitun selvityksen perusteella liittyneet ilmanvaihtolaitteen korjaukseen. Myös laitteen toimivuuden varmistamiseksi tehdyt puhdistus- ja säätötoimenpiteet kuuluvat korjauskustannuksiin. Jos puhdistus- ja säätötoimenpiteet katsottaisiin asiakkaan kannan mukaisesti välilliseksi vahingoksi, niitä ei tulisi suoranaisen esinevahingon periaatteita noudattaen korvata lainkaan. Vakuutusyhtiö katsoo tästä huolimatta, että puhdistus- ja säätötoimenpiteet, kuten myös laitteiston asennuskulut ovat kokonaisuudessaan vahinkoon kuuluvia korjauskustannuksia, ja korvauksen määrä lasketaan korjauslaskun loppusummasta.
Vakuutusyhtiö katsoo, että sen vakuutusehdoissa on selkeät, omat ehtokohtansa vuoto- ja rikkovahinkojen ikävähennyksille. Vahingon määrä rakennuksen vuotovahingoissa määritetään vakuutusehtojen kohdassa 6.3.4 ja vastaavasti vahingon määrä rakennusten kiinteiden koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa kohdassa 6.3.5.
Vakuutusehtojen kohdan 6.3.4 mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa vahingon määräksi katsotaan rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset. Vakuutusyhtiö toistaa korvauspäätöksessään esittämänsä näkemyksen siitä, että tätä ehtokohtaa sovelletaan vain rakenteiden korjauskuluihin, mutta ei käyttölaitteiden korjauskuluihin. Ilmanvaihtolaitteen korjauskustannukset korvataan siis ehtokohdan 6.3.5 perusteella riippumatta siitä, onko kyse ollut alkuperäisestä rikkoutumisesta vai siitä seuranneesta rikkoutumisesta.
Vakuutusyhtiön mukaan L Oy on laskuttanut ilmanvaihtokoneen korjauskustannuksista ensin 5.003,84 €, jonka perusteella vakuutusyhtiö on 22.11.2016 maksanut korvausta 66 %:n ikävähennys huomioiden 1703,31 €. Tämän jälkeen laskua on korjattu siten, että laskun oikea loppusumma on ollut 4.146,84 €. Kun 4.146,84 eurosta vähennetään ikävähennyksen osuus 66 %, olisi oikea korvaus ollut 1.409.92 €. Koska korvaus on laskettu ja maksettu ensimmäisen laskun perusteella, asiakkaalle on näin ollen maksettu 291,38 € liikaa korvausta. Asiakasta on pyydetty palauttamaan liikaa maksettu korvaus sähköpostiviestillä 3.8.2017.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus vähentää koko L Oy:n tekemiä töitä koskevasta laskusta vakuutusehtojen kohdan 6.3.5 mukainen 6 %:n vuosittainen ikävähennys ilmanvaihtolaitteiston iän mukaan. Vakuutuslautakunta tulkitsee asiakkaan tarkoittavan valituksessaan maininnallaan eräiden toimenpiteiden ja niistä aiheutuneiden kulujen välillisyydestä sitä, että asiakkaan välillisiksi nimeämät kustannukset eivät hänen mielestään ole ilmanvaihtolaitteiston rikkoutumisesta aiheutuneita. Sen sijaan nämä kustannukset ovat asiakkaan näkemyksen mukaan aiheutuneet rikkoutumisesta seuranneen jäätymisen aiheuttamasta vuotovahingosta. Tämän perusteella asiakas vaatii näiden kulujen korvaamista vakuutusehtojen kohdan 6.3.4 mukaisesti vuotovahinkona, mikä tarkoittaisi laitteiston ikä huomioon sitä, että ikävähennystä ei vakuutusyhtiön vuotovahinkona korvaamien kulujen osalta omaksuman laskentatavan perusteella tulisi vuotovahinkona pidettävien korjauskulujen osalta vähennettäväksi.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2013 alkaen) kohdan 5.2.10 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on virrannut arvaamattomasti ja suoraan vakuutuksen voimassaoloaikana
- rakennukseen asennetuista kiinteistä putkistoista, koneista ja käyttölaitteista
[…]
Ehtokohdan 5.2.12 (Rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle
- sen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta sekä
- koneen ja laitteen joutumisesta epäkuntoon jännitevaihtelusta tai muusta syystä teknisestä viasta aiheutunut vahinko muista kuin kohdissa 5.2.1 - 5.2.5 ja 5.2.8 - 5.2.9 mainituista syistä
Ehtokohdan 6.3.4 (Vahingon määrän arvioiminen rakennuksen vuotovahingoissa) mukaan rakennukseen asennetun johtoverkon taikka siihen liitetyn käyttölaitteen rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa vahingon määräksi katsotaan rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset sekä vian etsimisestä ja rakenteiden avaamisesta ja sulkemisesta aiheutuneet kustannukset, jotka otetaan vakuutuskorvauksen perusteena huomioon seuraavasti:
Putkiston tai käyttölaitteen iän ollessa alle 10 vuotta on vakuutuskorvauksen perusteena 100 % vahingon määrästä.
Jos putkiston tai käyttölaitteen ikä on 10 vuotta tai sitä enemmän, vähennetään kustannuksista ikävähennyksenä 1 % kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta. Vähennys on kuitenkin enintään 30 % ja ikävähennyksen kokonaismäärä on enintään 3 500 euroa.
Edellä kerrottua sovelletaan johtoverkon rikkoutumisesta aiheutuneessa vuotovahingossa myös johtoverkon vauriokohdan korjauskustannuksiin.
Ehtokohdan 6.3.5 (Vahingon määrän arvioiminen rakennusten kiinteiden koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa) mukaan rakennusten kiinteiden koneiden ja laitteiden rikkoutumisvahingoissa katsotaan vahingon määräksi koneen tai laitteen korjaus- tai jälleenhankintakustannukset, joista tehdään seuraavat käyttöikään perustuvat vuotuiset vähennykset kultakin koneen tai laitteen käyttöönottovuotta seuranneelta, vahingon tapahtuma-ajankohtaan mennessä päättyneeltä täydeltä kalenterivuodelta seuraavasti:
Kone tai laite Ikävähennys vuodessa
- kiinteät jäähdytys-, ilmastointi-, vedenjakelu-
ja lämmityslaitteet, säätö- ja valvontalaitteet,
öljysäiliöt, lämminvesivaraajat, liesi, liesituuletin, 6 %
keskuspölynimurin koneisto ja sähkökiuas sekä
muut kiinteästi asennetut koneet ja laitteet
- rakennuksia palvelevat putkistot, sähköjohtimet
ja –mittarit (katso myös kohta 6.3.4) 3 %
Kuluttajansuojalain 4 luvun 3 §:n mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön ja ehdon merkityksestä syntyy epätietoisuutta, ehtoa on tulkittava kuluttajan hyväksi.
Asian arviointi
Osapuolten välinen erimielisyys koskee pääasiassa sitä, mitä kuluja on pidettävä vakuutusehtojen kohdassa 6.3.4 tarkoitetulla tavalla vuotovahingosta aiheutuneina ja mitä kuluja vakuutusehtojen kohdan 6.3.5 mukaisesti rikkoutumisvahingosta aiheutuneina. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vakuutusehtojen kohdan 6.3.4 määritelmän ”rakenteiden korjaus- tai jälleenhankintakustannukset” voidaan soveltaa vain rakenteiden korjauskuluihin, mutta ei käyttölaitteiden, kuten nyt kyseessä olevan ilmanvaihtolaitteiston, korjauskuluihin.
Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen mukaan rikkoutuneen käyttölaitteen korjauskuluja ei korvata kotivakuutuksen vuoto-osasta, vaan vakuutuksen rikkoutumisturvasta. Lautakunta tulkitsee vakuutusehtojen määräystä rakenteiden korjauskustannusten korvaamisesta niiden yleiskielisen merkityksen perusteella ja katsoo, että vakuutusehdoissa tarkoitettua vuotovahingon ikävähennystä sovelletaan vain itse vakuutetun rakennuksen rakenteiden korjauskuluihin. Ilmanvaihtolaitteiston vaurioitumisesta maksettavia korjauskuluja ei tällä perusteella ole perusteltua korvata vuotovahinkoja koskevan, rakenteiden korjauskuluja koskevan ikävähennyksen mukaisesti silloinkaan, kun laitteiston vaurioituminen on johtunut sekä toimintahäiriönä ilmenneestä rikkoutumisesta että tämän rikkoutumisen seurauksena aiheutuneesta vuotovahingosta, joka on edelleen vaurioittanut ja liannut laitteistoa. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön ratkaisua korvata ilmanvaihtolaitteiston korjauskulut vakuutusehtojen kohdan 6.3.5 mukainen 6 %:n vuotuinen ikävähennys vähentämällä lähtökohtaisesti asianmukaisena.
Lautakunta kiinnittää toisaalta huomiota siihen, että vakuutusyhtiön vetoamassa L Oy:n työnjohtajan riidanalaista laskua koskevassa selostuksessa todetaan, että vahingon satuttua ilmanvaihtokone ja ilmanvaihtokanavia oli purettu pois kuivatustöiden ajaksi, minkä jälkeen L Oy asensi kohteeseen tilapäisen puhaltimen, jonka L Oy:n alihankkija kävi kytkemässä (kursivoinnit tässä). Vakuutusyhtiö ei ole myöskään kiistänyt asiakkaan näkemystä siitä, että ilman ilmanvaihtolaitteiston ja sen alla olevien rakenteiden kastumista laitteisto olisi ollut mahdollista korjata ja säätää vahingon johdosta ilman sen irrottamista. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella osan riidanalaisella laskulla veloitetuista töistä on katsottava liittyneen vuotovahingon lukuun korvattavista rakenteiden kuivaukseen liittyvistä toimenpiteistä. Näitä kuluja ovat ilmanvaihtokanavien ja -koneen purku- ja jälleenasennustyöt sekä puhaltimen asennuskulut. Koska tältä osin kyse on rakenteiden korjauskuluina pidettävistä kuluista, lasku tulee näiden osalta korvata vakuutuksen vuoto-osasta ja ehtokohdan 6.3.4 mukainen alempi ikävähennys tekemällä. Vakuutusyhtiön tulee määrittää asiakkaalle maksettava lisäkorvaus näillä perusteilla.
Vakuutusyhtiö on vastineensa mukaisesti esittänyt asiakkaalle vaatimuksen liikaa maksetun korvauksen palauttamisesta. Yhtiö ei kuitenkaan ole selvittänyt Vakuutuslautakunnalle tämän vaatimuksensa yksilöityjä perusteita. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ei käy ilmi, mitä eriä alkuperäisestä laskusta (loppusumma 5.003,84 €) on poistettu ja mitä asiakas on tuosta laskusta korjausliikkeelle maksanut. Vakuutuslautakunta ei näistä syistä ja ottaen huomioon myös edellä suositetun lisäkorvauksen anna asiassa lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön katsottava aiemmin maksaneen asiakkaalle liiallisen korvauksen tai onko yhtiöllä oikeutta periä asiakkaalta korvausta takaisin.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle lisäkorvausta vuotovahingon lukuun rakenteiden kuivauskuluina korvattavien toimenpiteiden osalta edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Vakuutusyhtiön liikaa maksettua korvausta koskevan palautusvaatimuksen osalta lautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Yrttiaho