Tapahtumatiedot
Rankkasade- ja tulvavedet olivat tulvineet 6.8.2017 vakuutuksenottajan vapaa-ajan asunnon yhteydessä olevan, vuonna 1940 rakennetun saunarakennuksen kellariin ja kellarikerroksessa olevaan porrastilaan sekä puku- ja pesuhuoneeseen. Vakuutuksenottaja oli hakenut korvausta vahingosta kotivakuutuksestaan. 14.8.2017 suoritetun vahinkokartoituksen mukaan lattiat ja seinät olivat kastuneet, minkä johdosta suositeltiin pinnoitteiden purkua, kuivausta ja jälleenrakennusta.
Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 23.8.2017, että purku- ja kuivauskustannukset korvataan ja että kyseiset työt voi tilata vakuutusyhtiön sopimuskumppani R Oy:ltä. Vakuutusyhtiö on samalla kertonut, ettei mahdollinen kertakorvaus ylittäisi kotivakuutuksen 2 000 euron omavastuuta.
Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että 1980-luvulla uusitut pinnoitteet olivat teknisen käyttöikänsä lopussa. Korvaussääntöjen kohdan 3 mukaan vakuutuksesta ei korvata perus- tai muista parannustöistä aiheutuneita kustannuksia, eikä korvausta jälleenrakennuskustannuksista näin ollen voida suorittaa.
Asiakkaan valitus
Vakuutuksenottaja on vaatinut koko vahingosta 1 500 euron kertakorvausta. Vakuutuksenottaja on kertonut valituksessaan joutuneensa riitatilanteen ja korvausasian pitkittymisen vuoksi hoitamaan itse tarvittavat toimenpiteet lisävahinkojen välttämiseksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että pinnoitteet olisivat ilman vahinkoakin vaatineet uusimista, mikä on nähtävissä vahinkokartoitusraportin kuvista. Jälleenrakennus on näin ollen pelkkää perusparannusta, jota ei korvata. Vakuutusyhtiöllä on oikeus suorittaa vakuutussopimuksen mukainen korvausvastuunsa korjauttamalla vakuutuksen kohde. Kertakorvauksena suoritettava korvaus olisi 4 685 euron korjauskustannuslaskelmaa vähäisempi, koska kertakorvaus ei sisällä mm. sosiaalikuluja. Vakuutuksenottajan kertakorvauksena vaatima 1 500 euron summa ei joka tapauksessa ylitä vakuutuksen 2 000 euron omavastuuta.
Vakuutusyhtiö on todennut, ettei vahinkokäsittely ollut viivästynyt vaan korvauspäätös oli annettu 16 päivän aikana vahinkoilmoituksen lähettämisen jälkeen. Korjaustoimenpiteiden viivästyminen johtui siitä, ettei vakuutuksenottaja halunnut käyttää vakuutusyhtiön sopimuskumppanin palveluja korjaustöiden suorittamiseen. Vakuutuksenottaja halusi käyttää toista palveluntarjoajaa tai saada korvauksen rahana.
Vakuutuksenottajan oman työn korvausvaatimuksen osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei vakuutuksenottaja ollut eritellyt vahingon vuoksi suorittamiaan tarpeellisia toimenpiteitä. Vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Vakuutuksenottajan on ryhdyttävä välittömiin toimiin vahingon tai lisävahinkojen ehkäisemiseksi riippumatta siitä, missä vaiheessa vahinkoasian käsittely vakuutusyhtiössä oli. Jos vakuutuksenottaja ei olisi ryhtynyt näihin toimenpiteisiin, hän olisi laiminlyönyt vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaisen pelastamisvelvollisuutensa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä velvollisuus suorittaa korvaus pinnoitteiden jälleenrakennuskustannuksista. Asiassa on lisäksi kysymys sen arvioimisesta, oliko vakuutuksenottajalla oikeus vaatimaansa 1 500 euron kertakorvaukseen vahingosta.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.
Vakuutussopimuslain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.
Vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.
5.1 Korvattavat vakuutustapahtumat
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
Vakuutuksessa on aina palo- ja luonnonilmiöturva.
5.1.1 Palo- ja luonnonilmiöturva
Palo- ja luonnonilmiöturvasta korvataan luonnonilmiövahinkona vahinko, joka on aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti
…
-rankkasateesta rakennukselle ja siellä olevalle irtaimistolle.
Vakuutuksen korvaussääntöjen kohdan 3 (Korvauksen suorittamisvaihtoehdot) mukaan ensisijaisesti vahingoittunut omaisuus korvataan korjauttamalla vahingoittunut esine tai mobiililaitteiden osalta hankkimalla tilalle vastaava vaihtolaite. Jos korjauskustannukset tai kustannukset vaihtolaitteen hankkimisesta ylittävät näiden korvaussääntöjen mukaan määritellyn omaisuuden arvon, korvaus on kuitenkin enintään omaisuuden arvon suuruinen. Korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon.
Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.
Vakuutusyhtiöllä on oikeus korvauksen rahana maksamisen asemasta hankkia tilalle vastaava omaisuus tai korjauttaa vahingoittunut omaisuus. Vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä rakentaja tai korjaaja, joka uudelleen rakentaa tai korjaa vahingoittuneen omaisuuden, tai määrätä hankintapaikka, josta vastaavanlainen omaisuus hankitaan. Mikäli korvaus kuitenkin suoritetaan rahana, korvauksen enimmäismäärä määräytyy sen mukaan, mitä yhtiö olisi esineestä maksanut sen myyjälle tai korjauskustannuksista korjaajalle. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon kaikki ne käteis-, tukku-, erityis- ja muut alennukset, joihin yhtiöllä olisi ollut oikeus omaisuuden hankkiessaan tai korjauttaessaan.
Vakuutuksen korvaussääntöjen kohdan 7.1 (Jälleenhankinta-, päivän- ja jäännösarvot) mukaan rakennusvahingossa korvauksen määrän perusteena on omaisuuden jälleenhankinta-arvo, jolla tarkoitetaan uuden samanlaisen tai lähinnä vastaavan omaisuuden hankintakustannusta. Jos omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi on alentunut yli 50 % jälleenhankinta-arvosta, määritellään korvaus päivänarvon mukaan. Vahingon määrää arvioitaessa otetaan myös huomioon rakennuksen jäännösarvo, jolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa välittömästi vakuutustapahtuman jälkeen arvioituna samojen perusteiden mukaan kuin välittömästi ennen vakuutustapahtumaa. Ikävähennysten kohteena olevien rakennuksen koneiden, laitteiden ja putkistojen arvo määritellään kuitenkin palovahinkoja lukuun ottamatta kohdan 7.5 mukaisesti omaisuuden iän perusteella.
Vakuutuksen korvaussääntöjen kohdan 7.3 (Päivänarvokorvauksen suorittaminen) mukaan maksettaessa vahingosta päivänarvokorvausta korvaus lasketaan omaisuuden päivänarvon mukaan. Jos omaisuus korjataan, korvataan korjauskustannukset enintään rakennuksen päivänarvoon asti. Jos omaisuutta ei korjata, korvataan enintään vahingoittumisasteen mukainen osa päivänarvosta.
Yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 (Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus (pelastamisvelvollisuus) (32 §, 34 § ja 61 §)) mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta.
…
Vakuutusyhtiö korvaa edellä mainitun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.
Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt edellä tarkoitetun pelastamisvelvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
…
Asian arviointi
Vahingoittuneiden tilojen jälleenrakennus
Vakuutusehtojen mukaan korjauskustannuksina korvataan ne kustannukset, jotka ovat syntyneet vahingoittuneen omaisuuden saattamisesta vahinkoa edeltäneeseen kuntoon. Korjauksen yhteydessä tehdyistä perus- tai muista parannuksista syntyneitä kustannuksia ei korvata.
Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan pinnoitteilla ei ollut lainkaan vakuutusehtojen mukaista arvoa vahingon sattuessa. Vakuutuksen ikävähennysehdot eivät sovellu pinnoitteisiin. Korvauksen maksamisen lähtökohtana on korvaussääntöjen kohdan 7.1 perusteella jälleenhankinta-arvon mukainen korvaus, ellei omaisuuden arvo iän, käytön, käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan seikan vuoksi ole alentunut yli 50 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Korvaussäännön 7.1 mukaisesti omaisuuden arvon määrittäminen perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon iän lisäksi mm. esineen käyttökelpoisuus. Huonokuntoisten pinnoitteiden arvo voi olla hyvin alhainen vaikka teknistä käyttöikää olisi vielä jäljelläkin, ja vastaavasti hyväkuntoisena säilyneiden pinnoitteiden vakuutusehdoissa määritelty päivänarvo ei ole nolla vaikka tekninen käyttöikä olisikin umpeutunut.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan saunarakennus oli ollut vahingon sattumishetkellä vapaa-ajan käytössä. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät 1980-luvulla asennetut pinnoitteet ole Suomen rakennuskannassa erityisen vanhoja ottaen huomioon, ettei pinnoitteita vapaa-ajan käytössä olevissa rakennuksissa tyypillisesti uusita yhtä usein kuin asumiskäytössä olevissa rakennuksissa. Vahinkokartoitusraportin liitteenä olevien valokuvien perusteella pinnoitteissa oli kosteusvahingon aiheuttamia jälkiä, mutta valokuvien perusteella ei ole arvioitavissa, että pinnoitteet olisivat vaatineet välitöntä uusimista ilman korvattavaksi katsottua tulvimisvahinkoa. Valokuvien perusteella pinnoitteet olivat kuitenkin ikäistään vastaavassa kunnossa ja varsin kuluneet. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että pinnoitteiden päivänarvo on tässä tapauksessa 25 prosenttia jälleenhankinta-arvosta.
Korvauskäsittelyn väitetty viivästyminen ja vakuutuksenottajan oma työ
Vakuutuksenottaja on vaatinut valituksessaan 1 500 euron kertakorvausta vahingosta. Vakuutuksenottajan on kertonut joutuneensa hoitamaan itse tarvittavat toimenpiteet lisävahinkojen välttämiseksi riitatilanteen ja pitkittyneen käsittelyn takia.
Vakuutusyhtiö oli ilmoittanut 16 päivän kuluttua vahingosta, että korvaus kuivaus- ja purkukustannuksista suoritetaan, ja että vakuutuksenottaja voi tilata purku- ja kuivaustyöt vakuutusyhtiön sopimuskumppani R Oy:ltä. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, että vakuutusyhtiö oli antanut korvauspäätöksen vakuutussopimuslain 70 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa.
Vakuutuksenottajalla on vakuutussopimuslain 32 §:n ja vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 6.2 mukaisesti velvollisuus torjua ja rajoittaa vahinkoa. Tämän velvoitteen mukaisesti vakuutuksenottajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin tulvimisesta aiheutuneen vahingon rajoittamiseksi.
Vakuutuksenottaja ei ollut eritellyt suorittamiaan toimenpiteitä tai niiden suorittamisajankohtaa. Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutuksenottaja toimittaa vakuutusyhtiölle selvityksen suorittamistaan toimenpiteistä, ja vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen toimenpiteistä vakuutusehtojen mukaisessa laajuudessa huomioiden vakuutuksen 2 000 euron omavastuuosuuden.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö suorittaa korvauksen siten, että pinnoitteiden päivänarvoksi katsotaan 25 prosenttia jälleenhankinta-arvosta. Vakuutuslautakunta suosittaa lisäksi, että vakuutusyhtiö käsittelee vakuutuksenottajan korvausvaatimuksen saatuaan selvityksen suoritetuista toimenpiteistä.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Varapuheenjohtaja Sario
Sihteeri Nikunlassi
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Rantala