Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja A oli ostanut L Oy:ltä perhosniittokoneen 23.12.2014, mutta jättänyt koneen kauppahintaa koskeneen 2.3.2015 erääntyneen laskun maksamatta. Perintäyhtiö, jolle saatava oli siirretty, oli nostanut 10.11.2015 A:ta vastaan käräjäoikeudessa velkomuskanteen muun muassa kyseisestä saatavasta. A:n kertoman mukaan kyse oli ollut siitä, ettei niittokone ollut toiminut, ja tilanteen korjaamisesta oli keskusteltu L Oy:n kanssa. Perintäyhtiö oli pyytänyt sähköpostitse 11.1.2016 käräjäoikeutta lykkäämään asian ratkaisemista 11.3.2016 saakka, mutta pyytänyt 15.4.2016 jatkamaan käsittelyä. Käräjäoikeus antoi asiassa yksipuolinen tuomion 16.4.2016.

A oli hakenut tuomioon takaisinsaantia 30.5.2016. A ei kertomansa mukaan ollut havainnut haastehakemusten saapumista. Laskua ei ollut maksettu, koska niittokonetta oli korjattu myyjän kaupanvastuun perusteella eikä korjaus ollut valmistunut. Myös erään toisen konekaupan selvitys oli kesken. Kaupoista oli A:n mukaan neuvoteltu myyjän kanssa ja kone oli ollut määrä korjata, joten perintä oli tullut yllätyksenä. Perintäyhtiö oli siirtänyt saatavan takaisin L Oy:lle 8.12.2016.

Käräjäoikeuden 20.2.2018 päivätyn yhteenvedon mukaan kantaja oli pitänyt vaatimuksensa perustetta riidattomana ja katsonut, ettei A ollut reklamoinut koneen väitetystä virheestä kohtuullisessa ajassa. Neuvotteluja oli käyty maksuajasta. Osapuolet ovat allekirjoittaneet asiassa sovintosopimuksen 28.3.2018. Sopimuksen mukaan A:n L Oy:n asiamiehen asiakasvarojen tilille maksama kauppahinta voitiin siirtää L Oy:lle ja osapuolet vastasivat omista selvittely- ja oikeudenkäyntikuluistaan. L Oy oli tarkistanut kaupan kohteen ja todennut sen toimivaksi.

A oli haettuaan takaisinsaantia hakenut 17.3.2017 asiaan vakuutusyhtiöltä oikeusturvaetua. Vakuutusyhtiö on kieltäytynyt päätöksellään 10.4.2017 oikeusturvaedun myöntämisestä vedoten siihen, että A:n oikeusturvavakuutus oli päättynyt 7.4.2016. Selvityksen mukaan asiassa oli syntynyt riita, eli esitetty vaatimus oli kiistetty 30.5.2016 haettaessa takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon. Vasta tuolloin A oli ensimmäisen kerran ilmoittanut, ettei kaupan kohde vastannut kaupan ehtoja. A:n vaadittua päätöksen muuttamista vedoten siihen, ettei velkojalla ollut syytä pyytää asian lykkäystä ilman, että velkomusta oli vastustettu, vakuutusyhtiö on sähköpostissaan 11.6.2017 toistanut kantansa ja katsonut, ettei pelkkä velkomuskanteen lykkäyspyyntö osoittanut asian riitautumista.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on vaatinut oikeusturvaedun myöntämistä. A:n mukaan laskun perusteen ja määrän riitaisuus ilmeni lähtökohtaisesti siitä, ettei hän ollut maksanut 2.3.2015 erääntynyttä laskua, kun L Oy oli pitänyt eräpäivän jälkeen laskuaan riidattomana. Riitautuminen ilmeni myös kantajan pyynnöstä lykätä velkomusasian käsittelyä. Riidattoman asian käsittelyn lykkäämiseen ei olisi ollut mitään syytä. Maksuajasta tai velkomuksen määrästä ei ollut neuvoteltu. Kyse oli ollut kaupan kohteen korjaamisesta. A oli vastustanut velkomusta sen perusteen osalta, koska kone ei ollut toimintakuntoinen. Tämä oli osoitettu valmisteluistunnossa tehdyllä sopimuksella.

Lisäkirjelmässään 12.3.2018 A on ilmoittanut velkomuskanteen olleen yllättävä, koska hän oli reklamoinut koneen kunnosta suullisesti. Takaisinsaantivaatimus oli perustunut koneen kauppaehtojen vastaiseen kuntoon. Se osoitti asian riitaisuuden. A on lausunut lisäkirjelmässään 2.7.2018, ettei ollut uskottavaa, että hän olisi vasta oikeudenkäynnissä ryhtynyt vastustamaan velkomusta koneen virheen perusteella. Koneen myöhempi korjaaminen osoitti myös, ettei kantajan väite pelkästä maksuajan hankkimisesta ollut oikea. Myös sovintosopimuksessa sovitun maksun alkuperäisen suuruinen määrä osoitti, ettei kyse ollut saatavan määrää koskeneesta riidasta vaan koneen kunnosta. A on siten mielestään osoittanut riitauttaneensa L Oy:n vaatimuksen perusteen ennen asian käsittelyn lykkäystä. Vakuutustapahtuma oli sattunut vakuutuksen ollessa voimassa.

Vakuutusyhtiö on toistanut päätöksessään esittämänsä. Vaatimus oli ensimmäisen kerran kiistetty perusteen tai määrän osalta 30.5.2016 A:n haettua takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon. Vakuutuksenottajalla on velvollisuus osoittaa korvattava vakuutustapahtuma. Vakuutuksesta ei rajoitusehdonkaan mukaan korvattu asiaa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voitu osoittaa.  A ei ollut osoittanut, miten ja milloin hän oli riitauttanut L Oy:n laskun, tai, että L Oy:n kanssa olisi ollut erimielisyys koneen kauppaehtojen mukaisuudesta ja kunnosta.

Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan vakuutuksenottajan ollessa velkojana vastapuolen passiivisuutta ei ilman nimenomaista kiistämistä pidetty vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. Vakuutuksenottajan ollessa itse velallinen ei hänen passiivisuuttaan myöskään voitu pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana. Pelkkää laskun maksamatta jättämistä ei voinut pitää riidan syntymisenä.

Takaisinsaantia hakiessaan A oli selvittänyt jättäneensä kauppahinnan maksamatta erään toisen keskeneräisen kaupan vuoksi. Se, että A oli kertonut pitäneensä perintätoimia yllättävinä, osoitti, ettei A itsekään ollut pitänyt asiaa riitaisena. A ei ollut osoittanut, että koneiden kunnosta ja kauppaehtojen mukaisuudesta olisi ollut riitaa. Edes takaisinsaantihakemuksessa A ei ollut tuonut esiin konekauppojen riitaisuutta, vaan sen, että kaupat olivat olleet keskeneräisiä ja että myyjän kanssa oli neuvoteltu. Vakuutusyhtiölle ei ollut toimitettu yhtään asiakirjaa, josta asian riitautus ennen takaisinsaantihakemusta olisi ilmennyt.

Lisävastineessa 30.4.2018 vakuutusyhtiö on vedonnut käräjäoikeuden 20.2.2018 päivättyyn yhteenvetoon, jonka mukaan L Oy oli lausunut A:n riitauttaneen koneen kunnon ensimmäisen kerran takaisinsaantikanteessa 30.5.2016. Riidan­alaiseksi oli todettu muun muassa se, oliko A reklamoinut virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa. Lisävastineessa 12.7.2018 vakuutusyhtiö on viitannut siihen, että kantaja oli lausunut alkuperäisessä velkomuskanteessa asian olleen riidaton. L Oy:n kannanottojen valossa lykkäyksen syy oli ollut maksuajan antaminen. Joka tapauksessa tuossa tilanteessa oli ollut A:n edun mukaista, ettei yksipuolista tuomiota annettaisi. A:n lisälausumissa korostamat seikat olivat tapahtuneet takaisinsaantihakemuksen vireille tulon jälkeen, joten niillä ei ole merkitystä arvioitaessa, oliko riita syntynyt ennen vakuutuksen päättymistä 7.4.2016.

Sopimusehdot

Asiaan sovellettavien 1.7.2013 alkaen voimassa olleiden oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutusehtojen kohdan 5 (Vakuutustapahtumiin liittyvät rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa. …

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukainen vakuutustapahtuma sattunut vakuutuksen voimassaoloaikana ennen vakuutuksen päättymistä 7.4.2016.

FINE toteaa, että voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan tulee esittää selvitys korvattavasta vakuutustapahtumasta. Oikeusturvavakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vakuutuksesta ei sen sisältämän rajoitusehdon perusteella korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, jossa vaatimuksen kiistämistä ei voida osoittaa.

A on katsonut kiistämisen ilmenneen ensinnäkin siitä, ettei erääntynyttä saatavaa ollut maksettu. A on lisäksi maininnut kiistäneensä maksuvelvollisuuden L Oy:lle suullisesti niittokoneen kunnon vuoksi ennen velkomuskanteen nostamista. A on toisaalta katsonut, että riitautuminen ilmeni lopulta myös siitä, että kantaja oli pyytänyt velkomuskanteen käsittelyn lykkäämistä 11.1.2016.

FINE toteaa, ettei pelkkää erääntyneen maksusuorituksen laiminlyömistä ja velallisen passiivisuutta ole pidetty vakuutusehtojen vakiintuneessa soveltamiskäytännössä vaatimuksen kiistämisenä ottaen huomioon, että maksulaiminlyönnin syynä voi olla esimerkiksi velallisen maksukyvyttömyys.

FINE katsoo asiassa jääneen myös näyttämättä, että perintäyhtiön pyyntö velkomusasian käsittelyn lykkäämisestä olisi johtunut siitä, että A oli kiistänyt kanteen kohteena olleen laskun. Tätä näkemystä tukee se seikka, ettei A ollut 16.4.2016 annetun yksipuolisen tuomion mukaan vastannut velkomuskanteeseen lainkaan. A on esittänyt useita syitä, miksi kanteeseen ei vastattu. A on kertonut FINElle toimitetussa valituksessa, että koneen korjaamisesta oli neuvoteltu, minkä vuoksi vastausta ei annettu. Toisaalta takaisinsaantikanteessa A oli ilmoittanut, ettei hän ollut huomannut vastauspyynnön saapumista.

Väite saatavan suullisesta kiistämisestä on perustunut ainoastaan A:n omaan kertomukseen, eikä asiassa ole esitetty tarkempaa selvitystä siitä, milloin ja miten maksuvaatimus olisi kiistetty. Käräjäoikeuden 20.2.2018 päivättyyn yhteenvetoon on kirjattu, että L Oy:n mukaan A olisi riitauttanut koneen kunnon ensimmäisen kerran vasta takaisinsaantikanteessa 30.5.2016. L Oy:n mukaan A oli käynyt neuvottelemassa kantajan kanssa saadakseen lisää aikaa laskun maksamiselle, ja maksuaikaa oli myönnetty. Käräjäoikeuden mukaan riidanalaista oli ollut muun muassa se, oliko A reklamoinut virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän oli havainnut virheen.

Käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella FINE katsoo selvitetyksi, että osapuolet olivat käyneet keskusteluja kysymyksessä olevasta niittokoneen kauppahinnan suorittamisesta, ja että velkomusasian käsittelyä oli keskustelujen ajaksi lykätty ennen yksipuolisen tuomion antamista asiasta 16.4.2016. Asiakirjoista ei ilmene, oliko keskusteluissa ollut kyse koneen sopimuksen mukaisesta kunnosta, kauppahinnan maksuajasta tai mahdollisesti kummastakin mainitusta seikasta.

Vain se, että osapuolet neuvottelevat keskenään jostakin kysymyksestä molempia tyydyttävän ratkaisun aikaansaamiseksi, ei vielä itsessään merkitse näyttöä siitä, että asia olisi riitainen. Samasta syystä pelkkä velkojan pyyntö lykätä velkomusasian käsittelyä ei myöskään osoita riidan syntymistä. Tämän vuoksi FINE katsoo, ettei asiassa ole osoitettu A:n kiistäneen maksuvelvollisuuttaan ennen vakuutuksen päättymistä 7.4.2016. Koska asiassa esitetyn selvityksen perusteella vaatimuksen kiistämisen on voitu osoittaa tapahtuneen vasta A:n takaisinsaantihakemuksella 30.5.2016, vakuutustapahtuma ei ole sattunut A:n oikeusturvavakuutuksen voimassaoloaikana. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta myöntää riitaan oikeusturvaetua.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Nikunlassi