Tapahtumatiedot

A oli 22.6.2016 asioimassa B Oy:n sarjakuvamyymälässä, kun hän horjahti myymälän yläkertaan johtavalta rappuselta ja kaatui päin myymälän sisäänkäynnin välioven lasia. Lasi rikkoutui ja A:lle aiheutui henkilövahinko. Oven lasi oli materiaaliltaan ns. tavallista lasia, ei turvalasia. A esitti vahingon johdosta korvausvaatimuksen B Oy:lle, joka teki asiassa vastuuvahinkoilmoituksen.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että B Oy oli hallinnut liikehuoneistoa C Oy:n kanssa tekemänsä vuokrasopimuksen perusteella. Vuokrasopimus oli alkanut 1.1.2010. B Oy ei ollut ennen A:lle tapahtunutta vahinkoa tietoinen oven lasin ominaisuuksista. Se ei myöskään ollut voinut vaikuttaa liikehuoneiston muihin rakenteisiin, kuten portaisiin, muutoin kuin maalaamalla ne. Portaat, joissa A horjahti, olivat hyvin erottuvat muusta materiaalista, eivätkä ne tulleet yllätyksenä myymälässä asioiville. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei B Oy:n toiminnassa ollut ilmennyt sellaista moitittavaa menettelyä, jota voitaisiin pitää A:n henkilövahingon syynä. B Oy:lle ei siten syntynyt vahingosta korvausvastuuta.

Saatuaan tiedoksi vakuutusyhtiön päätöksen A esitti yhtiölle vielä kaksi uudelleenkäsittelypyyntöä asiassa. A katsoi, että B Oy oli toiminut moitittavasti jo siinä, että portaikkoon oli sijoitettu lehtihyllyjä, joiden sisältöön tutustuminen edellytti portaille nousemista. Kun portaikosta katsoo lehtihyllyihin, on silloin epätasaisella alustalla, jossa katse kohdistuu ylöspäin. Tällöin on olemassa horjahtamisen vaara, koska katse on suunnattu poikittain kulkusuuntaan nähden sekä lisäksi ylöspäin. B Oy:n olisi lehtiä sijoittaessaan tullut ottaa huomioon se, että lehtien sijainti portaikossa olevassa hyllyssä on vahinkoriski, jollaisia liiketilassa ei saa olla. Portaat olivat lisäksi kapeat ja niiden askelmille oli aseteltu tuotteita, hyllyt kavensivat liikkumatilaa ja huononsivat näkyvyyttä askelmille ja askelmien nousu ja etenemä olivat epäsäännölliset. Portaan käsijohde ei ulottunut alimmalle portaalle saakka, tuulikaapin ovi oli ollut alle 1500 mm päässä alimmasta portaasta ja lasioven lasi ei ollut liiketilalle sopivaa karkaistua lasia tai turvalasia, jotka olisivat estäneet vahingon syntymisen. A katsoi olleen ennakoitavissa, että portaikko B Oy:n käyttämässä tarkoituksessa aiheuttaa asiakkaille vahingonvaaran. A viittasi kantansa tueksi Suomen Rakentamismääräyskokoelman rakennuksen käyttöturvallisuutta koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin (F2, 2001).

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvausratkaisuaan A:n uudelleenkäsittelypyyntöjen johdosta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A toteaa, että B Oy vastaa palveluntarjoajana itsenäisesti asiakkailleen siitä, että sen liiketilat ovat turvalliset käyttää. Tämä vastuu on palveluntarjoajalla riippumatta siitä, hallitseeko hän myymälätilaa osakeomistukseen tai vuokrasopimukseen perustuen. Palveluntarjoajan tulee aina huolehtia esimerkiksi siitä, että tuotteiden asettelu ja myymälän rakenteet ovat kaikille asiakkaille turvalliset. Tilojen turvallisuus tulee mitoittaa niiden kulloisenkin käyttötarkoituksen perusteella sellaiseksi, että niissä voivat liikkua turvallisesti myös ihmiset, jotka sairauden, vamman tai muun syyn johdosta liikkuvat eri tavoin (mm. KKO 1984:114).

Pelkästään myymälän rakenteiden määräysten mukaisuus ei vapauta palveluntarjoajaa korvausvastuusta (mm. KKO 1971 II 38). Jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt riittävästi huolehtia siitä, että asiakkaat, silloinkin kun heidän huomionsa on kiinnittynyt esille pantuun tavaravalikoimaan, voivat liikkua myymälässä turvallisesti, palveluntarjoajalle syntyy korvausvelvollisuus. A viittaa myös Vakuutuslautakunnan aiempaan ratkaisukäytäntöön koskien palveluntarjoajan ja kiinteistönomistajan vastuuta.

A katsoo, ettei lehtihyllyjen tai portaiden rakenteella ole olennaista merkitystä asiassa. Sen sijaan B Oy:n korvausvastuu perustuu siihen, että se on sijoittanut myymiään tuotteita jyrkkään portaikkoon ja sen vieressä olevalle seinälle siten, että asiakkaiden on noustava portaikkoon voidakseen tutustua tuotteisiin. Portaikko ei edes lähtökohtaisesti ole tällaiseen tarkoitukseen sopiva. Ottaen huomioon sen, että B Oy:n tiloissa asioi myös lapsia, vanhuksia ja liikuntarajoitteisia, liiketilojen turvalisuuteen ja tuotesijoitteluun olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota. Portaat eivät kuitenkaan ole olleet riittävän turvalliset siihen tarkoitukseen, johon B Oy on niitä käyttänyt. Vahinko olisi ollut vältettävissä sillä, ettei portaikkoa olisi käytetty tuotteiden esillä pitämiseen tai sillä, että portaikko olisi käyttänyt käyttötarkoituksen mukaiset turvallisuusvaatimukset. Kaatumisestakin huolimatta vahinko olisi ollut vältettävissä sillä, että sisäoven lasi olisi ollut tilan käyttötarkoituksen edellyttämää turvalasia tai karkaistua lasia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa.

Yhtiö toteaa, että B Oy:n hallitseman liiketilan yläkertaan johtavien portaiden rakenteissa ei ole todettu mitään poikkeavaa. Yhtiölle toimitetuista valokuvista on nähtävissä, että portaat erottuvat hyvin muusta pintamateriaalista. Väliovi on valokuvien perusteella tavanomainen vanhemmissa liikehuoneistoissa käytössä oleva ovirakennelma. Lehtihyllyt on sijoitettu portaiden viereen seinustalle. Ne eivät sijaitse kulkuväylällä eikä niiden rakenteissa ole todettu mitään poikkeavaa. Kyse on tavanomaisesta liiketilan rakenteesta. Jos lehtihyllyllä olevia lehtiä halutaan katsoa, on liiketilassa asioivan sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti, mistä kohdin lehtiä haluaa katsoa.

A on kertonut seisseensä portailla 1 ja 2 ja horjahtaneensa ja kaatuneensa pois lähtiessään. A oli siis jo astunut kahdelle ensimmäiselle portaalle ja hänen olisi tullut itse kiinnittää huomiota siihen, miten hän portailla seisoo ja miten hän astuu niiltä alaspäin. Vakuutusyhtiö pitää todennäköisenä, että A on astunut alaspäin sivuttaisesti, ja tästä johtuen astunut alimman portaan reunaan tai suoraan sen ohi. Mikäli A olisi kääntynyt kulkemaan alaspäin normaalisti, ei vahinkoa olisi yhtiön käsityksen mukaan tapahtunut. Vakuutusyhtiö katsoo, että B Oy:n liiketilan järjestelyt ovat olleet selkeästi havaittavissa ja A:n olisi tullut huomioida tämä omassa toiminnassaan. Vakuutusyhtiö katsoo, että B Oy on huolehtinut liiketilan turvallisuudesta. A:n kaatumisen ei ole osoitettu johtuneen B Oy:n virheestä tai laiminlyönnistä eikä B Oy siten ole korvausvastuussa kaatumisesta aiheutuneesta henkilövahingosta. Näin ollen vahinko ei tule korvattavaksi B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B Oy:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n henkilövahinko korvata B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko,
- joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
- josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti joko tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan sitä, että korvausvelvollinen on aiheuttanut toiselle vahingon huolimattomuudellaan, laiminlyönnillään tai virheellään. Yleisölle palveluja tarjoavalla yrityksellä on vakiintuneesti katsottu olevan korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että sen liiketiloissa voi turvallisesti liikkua. Palvelujen tarjoajalla on näyttötaakka siitä, että se on asianmukaisesti huolehtinut liiketilojensa turvallisuudesta. Asiassa on siten kyse siitä, onko B Oy osoittanut huolehtineensa liiketilojensa turvallisuudesta huolellisesti ja asianmukaisesti.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vastuu kiinteistön rakenteiden yleisistä turvallisuuspuutteista kuuluu kiinteistön omistajalle, ei esimerkiksi liiketiloissa toimivalle vuokralaiselle. Liiketilan vuokralaisen velvollisuutena on kuitenkin huolehtia siitä, että liiketiloja käytetään tavalla, joka ei vaaranna tiloissa kulkevien asiakkaiden turvallisuutta. Asiakkaiden turvallisuudesta ja havaittavissa olevien vahinkoriskien poistamisesta on huolehdittava esimerkiksi myyntiartikkelien näytteillepanoa suunniteltaessa.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen valokuvien perusteella portaikko, jossa A:n kaatuminen tapahtui, on jyrkähkö puuportaikko. Portaikon ensimmäinen askelma on sekä askelmanousultaan että etenemältään muista askelmista poikkeava. Ensimmäisen portaan askelmanousu on noin 11 cm ja toisen noin 15 cm. Ensimmäisen portaan etenemä on noin 23 cm ja toisen portaan noin 30 cm. A:n vakuutusyhtiölle toimittaman piirroksen perusteella aikuisen henkilön kenkä ei mahdu ensimmäiselle askelmalle, kun portaita kuljetaan normaalissa etenemissuunnassa. Vakuutuslautakunta katsoo, että portaikon ensimmäisen askelman erilainen rakenne muihin askelmiin verrattuna on yllättävä ja omiaan aiheuttamaan sen, että henkilö portaita laskeutuessaan astuu harhaan, horjahtaa ja kaatuu. Vaikka B Oy ei vuokralaisena sinänsä ole vastuussa kiinteistön yleisistä turvallisuuspuutteista, Vakuutuslautakunta katsoo, että se on myymälänharjoittajana velvollinen ottamaan havaittavissa olevat turvallisuuspuutteet huomioon ja pyrkimään näistä asiakkaille aiheutuvien riskien poistoon esimerkiksi myyntiartikkelien esillepanosta päättäessään. Ottaen huomioon portaikon alimman askelman muista askelmista poikkeavan rakenteen ja siihen liittyvän vahinkoriskin sekä sen, että asiakkaan huomio saattaa kiinnittyä portaikon rakenteen sijaan myytäviin tuotteisiin, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei B Oy ole huolehtinut myymälätilan turvallisuudesta riittävällä tavalla, kun myytäviä tuotteita on asetettu esille portaikkoon eikä alimman portaan poikkeuksellisesta rakenteesta ole varoitettu. Vakuutuslautakunta katsoo tällä perusteella, että B Oy:lle on syntynyt korvausvastuu A:n henkilövahingosta ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n henkilövahingon B Oy:n vastuuvakuutuksen ehtojen mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rantala
Rusanen