Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja PT Oy:n aliurakoitsija X Oy:n asennusvirhe oli aiheuttanut vesivahingon PT Oy:n urakkakohteessa 25.3.2015. PT Oy oli reklamoinut vahingosta X Oy:lle siitä tiedon saatuaan 2.4.2015. PT Oy oli joutunut sittemmin maksamaan tilaajalle vahingon korjauskustannuksia yhteensä 66 632,43 euroa. PT Oy vaati summaa X:Oy:ltä, joka ei sitä kehotuksista huolimatta suorittanut.

X Oy oli jo 20.6.2012 aiheuttanut samassa urakkakohteessa toisen vesivahingon, jonka vuoksi se oli viivästynyt omassa urakkasuorituksessaan. PT Oy oli viivästyksen perusteella vaatinut X Oy:ltä 24 780,00 euron viivästyssakkoa sekä 25 200 euron korvausta vahingon korjaustöinä tehdyistä sähkötöistä, joiden summien maksamattomuudesta PT Oy oli niin ikään reklamoinut X Oy:lle sähköpostitse 21.5.2013. Se oli samalla kieltäytynyt maksamasta X Oy:n urakkasaatavia ennen viimeksi mainittujen korvauskysymysten selvittämistä.

PT Oy:n saatavia koskeva velkomusasia oli tullut vireille käräjäoikeudessa 15.6.2016. Ennen sitä osapuolet olivat neuvotelleet asiasta joulukuussa 2015 kiistäen toistensa asiassa esittämät vaatimukset. P Oy oli viimeksi vaatinut X Oy:ltä maksua 4.3.2016 ja tehnyt samalla X Oy:lle 23 990,00 euron kuittausilmoituksen sen erääseen toiseen pienurakkasopimukseen perustuneen maksuvaatimuksen johdosta. X Oy oli käräjäoikeudelle 30.8.2016 antamassaan kirjallisessa vastauksessa vastustanut PT Oy:n saatavia kokonaisuudessaan. Käräjäoikeus on ratkaissut asian PT Oy:n hyväksi 12.12.2017 antamallaan yksipuolisella tuomiolla.

PT Oy on hakenut asiaan oikeusturvaetua 31.3.2017 päivätyllä hakemuksella vakuutusyhtiöstä B, jossa sillä oli ollut oikeusturvavakuutus 1.1.2016 alkaen. Korvauspäätöksellään 7.4.2017 vakuutusyhtiö B on kieltäytynyt myöntämästä oikeusturvaetua vedoten siihen, että vakuutuksesta korvattiin sen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Vakuutustapahtuma eli asian riitautuminen oli sattunut sähkötyökustannuksia koskeneen vaatimuksen osalta toukokuussa 2013 ja jälkimmäisen vesivahingon osalta huhtikuussa 2015 tai viimeistään joulukuussa 2015, jolloin PT Oy:n vakuutus ei vielä ollut voimassa vakuutusyhtiö B:ssä.

PT Oy:llä oli ollut ajalla 1.2.2013 - 31.12.2015 oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä A, josta se haki asiaan oikeusturvaetua joulukuussa 2017. Myös vakuutusyhtiö A on korvauspäätöksellään 17.1.2018 hylännyt PT Oy:n hakemuksen. Vakuutusyhtiö A:n mukaan PT Oy:n vakuutus ei ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa 30.8.2016. Vaikka näin olisi ollutkin, oikeusturvaetua olisi tullut hakea vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija oli saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vakuutustapahtuman sattuessa 30.8.2016 PT Oy:llä oli jo ollut asianajaja hoitamassa asiaa eli asianajokustannuksia oli tiedetty syntyvän, joten korvaushakemus oli tehty liian myöhään. Oikeusturvaetua olisi tullut hakea viimeistään 30.8.2017.

Asiakkaan valitus

PT Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vakuutusyhtiöiden A ja B velvollisuudesta myöntää asiaan oikeusturvaetu. PT Oy:llä oli ollut voimassa oikeusturvavakuutus 1.2.2013 alkaen koko ajan. Vakuutusyhtiö B:n mukaan vakuutustapahtuma olisi sattunut ennen siellä olleen vakuutuksen alkamista 1.1.2016. Vakuutusyhtiö A:n mukaan vakuutustapahtuma olisi sattunut vasta siellä voimassa olleen vakuutuksen päätyttyä. Ratkaisut ovat keskenään täysin ristiriidassa ja jommankumman vakuutusyhtiön tulisi olla korvausvelvollinen.

Lisäkirjelmässään 20.3.2018 PT Oy on lausunut, että X Oy oli riitauttanut sen vaatimukset joko huhtikuussa 2015, 26.11.2015 tai viimeistään 7.12.2015, jona aikana PT Oy:n oikeusturvavakuutus oli ollut voimassa vakuutusyhtiössä A. Oikeutta korvaukseen ei ollut vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan menetetty. PT Oy oli saanut tietää riitautushetkestä ja tuolloin vakuutusyhtiössä A voimassa olleesta oikeusturvavakuutuksesta vasta vakuutusyhtiö B:n 7.4.2017 antamasta hylkäävästä oikeusturvapäätöksestä selvitettyään sen johdosta aiemman vakuutuksen olemassaolon. Korvausvaatimus vakuutusyhtiölle A oli tehty 11.12.2017 eli alle vuodessa siitä, kun PT Oy oli saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta.

Vakuutusyhtiöiden vastineet

Vakuutusyhtiö A

Vakuutusyhtiö A on toistanut korvauspäätöksessään esittämänsä perusteet ja lausunut, että Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan FINE-004068 (2017) ottanut kantaa vakuutussopimuslain 73 §:n soveltamiseen oikeusturvavakuutukseen. Vakuutuslautakunta on lausunut muun muassa, että ”[o]ikeus­turvavakuutuksessa vakuutustapahtuman aiheuttaman vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen…, … lain tarkoittaman vahinkoseuraamuksen syntyminen on käsillä viimeistään vastapuolen kiistäessä vakuutetun asiamiehensä avustamana esittämän vaatimuksen.”

Käsiteltävässä tapauksessa asian riitautuminen vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla oli tapahtunut 30.8.2016 riita-asian ollessa vireillä käräjäoikeudessa, kun X Oy oli kiistänyt asiakkaan vaatimukset muun muassa sähkötöiden osalta. PT Oy oli saanut tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä riita-asian tultua vireille käräjäoikeudessa ja viimeistään asian riitauduttua.

Vakuutusyhtiö A:n käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmennyt, että asia olisi riitautunut vakuutusehtojen kohdan 4.1 tarkoittamalla tavalla ennen 30.8.2016 eli oikeusturvavakuutuksen ollessa voimassa vakuutusyhtiössä A. Vastapuolen passiivisuus, lisäselvityspyyntö, omaan vastasaatavaan vetoaminen tai kuittausvaatimus eivät tarkoittaneet vaatimuksen kiistämistä määrän tai perusteen osalta, koska niissä ei lainkaan käsitelty vakuutetun vaatimuksen sisältöä. Käytettävissä olevan selvityksen perusteella vakuutustapahtuma eli riitautuminen oli tässä tapauksessa sattunut vasta sen jälkeen, kun PT Oy:n oikeusturvavakuutus oli päättynyt.

Kun asia oli ollut vireillä käräjäoikeudessa jo aiemmin ja riitautunut 30.8.2016, vakuutussopimuslain 73 §:n mukainen vuoden määräaika oli kulunut umpeen viimeistään 30.8.2017. PT Oy oli kuitenkin tehnyt vahinkoilmoituksen vasta 11.12.2017 ja näin olen menettänyt vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusyhtiö B

Vakuutusyhtiö B on lausunut, että vakuutustapahtuman tunnusmerkkinä ei ollut riitautetun vaateen saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Vakuutustapahtuma oli kysymyksessä jo kun yksityisesti oikeudenkäynnin ulkopuolella esitetty vaade oli kiistetty perusteen tai määrän osalta. Vesivahingon johdosta esitettyjä korvausvaatimuksia koskevissa asioissa oli tyypillistä, että lopullista tarkkaa määrällistä vaatimusta ei korjauskustannusten osalta voitu esittää ennen vahingon korjaamista. Tällaisissa tapauksissa asian oli voitava katsoa riitautuneen vakuutusehtojen mukaisesti jo, kun oli kiistetty asiassa esitetty perusteeltaan yksilöity vaatimus, jossa myös määrän perusteet oli yksilöity.

PT Oy oli 25.3.2015 sattuneeseen vesivahinkoon liittyen reklamoinut X Oy:tä ensimmäisen kerran 2.4.2015 ja esittänyt vaatimuksen vahinkojen korvaamisesta. Reklamaation liitteenä oli ollut 31.3.2015 tehty vauriotarkastusraportti, jossa sekä asian peruste että vahingon määrän perusteet oli yksilöity. Samassa yhteydessä PT Oy oli esittänyt X Oy:lle vaatimuksen vahinkoilmoituksen tekemisestä asiassa. Sähköpostiviestissään 7.4.2015 X Oy oli kiistänyt perusteen ensimmäisen kerran.

Vakuutuslautakunta on esimerkiksi ratkaisuissaan VKL 274/13, VKL 787/04 ja FINE-002993 tulkinnut vakuutustapahtuman sattumista koskevaa vakuutusehtoa niin, että asian katsottiin riitautuneen vakuutusehtojen mukaisesti, vaikkei määrällisesti yksilöityjä vaatimuksia ollut vielä mahdollista esittää. Tapauksessa VKL 274/13 oli kyse urakkasopimuksen virheistä ja laiminlyönneistä, joista oli yksilöidysti reklamoitu useaan kertaan vuosina 2009 - 2013. Lautakunta katsoi asiassa esitettyjen reklamaatioiden olleen vakuutusehdoissa määriteltyjä perusteeltaan ja määrältään yksilöityjä vaatimuksia. Riidan katsottiin syntyneen, kun vastapuolet olivat kiistäneet vastuunsa virheistä ja laiminlyönneistä.

PT Oy oli ilmoittanut 10.4.2015 X Oy:lle aloittavansa korjaustyöt X Oy:n kustannuksella, koska X Oy ei ollut tehnyt vahinkoilmoitusta omaan vakuutusyhtiöönsä. Sittemmin X Oy oli tehnyt vahinkoilmoituksen. Oikeusturva-asioissa riitautumiseksi voitiin tietyissä tilanteissa katsoa myös toisen osapuolen vastuuvakuutusyhtiön antama kielteinen korvauspäätös. Tässä tapauksessa X Oy:n vastuuvakuutusyhtiö oli antanut asiassa kielteisen korvauspäätöksen 4.9.2015. Saadun selvitysten perusteella X Oy oli tosiasiallisesti kiistänyt PT Oy:n vaatimukset jo huhtikuussa 2015, ja joka tapauksessa viimeistään 26.11.2015 esittäessään asianajajansa välityksellä vastavaatimuksia PT Oy:tä vastaan. Myös PT Oy oli tehnyt asiassa asianajotoimeksiannon jo syksyllä 2015.

PT Oy oli vastaavasti kiistänyt esitetyt vastavaatimukset 7.12.2015 vastauksessaan X Oy:n 26.11.2015 esittämiin vaatimuksiin. PT Oy oli kieltäytynyt maksamasta X Oy:lle tämän vaatimaa loppu-urakkahintaa ja lisätöitä viitaten omiin vastasaataviinsa. Kun vaade kiistettiin, ei kiistämisperusteella ollut oikeusturvavakuutuksen kannalta merkitystä, ja asia katsottiin riitautuneeksi.

Selvitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että niin PT Oy:llä kuin X Oy:lläkin oli ollut asianajaja hoitamassa asiaa jo loppuvuodesta 2015, vakuutusyhtiö B on katsonut, että asia oli tosiasiallisesti riitautunut vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla jo vuonna 2015, jolloin PT Oy:n oikeusturvavakuutus ei vielä ollut vakuutusyhtiössä B.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko PT Oy:n ja X Oy:n välinen yhtiöiden kesken 7.10.2011 solmitun urakkasopimuksen täyttämistä ja osapuolten keskinäisiä saatavia koskenut riita syntynyt sellaisena ajankohtana, että vakuutusyhtiö A tai vakuutusyhtiö B olisi velvollinen myöntämään PT Oy:lle asiaan oikeusturvaedun.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 2 momentin mukaan, jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusehdot, vakuutusyhtiö A

PT Oy:llä vakuutusyhtiössä A olleeseen oikeusturvavakuutukseen 1.1.2014 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan [vakuutusyhtiö] sitoutuu näiden ehtojen sekä Yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvaamaan vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4, Vakuutustapahtuman määritelmä, mukaan riita- ja hakemusasiassa vakuutustapahtumalla tarkoitetaan riidan syntymistä. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. …

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. …

Vakuutukseen sovellettavien yleisten sopimusehtojen kohdan 10.2 mukaan vakuutuskorvausta on haettava vakuutusyhtiöltä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija sai tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä 10 vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai jos vakuutus on otettu vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Jos korvausvaatimusta ei esitetä tässä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusehdot, vakuutusyhtiö B

PT Oy:llä vakuutusyhtiössä B olleeseen oikeusturvavakuutukseen 1.11.2014 alkaen sovellettujen vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa kohdassa 4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4 mukaan riita- ja hakemusasiassa korvattava vakuutustapahtuma on riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteeltaan tai määrältään.

Vakuutusehtojen kohdan 4.4, Vakuutustapahtuman sattumisajankohta, mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Jos tämä vakuutus kuitenkin on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Asian arviointi

Riidan syntyminen

Lautakunta toteaa, että kysymyksessä olevien oikeusturvavakuutusten vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan sen voimassaoloaikana sattuneet vakuutustapahtumat. Molempien vakuutusten osalta vakuutustapahtumaksi on määritelty riita-asiassa riidan syntyminen. Vakuutusten ehtojen mukaan riidan syntymisellä tarkoitetaan perusteeltaan ja määrältään yksilöidyn vaatimuksen kiistämistä sen perusteen tai määrän osalta.

Lautakunnan käytettävissä olevien asiakirjojen mukaan PT Oy oli reklamoinut X Oy:lle ensimmäiseen 20.6.2012 sattuneeseen vesivahinkoon liittyneistä kustannuksista ja viivästyssakoista sähköpostitse 21.5.2013 kieltäytyen samalla suorittamasta X Oy:n vaatimia urakkasaatavia ennen korvauskysymysten selvittämistä. Toisesta 25.3.2015 sattuneesta vesivahingosta PT Oy oli reklamoinut X Oy:lle sähköpostilla 2.4.2015 vaatien X Oy:ltä vahinkojen korjaamista. X Oy on kiistänyt vastuunsa ensimmäisen kerran sähköpostivastauksessa 7.4.2015, minkä jälkeen PT Oy oli korjauttanut vahingot omalla kustannuksellaan.

Tämän jälkeen X Oy oli uudelleen vaatinut urakkasaamisiaan 26.11.2015 päivätyllä kirjelmällä, minkä vaatimuksen PT Oy oli X Oy:n 23.2.2016 päivätystä kirjelmästä ilmenevän tiedon mukaan kiistänyt edellä selostettuihin vastasaamisiinsa vedoten 7.12.2015. Osapuolten välinen kirjelmienvaihto oli tämän jälkeen jatkunut ja asia on tullut vireille käräjäoikeudessa PT Oy:n haastehakemuksesta 15.6.2016. X Oy on edelleen kiistänyt PT Oy:n vaatimukset käräjäoikeudelle antamassaan 30.8.2016 päivätyssä kirjallisessa vastauksessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että edellä selostetun PT Oy:n ja X Oy:n välillä käydyn kirjeenvaihdon ja asiasta saadun muun selvityksen perusteella ei ole mahdollista yksiselitteisesti todeta, milloin osapuolet olivat ensimmäisen kerran kiistäneet kunkin toistensa asiassa esittämistä eri vaatimuksista. Asiakirjoista kuitenkin ilmenee, että PT Oy oli viimeistään 7.12.2015 kokonaisuudessaan kiistänyt X Oy:n siltä vaatimat urakkasaamiset väittämiinsä urakkakohteessa sattuneisiin vesivahinkoihin perustuneisiin vastasaamisiinsa vedoten. Tämän perusteella lautakunta katsoo, että osapuolten välinen urakkasopimuksen täyttämistä ja keskinäisiä saatavia koskenut riita on joka tapauksessa syntynyt viimeistään 7.12.2015.

Kysymys vakuutusyhtiö B:n vastuusta

Lautakunnan edellä lausumasta seuraa, että PT Oy:n ja X Oy:n välinen riita on syntynyt ennen kuin PT Oy:n 1.1.2016 alkanut oikeusturvavakuutus vakuutusyhtiössä B oli tullut voimaan. Näin ollen vakuutusyhtiö B ei ole velvollinen myöntämään asiaan oikeusturvaetua PT Oy:lle.

Kysymys vakuutusyhtiö A:n vastuusta

Lautakunnan esittämillä perusteilla oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukainen vakuutustapahtuma on sattunut vakuutusyhtiö A:n vastuuaikana viimeistään 7.12.2015. Vakuutusyhtiö A on kuitenkin vedonnut asiassa siihen, että PT Oy oli hakenut korvausta liian myöhään. Asiakirjojen mukaan PT Oy:n korvaushakemus on päivätty 8.12.2017 ja se oli vakuutusyhtiö A:n mukaan saapunut vakuutusyhtiöön 11.12.2017.

Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan, jota vastaavan sisältöisen määräyksen vakuutusyhtiö on sisällyttänyt myös asiaan sovellettaviin yleisiin sopimusehtoihinsa, vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Tässä asiassa ratkaisevaa on, milloin PT Oy:n on katsottava saaneen tietää oikeusturvavakuutuksesta korvattavissa olleen vakuutustapahtuman sattumisesta eli riidan syntymisestä sekä siitä aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta eli asianajo- tai oikeudenkäyntikulujen syntymisestä.

Vakuutuslautakunta on oikeusturvavakuutusta koskevassa aiemmassa ratkaisusuosituksessaan FINE-004068 (2017) muun muassa katsonut, että oikeusturvavakuutuksessa vakuutustapahtuman aiheuttaman vahingon eli vakuutuksen piiriin kuuluvien asianajokustannusten syntyminen on ilmeistä silloin, kun vakuutettu joutuu kääntymään riita-asian vuoksi asianajajan tai muun lakimiehen puoleen. Mainitusta ajankohdasta lukien vakuutettu on saanut tietää oikeusturvavakuutuksen korvauspiiriin mahdollisesti kuuluvan vahinkoseuraamuksen syntymisestä. Ellei asia ole vielä tuossa vaiheessa vakuutusehtojen edellyttämin tavoin vastapuolen kanssa riitautunut, lain tarkoittaman vahinkoseuraamuksen syntyminen on käsillä viimeistään vastapuolen kiistäessä vakuutetun asiamiehensä avustamana esittämän vaatimuksen.

Juuri lausutusta seuraa nyt käsiteltävässä asiassa, että asianajajaa käyttäneen PT Oy:n on katsottava saaneen viimeistään 7.12.2015 tietää asiasta aiheutuneen oikeusturvavakuutuksesta mahdollisesti korvattavissa olevia kustannuksia, joita se on voinut vakuutusyhtiöltä hakea. Ottaen huomioon, että kyse on ollut PT Oy:n itsensä tekemistä vakuutussopimuksista, lautakunta katsoo, että PT Oy:n oli myös pitänyt olla tuolloin selvillä vakuutusyhtiössä A voimassa olleesta oikeusturvavakuutuksestaan. Asiakirjojen mukaan PT Oy on kuitenkin hakenut korvausta vasta 11.12.2017 vakuutusyhtiöön A saapuneella hakemuksella. Näin ollen PT Oy ei ole tehnyt korvaushakemustaan vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaisessa määräajassa, joten se on menettänyt oikeutensa vakuutuskorvauksen saamiseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiö B:n päätöstä asianmukaisena ja vakuutusyhtiö A:n päätöstä niin ikään lopputulokseltaan asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sjögren