Tapahtumatiedot
Asiakkaan auto ei käynnistynyt hänen työpaikkansa pihalta. Auton akku oli tyhjentynyt, koska auton valot olivat jääneet päälle työpäivän ajaksi. Auton käynnistäminen kaapeleiden avulla ei onnistunut, joten asiakas joutui soittamaan hinausauton. Hinausauton kuljettaja sai käynnistettyä auton. Asiakas haki korvausta hinausliikkeen laskusta autopalveluvakuutuksestaan. Vahinkoilmoituksessaan asiakas mainitsi, että autossa on ollut ajoittain sähköhäiriöitä pakkasella, ja arveli, että tästä syystä valojen päälle jäämisestä varoittava merkkiääni ei ollut toiminut autoa pysäköitäessä.
Vakuutusyhtiö antoi kielteisen päätöksen vedoten siihen, että vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa ylimääräiset kulut matkan keskeydyttyä sen vuoksi, että ajoneuvoon on tullut vika tai vaurio. Vakuutusyhtiö katsoi, että autoon ei ole tullut vikaa tai vauriota, vaan akku on tyhjentynyt valojen jäätyä päälle.
Asiakas oli uudelleen yhteydessä vakuutusyhtiöön ja vetosi siihen, että auton valot jäivät päälle teknisen vian takia, kun auto ei antanut varoitusmerkkiä päälle jääneistä valoista. Asiakas ei olisi unohtanut valoja päälle, jos varoitusääni olisi toiminut normaalisti. Vakuutusyhtiö totesi, että vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että ajoneuvoa ei saada käyntiin pakkasen, sateen tai muun ilmastollisen syyn vuoksi. Asiakkaan pyydettyä kirjallista korvauspäätöstä vakuutusyhtiö vetosi siihen, että asiakkaan matka ei ollut vahingon sattuessa vielä alkanut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla. Vakuutusyhtiö katsoi, että varoitusäänen puuttuminen ei ole sellainen vika, joka itsessään estäisi ajoneuvolla ajamisen.
Asiakas jatkoi vielä keskustelua vakuutusyhtiön kanssa ja pyysi mm. tarkennusta vakuutusehtojen mukaisen matkan käsitteeseen. Asiakas katsoi, että työssä käynti oli tavanomainen pysähdys ja hän oli siten työmatkansa puolivälissä, kun vahinko tapahtui. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas katsoo, että korvaus on evätty ilman kunnollista vakuutusehtoihin perustuvaa syytä. Asiakas vaatii vakuutusyhtiötä korvaamaan hinauspalvelun laskun. Lisäkirjelmässään vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas toteaa, ettei pidä esimerkiksi kaupassa tai töissä käymistä erillisinä matkoina. Myös vakuutusehtojen mukaan matkaan katsotaan kuuluvaksi tavanomainen pysähdys tai yöpyminen. Lähes kaikki matkat lähtevät kotoa ja päättyvät kotiin. Lisäksi asiakas toteaa, että vakuutusehdoissa tarkoitettuna käyttövoimana ei voida pitää akun virtaa. Asiakkaan auton käyttövoima on dieselöljy.
Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että kyseessä ei ollut aloitetun matkan keskeytyminen. Matkalla tarkoitetaan vakuutetulla ajoneuvolla tehtävää matkaa ajoneuvon lähtöpaikalta suunnitellulle määräpaikalle. Lisäksi vakuutusyhtiö vetoaa vakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutus ei korvaa sitä, että ajoneuvo ei lähde käyntiin, kun sen käyttöenergia on loppunut, eli kun ajoneuvon polttoaine on loppunut tai akku on tyhjentynyt.
Sopimusehdot
Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.5.2017 alkaen) kohdan 9.2 mukaan autopalveluvakuutus korvaa kaskon voimassaoloalueella tehdyn matkan keskeytymisestä aiheutuneet, jäljempänä mainitut ylimääräiset, kohtuulliset kulut siltä osin kuin liikennevakuutus, vuokra-autovakuutus tai laaja vuokra-autovakuutus ei niitä korvaa. […]
Vakuutus korvaa ylimääräiset kulut matkan keskeydyttyä sen vuoksi, että
• ajoneuvoon on tullut vika tai vaurio […]
Matkalla tarkoitetaan vakuutetulla ajoneuvolla tehtävää matkaa ajoneuvon lähtöpaikalta suunnitellulle määräpaikalle. Matkaan katsotaan kuuluvaksi yöpyminen ja tavanomainen pysähdys matkan varrella.
Ratkaisusuositus
Asiassa on kysymys hinausliikkeen laskun korvattavuudesta autopalveluvakuutuksesta tilanteessa, jossa asiakas on joutunut tilaamaan hinausliikkeen antamaan käynnistysapua autolle. Auto on ollut asiakkaan työpaikalla. Auton valot ovat olleet päällä asiakkaan työpäivän ajan, minkä vuoksi auton akku on tyhjentynyt. Valojen päälle jäämisestä ilmoittava merkkiääni ei ole toiminut.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa kuluja matkan keskeydyttyä mm. sen vuoksi, että ajoneuvoon on tullut vika tai vaurio. Vakuutusehtojen mukaan matkalla tarkoitetaan vakuutetulla ajoneuvolla tehtävää matkaa ajoneuvon lähtöpaikalta suunnitellulle määräpaikalle. Matkaan katsotaan kuuluvaksi yöpyminen ja tavanomainen pysähdys matkan varrella.
Korvattavuuden edellytyksenä on siis vakuutusehtojen mukaan se, että jo alkanut matka on keskeytynyt. FINEn käsityksen mukaan asiakkaan on ollut tässä tapauksessa tarkoitus ajaa autolla työpaikaltaan kotiin. Ajomatkan lähtöpaikka on siis ollut asiakkaan työpaikka ja määräpaikka asiakkaan koti, jolloin FINE katsoo, että matka työpaikalta kotiin on katsottavaksi yhdeksi vakuutusehdoissa tarkoitetuksi matkaksi. Vastaavasti aiempi matka kotoa työpaikalle on katsottava yhdeksi vakuutusehdoissa tarkoitetuksi jo päättyneeksi matkaksi. FINEn näkemyksen mukaan ei voida siis katsoa, että kotoa alkava ja sinne päättyvä työssäkäyntimatka olisi vakuutusehdoissa tarkoitettu yksi matka.
FINE toteaa selvyyden vuoksi, että tämän kaltaiseen matkaan työpaikalta kotiin sisältyviksi tavanomaisiksi pysähdyksiksi voitaisiin katsoa esimerkiksi pysähtyminen tankkaamaan, ruokakauppaan tai päiväkotiin. Vastaavasti yöpyminen matkan varrella voisi sisältyä esimerkiksi pidempään yhdensuuntaiseen matkaan lomakohteeseen.
FINE katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan matka työpaikalta kotiin ei ollut auton käynnistymättömyyden ilmetessä vielä alkanut. Asiassa ei siten ole tapahtunut vakuutusehtojen mukaista korvattavuuden edellytyksenä olevaa matkan keskeytymistä. Koska korvattavan vahingon määritelmä ei näin ollen täyty, FINE toteaa, että asiassa ei ole tarpeen arvioida tarkemmin vakuutuksen rajoitusehtojen soveltuvuutta tapaukseen. Tämä lopputulos vastaa esimerkiksi oheisesta tapauksesta VKL 683/00 ilmenevää Vakuutuslautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Esittelijä