Tapahtumatiedot
A:n omistamassa vuonna 1963 rakennetussa omakotitalossa sattui 26.11.2017 vesivahinko. Talon kellariin tulvi vettä harmaavesi- ja salaojakaivon ja kadun välisen purkuputken tukkeuduttua. A on hakenut korvauksia kotivakuutuksestaan.
Yhtiö on antanut kielteiset korvauspäätökset 21.12.2017 ja 21.5.2018. Yhtiö on katsonut, että kyseessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma, sillä salaojista puuttuvat padotusventtiilit, jotka estäisivät tulvimisen salaojiin. Lisäksi yhtiö on katsonut, että padotusventtiilien puuttuminen on vakuutusehdoissa tarkoitettu rakennustyövirhe.
Asiakkaan valitus
A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa kellariin tulleet vahingot viivästyskorkoineen. A:n mielestä kyseessä on ollut äkillinen vahinko. Kellarissa ei ole ollut 12 vuoden aikana minkäänlaista ongelmaa kosteuden tai hajujen osalta. Ainoa ongelma on ollut nyt sattunut vahinko, mikä saatiin kuriin nopealla kaivojen tyhjennyksellä. Rakennusmääräykset ovat tulleet voimaan 1976 ja A:n käsityksen mukaan padotusventtiilit ovat tulleet vasta silloin pakollisiksi.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma ja, että kyseessä on ehtokohdan 6.17 mukainen korvauspiirin ulkopuolelle jäävä rakennustyövirheestä aiheutunut vahinko.
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevat Suomen rakentamismääräys-kokoelman rakentamismääräykset (D1) ovat tulleet ensimmäisen kerran voimaan 1976 eli A:n talon rakentamisajakohdan jälkeen. Tuolloin määräyksiin kirjattiin nimenomaisesti, että rakennuksen perustusten kuivatusvedet tulee johtaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistöjen jäte- tai sadevesilaitteis-tolle, ja että jäte- tai sadevesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojiin. Hyvän rakentamistavan mukaista on kuitenkin jo ennen vuotta 1963 ollut huolehtia siitä, että jäteveden pääsy salaojiin estetään esimerkiksi padotusventtiilillä, mikäli viemärin padotuskorkeus sitä edellyttää.
Vesien poisjohtaminen tontilta on tässä tapauksessa toteutettu siten, että sade- ja viemärivedet pääsevät salaojiin esteettä, jos kunnallinen viemäriverkosto tai purkuputki tukkeutuu tai ei muusta syystä kuten jäätymisestä, runsaasta vesisateesta tai lumien sulamisvesistä johtuen pysty vetämään kaikkea sade- ja viemärivettä ja kaivon vedenpinta pääsee nousemaan. Vaikka mainitut olosuhteet olisivat harvoin toistuvia, niitä ei kuitenkaan voi pitää ennalta arvaamattomina. Jos padotusventtiilejä ei ole, sade- ja viemärivesien tulviminen salaojiin ja edelleen maaperään ja talon rakenteisiin on kaivon täyttymisen luonnollinen ja odotettavissa oleva seuraus eli kyseessä ei ole vakuutusehdoissa tarkoitettu äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Asian arviointiin ei vaikuta se, että vahingon syntyminen on padotusventtiilien puuttumisesta tietämättömälle vakuutuksenottajalle yllättävää.
Yhtiö katsoo, että koska järjestelmä on myös hyvän rakennustavan vastainen, kyse on lisäksi rakennustyövirheestä, jonka seurauksena aiheutuneet vahingot on nimenomaisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutusehdoissa on nimenomaisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle myös maakosteudesta aiheutuneet vahingot. Valtaosa kellaritilaan tulvineesta vedestä on tullut maaperän ja kellarirakenteen kautta, kun salaojat eivät ole toimineet normaalisti, eli kyse on maakosteuden aiheuttamasta vahingosta. Vahinkoa ei siten tälläkään perusteella korvata vakuutuksesta.
Pesutilan viemärivedet on asennettu hyvän rakennustavan vastaisesti johtamaan salaojien keruukaivoon, ja osa vedestä on noussut lattialle pesutilan lattiakaivosta. Pesutilan tulee kuitenkin kestää siihen kohdistuva kosteusrasitus, eikä vahingosta saatujen tietojen mukaan lattiakaivosta tulvinut vesi ollut levinnyt muualle kellariin.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut
- kosteuskartoitusraportti 4.12.2017
- Kunnallisteknisen yhdistyksen julkaisu vuodelta 1960 (siinä mainitaan salaojan ja taloviemärin padotuskorkeuksista)
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko kellarin vesivahinko aiheuttanut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, ja onko kyseessä rajoitusehdossa mainittu rakennusvirhe.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Kotivakuutusehdot (voimassa 1.1.2016 alkaen)
5.1
Vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.
Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
5.1.4 Putkistovuototurva
Putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
Putkistoa tai käyttölaitetta, josta vuoto on alkanut, ei korvata tästä turvasta.
5.1.5 Särkymis- ja menetysturva
Särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.
Särkymis- ja menettämisturvasta ei koskaan korvata vahinkoa, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkiston tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.
6 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot
Vakuutuksesta ei korvata
6.1 vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa.
6.17 suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa
Asian arviointi
Voimassa olevan oikeuden mukaan vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Esillä olevassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuksenottajan on voitava näyttää toteen vahingon aiheutuneen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä. Mikäli vakuutusyhtiö puolestaan haluaa vedota korvausvastuutaan rajoittavaan rajoitusehtoon, sillä on näyttötaakka vakuutusehdoissa vallitsevan olosuhteen olemassaolosta.
Kosteuskartoitusraportin mukaan salaojakaivon ja kadun välinen purkuputki oli mennyt tukkoon ja kaivon vedenpinta on noussut niin korkealle, että vedet nousivat salaojaputkiin ja pesuhuoneen lattiakaivosta. Tilakuivauksen asennuksen yhteydessä kellaritilojen lattian ja seinien rajoissa oli paikoin havaittavissa vettä. Pesuhuone ja sauna on saneerattu 2000-luvun alkupuolella, ennen vuotta 2006.
Asiassa esitettyjen selvitysten mukaan vettä on noussut pesuhuoneen lattialle, mikä kestää vettä. Salaojan tukkeuduttua rakennuksen seiniin kohdistunut kosteusrasitus on kuitenkin lisääntynyt ja maakosteutta on tullut seinän läpi, mikä ei ehtojen mukaan ole putki- tai laitevuotovahinkona korvattava vahinko. Putki on todennäköisesti tukkeutunut äkillisesti, mutta tämän seurauksena tapahtunut salaojien tulviminen ja rakennuksen kastuminen maaperän kautta tulleesta vedestä ei ole ehtojen mukaan putkivuototurvasta korvattava vahinko.
Vakuutuslautakunta katsoo, että tukkeuma ja maaperän vettyminen salaojien täytyttyä ovat sinänsä särkymis- ja menetysturvan tarkoittamalla tavalla äkillisiä ja ennalta arvaamattomia tapahtumia, mutta padotusventtiilien puuttumisen johdosta veden päätyminen maaperän kautta rakennukseen ei ole.
Kysymys on siitä, onko ilman padotusventtiilejä rakentaminen ollut jo rakennuksen rakentamisen aikaan hyvän rakennustavan vastaista. Vakuutuslautakunta toteaa, että hyvän rakentamistavan mukaista on huolehtia siitä, että jäteveden pääsy salaojiin estetään esimerkiksi padotusventtiilillä, mikäli viemärin padotuskorkeus sitä edellyttää. Vakuutusyhtiö on viitannut Suomen kunnallisteknisen yhdistyksen julkaisuun Rakennusten vesijohdot ja viemärit vuodelta 1960, jonka mukaisesti salaojavesien johtamista koskevat ohjeet ovat olleet jo talon rakentamisvuonna edellä kuvatun sisältöiset. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on vakuutusehdoissa olevan rajoitusehdon (kohta 6.17) mukaisesta rakennustyövirheestä, josta aiheutuvia vahinkoja ei korvata.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Turunen
Jäsenet:
Maso
Sario
Vaitomaa
Vuori