Tapahtumatiedot

Asiakas kiistää vastuunsa hänen yhdistelmäkortillaan Puolassa yökerhossa 22.3.2017 klo 05.25 Suomen aikaa kortin tunnusluvulla hyväksyen tehdystä 511,89 euron ostosta. Kortti on suljettu asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta 23.3.2017 klo 06.23.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mielestä hänet huumattiin yökerhossa eikä veloitus kuulu hänen vastuulleen vaan Pankin tulee se korvata.

Asiakas oli Puolassa työmatkalla työkaverinsa B:n kanssa 21.-23.3.2017. He huomasivat molemmat tileillään veloituksia, joita he eivät itse olleet tehneet. Asiakkaan toisessa pankissa olevalle tilille oli ilmestynyt kaksi tunnistamatonta veloitusta (574,51 ja 571,89 euroa) ja toisen pankin luottokortille oli ilmestynyt samoin kaksi veloitusta. Pankin tilille oli ilmestynyt yksi veloitus (571,89 euroa). B:lle oli samalta veloittajalta tullut kaksi veloitusta, joista toinen oli päivätty päivää aiemmaksi kuin he olivat päässeet Puolaan.

He epäilevät, että tämä on tapahtunut yökerhossa, johon sisäänheittäjä johdatti heidät. Sisällä heille myytiin illaksi juomarannekkeet, joiden kanssa he saivat oluet. Hetki sen jälkeen heille alettiin tarjota 250 zlotin esitystä erillisessä huoneessa hyvin aggressiivisella myynnillä. He ajattelivat pääsevänsä helpommalla suostumalla siihen, mutta tässä vaiheessa heidät ohjattiin eri huoneisiin.

Huoneeseen päästyä asiakkaalle tuputettiin shottia, jota hän ei halunnut tai ollut tilannut. Tarjoilijan poistuttua asiakas sai piilotettua lasin lattialle penkin viereen, mutta se huomattiin ja hänelle tuotiin toinen samanlainen. Asiakas joi siitä tilkan, kun häntä painostettiin juomaan se. B ohjattiin toiseen huoneeseen, jossa sama juoman tarjoaminen tuputtaminen tapahtui kuulemma myös hänelle. Juoma oli jotain erikoista, koska asiakkaalla alkoi olla sen jälkeen hyvin sekava olo, vaikka suostui juomaan sitä vain tilkan. Olo oli hyvin sekava vielä aamulla hotellilta herätessä ja hänet piti herättää hotellilta henkilökunnan kanssa sekavasta tilasta. Kyse ei voinut olla edellisen illan noin 6-8 alkoholiannoksesta vaan jostakin muusta. B oli päässyt pois sieltä ilmeisesti asiakasta ennen.

Juoman jälkeen asiakasta alettiin painostaa maksamaan 250 zlotia kortilla ja he eivät halunneet ottaa maksua käteisellä. Asiakas kokeili ensin maksaa toisen pankin luottokortilla ja sen jälkeen ensin toisen pankin Debit-kortilla ja sitten vielä Pankin Debit-kortilla. Mikään noista yrityksistä ei kuulemma mennyt läpi vaan piti yrittää uudelleen tai toisella kortilla. Lopulta asiakas sai useiden korttimaksuyritysten jälkeen sovittua maksun 50 eurolla ja loput zloteina. Asiakas koetti jo aiemmin hotellilla tehdä huonevarausta työpaikan Eurocardilla ja sitä ei hyväksytty, joten hän ajatteli että korttimaksuissa oli vain jotain häikkää ja sikäli yritti eri kortteja maksuun.

Veloittajan tunnusta (Multimedia Reki 4035) asiakas ei tunnista. Asiakas sulki korttinsa heti veloitukset huomattuaan ja oli Suomessa poliisiin yhteydessä, mutta he eivät asiaa lähteneet tutkimaan.

Asiakkaan mielestä samankaltaisuus tässä on esimerkiksi Pankkilautakunnan tapausten PKL 31/12, PKL 56/14 ja PKL 61/14 kanssa suuri. Asiakas todennäköisesti huumattiin yökerhossa ja hän on tiedottomassa tilassa maksanut kortilla veloitukset. B:lle yritettiin tätä samaa ja hänellä on luottokortilta vastaava 140 euron kokoinen veloitus tehty. B vielä kävi uudella työmatkalla kokeeksi toteamassa, että samaa kortin viilausta vieläkin yrittävät samassa paikassa ja käteismaksua ei haluta ellei sitä viimeiseen asti vaadi. Lisäksi asiakas ystävystyi puolalaisen henkilön kanssa, joka kertoi tällaisen yökerhohuijauksen olleen liiankin tavallista Puolassa viime vuosina. Siksi asiakas lähtikin hakemaan saamiinsa päätöksiin muutosta vasta noin vuosi päätösten saamisen jälkeen.

B:lle hänen pankkinsa oli korvannut reklamoidut maksut. Myös asiakkaan toinen pankki lopulta ratkaisi asian maksamalla loputkin asiakkaalta viedyt rahat takaisin. Pankin veloitus tulisi asiakkaan mielestä myös korvata, koska asiakas ei tuon suuruisia veloituksia ollut maksamassa. Asiakas ei tiedä oliko korttimaksulaite muokattu jotenkin, koska näytöllä oli asiakkaan mielestä tuo 250 zlotia ja se rejektoitui. B:llä lisäksi oli toinen luottokortin veloituksista päivätty päivää aiemmaksi kuin he olivat edes päässeet Puolaan. Tuo noin 570 euroa vastasi silloisella kurssilla noin 2.500 zlotia, joten asiakas ei tiedä olisiko ollut mahdollista laitteen näyttäen vain 250 vaikka yritys oli veloittaa 2.500 zlotia. Puolan hintatasolla ei ole mitenkään selitettävissä tuon suuruinen maksu yökerhossa varsinkaan näin monesti veloitettuna. Sulkupalvelun mukaan he näkivät yrityksiä yli 4.000 € edestä, kun kortti oli jo suljettu.

Asiakas ei kiireessä työmatkalla ja tapauksen jäljiltä hädissään rikosilmoitusta netissä täyttäessään osannut siihen kaikkea kirjoittaa. Asiakas ajatteli täydentää niitä tietoja poliisille puhumaan päästessä, mutta sitten poliisi ilmoitti kirjeellä ettei tämä aiheuttanut tutkintaa. Asiakkaan olisi ilmeisesti pitänyt asioida jo Puolassa poliisin kanssa. Huumaamiseen asiakas sai lisävarmuuden tavatessaan puolalaisen henkilön, joka kertoi tällaisten tapausten huumaamisineen olleen sikäläisissä lehdissä käsittelyssä. Asiakas ei ajatellut, että tämä siihen huumaamisen mainitsemiseen kaatuisi, kun koko tilanne oli niin ihmeellinen väärine kortinkäytön aikaleimoineen ja kaikkineen.

Asiakas toivoisi, että Pankki kuten kaksi muutakin pankkia hyväksyisi tämän asian huijaamisena/huumaamisena ja palauttaisi viimeiset noin 570 euroa.

Pankin vastine

Vastuu korttitapahtumasta

Pankin yleisten korttiehtojen mukaan kortinhaltija antaa suostumuksensa korttitapahtumaan maksunsaajan määrittelemällä tavalla eikä kortinhaltija voi enää peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut suostumuksensa tapahtumaan.

Asiassa on riidatonta, että asiakas on itse hyväksynyt kortin pin-luvulla riidanalaisen veloituksen. Asiakkaan kortti ei siis ole missään vaiheessa joutunut toisen haltuun tai kadonnut. Asiakkaan annettua Pankille suostumuksensa korttitapahtumien veloittamiselle tililtään, ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulaissa tai korttiehdoissa tarkoitetusta kortin oikeudettomasta käytöstä. Mahdollisesta yökerhon ostosten maksamiseen kohdistuneesta painostuksesta huolimatta Pankki katsoo, että yökerhon asiakasta ei ole pakotettu käyttämiään ravintolan palveluita tai tuotteita tai pakotettu maksupalvelulaissa tarkoitetulla tavalla toteuttamaan korttimaksuja. Näin ollen Asiakkaan ja Pankin välisessä suhteessa asiakas vastaa korttiehtojen mukaisesti hyväksymistään maksutapahtumista täysimääräisesti.

Pankki toteaa, että asiakkaan FINEIle tekemässä valituksessaan kuvaileman yökerhon kaltaisissa ravintoloissa suoritettavat maksut voivat poiketa huomattavasti tavallisen suomalaisen yökerhon hinnoista.

Huumaus

Asiakas on väittänyt joutuneensa huumatuksi vieraillessaan ystävänsä kanssa puolalaisessa yökerhossa. Väite huumauksesta on kuitenkin esitetty vasta FINE-valituksen yhteydessä, eikä siitä ole esitetty muuta näyttöä kuin asiakkaan oma kertomus. Pankin näkemyksen mukaan asiakkaan työkaveri ei ole ottanut huumaamiseen kantaa ensimmäisessä lausunnossaan.

Aamun tapahtumia koskevasta myöhemmin annetusta lausunnosta huolimatta Pankki pitäisi epäuskottavana asiassa vasta FINE-valituksessa tehtyä huumausväitettä. Rikosilmoituksessa tai pankille heti tapahtumien jälkeen tehdyssä reklamaatiossa ei ole mainittu mitään huumauksesta. Asiassa on päinvastoin selvitetty jopa tarkasti maksamiseen liittyviä aamuyön tapahtumia. Pankki katsoo myös yleisesti, että poikkeuksellinen väsymys aamulla ei ole vielä osoitus huumauksesta, kun yökerhossa on oltu vielä aamuyöllä.

Asiakas on esittänyt, että korttiveloitukset tulisi korvata hänelle Pankkilautakunnan huumaamista koskevien ratkaisusuosituksien PKL 37/12, PKL 56/14 ja PKL 61/14 mukaisesti. Pankki kuitenkin katsoo, etteivät nämä tapaukset ole vastaavanlaisia nyt käsiteltävän tapauksen kanssa. Pikemminkin asiakkaan kuvailema tapaus on vertailtavissa ratkaisusuosituksessa PKL 52/13 käsiteltyyn tapaukseen, jossa kiistanalaiset korttitapahtumat oli niin ikään hyväksytty itse.

Lopuksi

Pankki katsoo, että asiakas on tehnyt itse riitauttamansa maksutapahtuman. Pankki ei korttiehtojensa tai maksupalvelulain mukaan ole tämän vuoksi korvausvastuussa asiakkaan valituksessaan riitauttamasta ostosta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:    

• Pankin korttiehdot
• Asiakkaan ystävän lausunnot (25.6.2018 ja 9.10.2018)
• Tutkinnan päätös (27.3.2017)
• Kuittikopio ko. maksutapahtumasta (22.3.2017 klo 03:24:50)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, onko ko. korttitapahtuman tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi tällöin on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Riidanalaisten korttitapahtumien aikaan voimassa olleen maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan

Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Lain 53 §:n 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä tunnistetiedoista.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan

Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n mukaan

Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos:

 1) hän tai muu maksuvälineen haltija on luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;

 2) maksuvälineen katoaminen, joutuminen oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka

 3) hän tai muu maksuvälineen haltija on laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

 Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 150 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

 Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä

 1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;

 2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa em. ilmoitus; tai

 3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Sen estämättä, mitä pykälän 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttiehtojen Kortin ja tunnusluvun säilyttäminen -kohdan mukaan

Kortinhaltijan tulee säilyttää korttia huolellisesti ja erillään tunnusluvusta ja pankkitunnuksista. Kortinhaltijan on seurattava säännöllisesti kortin tallella oloa olosuhteiden edellyttämällä tavalla. Tunnuslukua tulee säilyttää niin, ettei sivullisella ole mahdollista saada sitä tietoonsa. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään pankista saamansa tunnusluvun sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Kortinhaltijan tulee näppäillessään tunnuslukua suojata näppäimistö kädellään siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettävää näppäinyhdistelmää. […]

Korttiehtojen Kortin ja tunnusluvun käyttäminen -kohdan mukaan

[…] Suostumus korttitapahtumaan ja korttitapahtuman peruuttaminen

Kortinhaltija antaa suostumuksensa korttitapahtumaan maksunsaajan määrittelemällä tavalla: näppäilemällä kortin salaisen tunnusluvun, omakätisesti allekirjoittamalla, käyttämällä korttia sellaisessa laitteessa, joka ei vaadi tunnuslukua, käyttämällä kortin lähimaksuominaisuutta, antamalla kortin tiedot internetissä tai posti- ja puhelinmyynnissä, antamalla omat henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai käyttämällä muutoin korttiaan veloitusperusteen synnyttävällä tavalla. Kortinhaltija ei voi enää peruuttaa korttitapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut edellä mainitulla tavalla suostumuksensa tapahtumaan.

Korttitapahtuman veloitus tai luottotilille kirjaaminen

Pankki on oikeutettu veloittamaan kortinhaltijan tililtä korttitapahtumat, joihin kortinhaltija on antanut suostumuksensa edellä kuvatulla tavalla. […]

Korttiehtojen Kortin katoamisilmoitus –kohdan mukaan

Kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, oikeudettomasta käytöstä tai tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon on viipymättä ilmoitettava pankille. […]

Asian arviointi

Maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella ja maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla. Maksupalvelulain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 169/2009 vp) mukaan oikeudeton on esimerkiksi maksajan maksutilin veloitus ilman maksajan hyväksyntää. Jos palveluntarjoaja toteuttaa maksutapahtuman oikeudettomasti, maksajalla on oikeus vaatia maksutapahtuman rahamäärän palautusta 63 §:n mukaisesti. Edelleen hallituksen esityksen mukaan ilmaisulla "sovitulla tavalla" tarkoitetaan momentissa sekä suostumuksen antamismenettelyä että muotoa. Osapuolet voivat sopia, että maksaja antaa suostumuksensa korttimaksun toteuttamiseen esimerkiksi allekirjoittamalla maksutositteen tai käyttämällä maksukorttiin liittyvää tunnuslukua.

Pankin korttiehtojen mukaan kortinhaltija antaa suostumuksensa korttitapahtuman toteuttamiseen esimerkiksi näppäilemällä salaisen tunnusluvun maksupäätteellä tai omakätisesti allekirjoittamalla korttimaksutositteen. Ehtojen mukaan maksaja ei voi enää peruuttaa maksutapahtumaa sen jälkeen, kun hän on antanut korttiehdoissa mainitulla tavalla suostumuksensa, ja pankilla on oikeus veloittaa kortinhaltijan tililtä korttitapahtumat, joihin kortinhaltija on antanut suostumuksensa korttiehdoissa kuvatulla tavalla.

Tässä tapauksessa asiakkaan kortti ei ole saadun selvityksen mukaan kadonnut tai joutunut oikeudettomasti sivullisen haltuun ja asiakas on itse hyväksynyt riitautetun korttitapahtuman tunnusluvullaan.

Asiakas on vedonnut tapauksessa siihen, että hänen korttimaksuyrityksensä eivät menneet läpi, vaikka hän yritti maksua uudelleen ja eri korteilla kunnes hän lopulta maksoi sovitun summan käteisellä. Asiakas on vedonnut myös siihen, että hänen olonsa oli sekava, minkä hän epäilee johtuneen huumauksesta.

Pankkilautakunta kiinnittää huomiota siihen, että asiakas ei ole rikosilmoitusta Suomen poliisille tehdessään tuonut esiin epäilemäänsä huumaamista eikä asiakas ole myöskään pian tapahtumien jälkeen Pankille tekemässään reklamaatiossa tai sitä seuranneessa viestinvaihdossa Pankin kanssa vedonnut siihen, että hän olisi mahdollisesti tullut huumatuksi. Pankkilautakunta katsoo, ettei tapauksessa ole muutoinkaan esitetty huumaamisesta muuta selvitystä kuin asiakkaan Pankkilautakunnalle esittämä tapahtumainkuvaus ja asiakkaan ystävän vasta noin 1,5 vuotta tapahtumien jälkeen antama hänen aiemman lausuntonsa täydennys, jossa huumaamisen mahdollisuuteen viitataan.

Pankkilautakunta katsoo asiassa jääneen näyttämättä asiakkaan huumatuksi joutuminen. Pankkilautakunta pitää asiassa saadun selvityksen perusteella kuitenkin mahdollisena, että asiakasta on tapauksessa harhautettu hyväksymään ja/tai hän on epähuomiossa hyväksynyt tuolloin käsittämäänsä useampia ja suurempia veloituksia.

Viimeksi todetusta huolimatta asiakkaan itse hyväksyttyä tunnusluvullaan ko. riidanalaisen korttitapahtuman ja hänen näin ollen annettua Pankille suostumuksensa korttitapahtuman veloittamiselle tililtään ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulaissa tai korttiehdoissa tarkoitetusta kortin oikeudettomasta käytöstä ja näin ollen asiakkaan ja Pankin välisessä suhteessa asiakas vastaa hyväksymästään maksutapahtumasta täysimääräisesti.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen