Tapahtumatiedot

Asiakas oli sopinut vakuutusyhtiön kanssa maatilavakuutuksesta, jossa vakuutettuna oli muun muassa tilan 1-15 kuukauden ikäinen lihakarja maatila- ja eläinturvalla sekä yli 15 kk:n ikäinen lihakarja maatilaturvalla. Lisäksi asiakas oli sopinut maatilatuotannon keskeytysvakuutuksesta, josta korvattiin liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutunut taloudellinen vahinko, joka oli seurausta maatilan tuotanto-omaisuutta kohdanneesta korvattavasta esinevahingosta.

Asiakas on kertonut löytäneensä 16.1.2018 Simmental-rotuista pihvikarjaa olleen hiehon elottomana maasta pihaton ulkoilutarhasta. Asiakas oli arvioinut eläimen kuolleen joko tappelun seurauksena murrettuaan niskansa, tukehtuneen tai puskeneen itsensä ruokintahäkkiä vasten. Tapahtumalle ei ollut silminnäkijöitä. Kyseessä oli suurikokoinen rotu, joka saattoi olla tappelunhaluinen. Eläinlääkärin todistuksen 22.3.2018 mukaan asiakas oli ilmoittanut hiehon kuolemasta puhelimitse 16.1.2018 klo 16.12. Hieho oli löytynyt elottomana hetkeä ennen puhelua. Hieho oli jäänyt kiinni ruokintatelineeseen, joka oli kaatunut ja eläin oli tukehtunut sen rakenteisiin. Sittemmin asiakas on arvioinut hiehon kuoleman johtuneen siitä, että jokin villieläin, peto tai hirvi, oli pelästyttänyt sen, jolloin se on juossut päin ruokintatelinettä ja kuollut. Korvausta vahingosta haettiin maatila- ja keskeytysvakuutuksista.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään 6.2.1018, ettei yli 15 kk:n ikäisen hiehon kuolema ollut johtunut vakuutusehtojen mukaisesta vahinkotapahtumasta. Maatilavakuutuksesta korvattiin vahingot, joiden syynä oli palo tai noki, salama, sähköilmiö, räjähdys, sammutuslaitteiston laukeaminen, varkaus, vahingonteko, vuoto, rakennuksen koneen tai laitteen rikkoutuminen, myrsky, villieläinvahinko, liikenneonnettomuus tai karilleajo. Villieläinvahinkona korvattiin vahinko, jonka villieläin aiheutti rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle. Asiassa ei ollut osoitettu, että hiehon kuolema olisi ollut seuraus jostain edellä luetellusta vahinkotapahtumasta, joten vahinkoa ei ollut korvattava. Keskeytysvakuutuksesta korvausta suoritettiin vain, jos omaisuusvahinko oli korvattava, joten vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa myös keskeytysvakuutuksesta.

Asiakas oli pyytänyt vakuutusyhtiöltä päätöksen oikaisemista vedoten siihen, että kyseinen karjarotu on erittäin altis kaikille ulkopuolisille häiriöille, ja että metsän reunassa oli havaittu paljon villieläinten jättämiä jälkiä. Villieläimen ei välttämättä tarvinnut tunkeutua aitaukseen, kun eläin jo säikähti sitä. Vakuutusyhtiö totesi sisäisessä muutoksenhakumenettelyssään 5.3.2018 antamassaan päätöksessä, että asiakkaalla on näyttötaakka korvattavan vahingon sattumisesta. Villieläimen aiheuttama vahinko korvattiin siinä tapauksessa, että se oli tunkeutunut rakennukseen ja aiheuttanut vahinkoa irtaimistolle. Nyt näin ei ollut tapahtunut eikä villieläimen osuudesta vahinkoon ollut luotettavaa näyttöä, joten vahinkoa ei voitu korvata vakuutuksesta. Aidattu ulkotarha ei ollut vakuutusehtojen tarkoittama rakennus. Hiehon kuoleman syy oli jäänyt luotettavasti selvittämättä, joten aihetta ratkaisun muuttamiselle ei ollut.

Vakuutusyhtiö on pysynyt kielteisellä kannallaan myös 2.7.2018 antamassaan korvauspäätöksessä.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii hiehon arvon korvaamista sekä keskeytyskorvauksen maksamista maatilavakuutuksesta. Asiakkaan mukaan Simmental-rotu on perusluonteeltaan rauhallinen, mutta ulkopuolinen häiriö saa eläimet ryntäilemään. Lähellä ulkoilutarhaa oli havaittu suden, ilveksenketun ja lumikon jälkiä ja lähiseudulla oli tehty havaintoja niin karhusta kuin isosta susilaumastakin. Vahinko on johtunut siitä, että hieho on pelästynyt villieläintä, vauhkoontunut, törmännyt ruokintahäkkiin ja taittanut niskansa. Hiehoa siirrettäessä sen kaulasta oli jäänyt lumeen verijälkiä. Lisäksi asiakas ihmettelee, miksi päätöksessä puhutaan irtaimistosta, vaikka hän on selkeästi tehnyt vakuutuksen villieläinten varalta tuotantoeläimille.

Vakuutusyhtiö on toistanut aikaisemman kantansa. Korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen voimas­saoloaikana ja että se täyttää vakuutusehdoissa määritellyt korvattavan vakuutustapahtuman tunnusmerkit. Tässä tapauksessa hiehon kuoleman syy on jäänyt luotettavasti selvittämättä. Vahingon ei ole osoitettu aiheutuneen villieläimen tunkeutumisesta rakennukseen tai muustakaan ehtojen mukaisesta korvattavasta vahinkotapahtumasta, joten asiassa ei ole perusteita suorittaa korvausta.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Sovellettavat vakuutusehdot 1.1.2016

Esinevakuutuksen ehtojen kohdan 1.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutusehdoissa mainituista vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Maatilavakuutuksesta korvattavat vahinkotapahtumat on määritelty vakuutusehtojen kohdassa 4.1. Sen alakohdan 4.1.11 (Villieläinvahinko) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka rakennukseen tunkeutunut villieläin on aiheuttanut rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle. (…)

Keskeytysvakuutuksen ehtojen kohdan 1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan vakuutuksesta korvataan kohdassa 4 mainitusta vahingoista vakuutuksen kohteelle aiheutunut taloudellinen vahinko sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Ehtojen kohdan 2 (Vakuutuksen kohde) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan harjoittaman, vakuutuskirjaan merkityn liiketoiminnan ns. myyntikate. Myyntikatteella tarkoitetaan vakuutuskauden alusta laskettavaa liikevaihtoa vähennettynä muuttuvilla kuluilla (määritelty voimassaolevan kirjanpitoasetuksen mukaisesti).

Turvan laajuudesta kertovan vakuutusehtojen kohdan 3 [maatilavakuutuksen keskeytys] mukaan vakuutuksen perusteella korvataan keskeytysvahinko, joka on suoranainen seuraus vakuutetussa maatilataloudessa käytettävää omaisuutta kohdanneesta korvattavasta esinevahingosta. Korvattavat esinevahingot on määritelty [maatilavakuutuksen] vakuutusehtojen kohdassa 4.1.

Yleisten sopimusehtojen korvausmenettelyä koskevan ehtojen kohdan 10.1 (Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asia­kirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun sel­vittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan.

Vakuutussopimuslaki 69 § 

Korvauksenhakijan on annettava vakuutuksenottajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Ratkaisusuositus

Asiassa on erimielisyyttä siitä, tuleeko hiehon kuolemasta aiheutunut vahinko korvata tilan eläimillä voimassa olleesta maatilavakuutuksesta tai maataloustuotannon keskeytysvakuutuksesta.

FINE toteaa, että yleisten vakuutus- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahingon syynä on ollut jokin korvaukseen oikeuttava tapahtuma.

Tässä tapauksessa kysymyksessä olevan maatilavakuutuksen vahinkoon sovellettavissa olevan ehtokohdan 4.1.11 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka rakennukseen tunkeutunut villieläin on aiheuttanut rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle. Selvyyden vuoksi FINE toteaa, että vakuutusehtoa sovellettaessa maatilavakuutuksella vakuutettuja eläimiä pidetään irtaimistoon kuuluvana omaisuutena.

Korvausta saadakseen asiakkaan olisi siis osoitettava, että hiehon kuolema oli aiheutunut siitä, että jokin villieläin oli tunkeutunut sisälle rakennukseen ja saanut aikaan hiehon kuolemaan johtaneen tapahtumasarjan.

Asiassa on riidatonta, että hieho oli kuollut törmättyään tai takerruttuaan pihattotyyppisen karjasuojan ulkoilutilassa olleeseen ruokintatelineeseen. Asiakas on arvioinut hiehon kuoleman johtuneen siitä, että jokin villieläin tai peto oli pelästyttänyt ja vauhkoonnuttanut sen. Vahinkotapahtumalla ei kuitenkaan ole ollut silminnäkijöitä, joten eläimen kuolinsyytä voidaan arvioida vain muiden vahingosta käytettävissä olevien tietojen perusteella.

FINE toteaa, ettei asiassa voida sinänsä poissulkea sitä mahdollisuutta, että hieho olisi pelästynyt pihaton ulkopuolella liikkunutta villieläintä. Asiakas ei ole kuvannut, että varsinaisen pihaton alueella olisi kuitenkaan havaittu villieläimen jättämiä jälkiä. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen saaminen edellyttää, että villieläin oli tunkeutunut nimenomaan sisälle pihattorakennukseen. Tämän vuoksi FINE katsoo, ettei esillä olevassa tapauksessa ole voitu selvittää, että hiehon kuolema olisi aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Näin ollen vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä on pidettävä kyseisen maatilavakuutuksen vakuutusehtojen mukaisena.

Koska hiehon kuoleman ei ole näytetty olleen seurausta maatilavakuutuksesta korvattavasta vahingosta, mikä on vakuutusehtojen mukaan korvausedellytyksenä myös keskeytysvakuutuksessa, vakuutusyhtiö ei ole velvollinen maksamaan korvausta myöskään maatilatuotannon keskeytysvakuutuksesta.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Aarre