Tapahtumatiedot

Siivousliikkeen siivooja oli 1.6.2018 siivoamassa A:n ja B:n huoneistoa. Siivooja oli mopannut huoneiston yläkerran WC-tilaa, jolloin havaittiin, että alakerrassa eteisen katosta tippui vettä. WC-tilassa ei ollut lattiakaivoa eikä vesieristystä. Vahingon jälkeen tehdyssä kosteuskartoituksessa todettiin, että vettä oli päässyt WC-tilan kynnyksen alapuolen kohdalta rakenteeseen. A ja B esittivät vahingon johdosta korvausvaatimuksen siivousliikkeelle, joka teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa.

Vakuutusyhtiö viittasi päätöksessään siivousliikkeeltä saamaansa selvitykseen, jonka mukaan siivooja oli kiertänyt huoneiston asukkaan kanssa ja tarkastanut siivottavat tilat ennen työn aloittamista. Tässä vaiheessa hän ei ollut saanut asukkaalta minkäänlaista ohjetta siitä, että yläkerran WC-tila ei ole vesitiivis ja että sitä ei saa mopata kostealla. Yhtiö katsoi, ettei vahinko ollut aiheutunut siivousliikkeen tuottamuksesta, millä perusteella vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta.

A ja B esittivät tämän jälkeen vakuutusyhtiölle oikaisupyynnön. A:n ja B:n käsitys oli, että siivousliikkeen selvitys tapahtuneesta oli virheellinen. A:n ja B:n mukaan vettä oli kaatunut tai kaadettu WC-tilaan. Vaikka näin ei olisikaan tapahtunut, ei siivousta joka tapauksessa ollut suoritettu ammattitaitoisella ja asianmukaisella tavalla, kun vettä oli kynnyksen kohdalta päässyt rakenteisiin. Vettä oli joka tapauksessa käytetty liikaa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään oikaisupyynnön johdosta.

Asiakkaan valitus

A ja B ilmoittavat tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. Korvausta vaaditaan ensisijaisesti siivousliikkeen vastuuvakuutuksesta. Jos vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta, tulee se korvata A:n ja B:n kotivakuutuksesta, joka on samassa yhtiössä.

Valituksessa toistetaan näkemys, jonka mukaan vettä on kaatunut tai kaadettu WC-tilaan. Tilan vesitiiviydellä ei ole asiassa merkitystä. Vettä on siivouksen yhteydessä käytetty joka tapauksessa liikaa, eikä moinen vesimäärä ja kosteus pääse rakenteisiin pelkän mopin tai kosteuspyyhinnän välityksellä. Siivousliikkeen puolelta on ollut kyse vähintään tuottamuksesta, joten vahinko tulisi korvata vastuuvakuutuksesta.

Vahingon jälkeen laaditusta kosteuskartoitusraportista käy lisäksi ilmi, että rakenteisiin on päässyt vettä niin, että WC-tilan viereisen käytävätilan lattia on kostunut yhden neliömetrin alueelta. A:n ja B:n näkemyksen mukaan kyseessä ei voi olla mopista tullut irtovesi, sillä mikään moppi ei päästä tällaista määrää vettä. Siivouksen yhteydessä vettä on kaatunut, kaadettu tai suihkutettu lattialle. Suurelle vesimäärälle tapauksessa on myös kaksi silminnäkijää.

Vakuutusyhtiö on vedonnut asiassa siihen, että A:n ja B:n puolelta siivoojalle annettu ohjeistus olisi ollut puutteellista. Tämä tieto on jo sinällään paikkansa pitämätön ja esimerkiksi siivousliikkeen omassa ohjeistuksessa ja sopimusehdoissa ei ole kerrottu, että asiakkaan vastuulla olisi opastaa märkätilat ja kuivatilat siivoojalle erikseen.

Asia on käsitelty samassa vakuutusyhtiössä myös A:n ja B:n kotivakuutuksen perusteella. Tässä korvauspäätöksessä on katsottu, että kyseessä on ollut siivoojan työvirheestä johtunut vahinko, jollaista ei korvata kotivakuutuksesta. A ja B katsovat, että vakuutusyhtiön samasta asiasta tekemät päätökset ovat keskenään ristiriidassa ja mikäli asiassa katsottaisiin, ettei kyse ole ollut siivoojan työvirheestä, tulisi vahinko tällöin korvata kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastuuvakuutuksen osalta kielteisen kantansa asiassa.

Vahingosta ei ole juurikaan aiheutunut vaurioita huoneiston pinnoitteille, vaan mahdolliset vauriot sijaitsevat välipohjassa. Lain mukaan asunto-osakeyhtiö on velvollinen tutkimaan ja korjaamaan rakenteiden vauriot siitä huolimatta, että lopullinen korvausvastuu kustannuksista saattaisi olla jollakin toisella taholla. Asunto-osakeyhtiö ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ole ryhtynyt kosteusvahingon suhteen mihinkään toimenpiteisiin, vaikka vahingosta on kulunut jo yli viisi kuukautta. Asunto-osakeyhtiö ei ole myöskään esittänyt asiassa korvausvaatimusta.

A:n ja B:n oman kotivakuutuksen osalta päätöstä on valituksen jälkeen muutettu ja siitä korvataan osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvien pinnoitteiden vauriot, jos pinnoitteita joudutaan purkamaan rakenteiden tutkimisen, kuivaus- ja muiden toimenpiteiden takia. Kotivakuutus ei kuitenkaan korvaa asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvia rakenteita ja niihin kohdistuvia toimenpiteitä.

Yhtiö viittaa siivousliikkeen selvitykseen, jonka mukaan siivouksen suoritti kokenut alan ammattilainen. Lattia pestiin normaaliin tapaan märällä tai kostealla mopilla, eikä puhdistuksessa käytetty liiallisesti vettä. Vettä ei myöskään kaadettu tai suihkutettu lattialle. Vahinko aiheutui ilmeisesti siitä, että mopista valui vettä kynnyksen alareunan ja lattian välisestä raosta välipohjaan. Vahinkoa ei olisi sattunut, jos kynnyksen alareunan ja lattian väli olisi ollut tiivistetty. Siivousliikkeen työntekijä ei ollut tietoinen tästä rakenteellisesta puutteellisuudesta eikä hän voinut sitä havaita. Myös vahinkokartoitusraportin korjaustapaehdotuksen mukaan kynnyksen alereunaa tulisi tiivistää.

Kosteusmittaustuloksista havaitaan, ettei rakenteisiin päässyt suurta määrää vettä. Kosteusarvot ovat normaalit kaikkialla muualla, paitsi käytävätilan lattiassa WC:n oven edustalla, jossa ne ovat hieman koholla noin neliön alueelta. Korjaustapaehdotuksen mukaan vaurioalueelta tulisi poistaa pintaa vaurioiden tutkimiseksi, mutta keskusteluissa tarkastaja on pitänyt myös mahdollisena, että rakenteisiin päässyt vähäinen vesimäärä kuivuu itsestään ilman toimenpiteitä.

Vahinkoa ei korvata vakuutuksenottajan toiminnan vastuuvakuutuksesta, koska tuottamusta vahinkoon ei ole osoitettu. Työntekijä suoritti tilatun siivoustyön normaalisti häneltä edellytetyllä huolellisuudella ja ammattitaidolla. Vahinko ei johtunut työntekijän huolimattomuudesta, laiminlyönnistä tai muusta virheestä, eikä lakiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta siten syntynyt. Yhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta ratkaisusuosituksessaan katsoo asiassa annetun vakuutusyhtiön päätöksen asianmukaiseksi.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle siivousliikkeelle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

• A:n ja B:n valitus Vakuutuslautakunnalle 8.10.2018
• vakuutusyhtiön vastine 19.11.2018
• vahinkokartoitusraportti 6.6.2018
• siivousliikkeen vastuuvahinkoilmoitus 14.6.2018
• vakuutusyhtiön lisäselvityspyyntö siivousliikkeelle 15.6.2018 ja siivousliikkeen vastaus 18.6.2018
• A:n ja B:n sähköposti vakuutusyhtiölle 19.6.2018
• vakuutusyhtiön korvauspäätös 19.6.2018
• siivousliikkeen asiakasohjeita (kuvakaappaus siivousliikkeen www-sivuilta 20.6.2018)
• sähköpostikirjeenvaihtoa A:n ja B:n asiamiehen ja vakuutusyhtiön välillä 26.7. ̶ 3.9.2018
• sähköpostikirjeenvaihtoa vakuutusyhtiön ja siivousliikkeen välillä 13.8. ̶ 14.8.2018
• vakuutuskirjaa vastaavat tiedot
• vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n ja B:n huoneistossa tapahtunut vesivahinko korvata siivousliikkeen vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 5.1 (Mitä vakuutus korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa. (…)

Asian arviointi

Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Jos vahinko on aiheutunut sopimusvelvoitteen täyttämisen yhteydessä, tulee vahingon aiheuttajan osoittaa korvausvastuusta vapautuakseen osoittaa menetelleensä huolellisesti.

Siivousliikkeen vakuutusyhtiölle 18.6.2018 antaman selvityksen mukaan siivooja oli A:n ja B:n asunnon yläkerran WC-tilaa siivotessaan todennut, ettei tilassa ollut lattiakaivoa. Siivooja puhdisti ensiksi käsienpesualtaan ympäristön. Hana oli päällä ja siivooja pyyhki puhdistusliinalla pölyt tasosta, lavuaarista ja kaapeista. Tässä yhteydessä roiskui hiukan vettä lattialle, aivan kuten tapahtuu myös käsiä pestessä. Kun allasalueen puhdistus oli hoidettu, siivooja käytti liinaa pyyhkiäkseen roiskeet lattialla. Siivooja myös moppasi lattian ilman, että ämpäri olisi ollut WC:n puolella. A ja B ovat esittäneet käsityksenään, että vettä on kaatunut tai kaadettu WC-tilaan.

Kosteuskartoitusraportin 6.6.2018 mukaan A on kertonut, että yläkerran WC:n lattiaa on siivouksen yhteydessä pesty runsaalla vedellä ja alapuolen eteisen katosta ja seinän reunalta on tippunut vettä. Vettä on päässyt rakenteeseen WC-tilan kynnyksen alapuolen kohdalta. Raportin tietojen mukaan rakennus on valmistunut vuonna 2006. Kartoituksessa on todettu eteisen levyseinässä WC:n oven yläpuolella veden valumajälkiä. Seinän kosteusarvot ovat kuitenkin olleet normaalit. Eteisen katosta (alakattolevy) on vahingon tapahtuessa tippunut vettä lampun reiän kohdalta. Mittauksessa katon kosteusarvot ovat olleet normaalit. Myöskään alakerran WC-tilassa ei ole havaittu kohonneita kosteusarvoja. Yläkerran käytävätilan lattiassa on todettu WC:n oven edustalla arviolta noin 1 neliömetrin alueella kohonneita kosteusarvoja. Käytävätilan levyseinän kosteusarvot ovat olleet normaalit.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaurioituneen rakennuksen rakentamisaikana voimassa olleet Suomen rakentamismääräyskokoelman veden- ja kosteuseristystä koskeneet määräykset ja ohjeet (C2, voimaantulo 1.1.1999) eivät edellyttäneet kosteuseristystä lattiakaivottomalta WC-tilalta, joka ei samalla ole märkätila eli tila, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai tiivistyä vettä (esimerkiksi kylpyhuone, suihkuhuone, sauna). WC-tilan vesieristämättömyyttä ei lautakunnan käsityksen mukaan voida pitää poikkeuksellisena tai yllättävänä. Lautakunta katsoo kuitenkin, ettei tällaisen tilan laatoitetun lattian pesua mopilla voida itsessään pitää huolimattomana toimintana. Asiassa on lautakunnan näkemyksen mukaan ratkaisevaa, kuinka paljon vettä pesussa on käytetty.

Vakuutuslautakunta toteaa edelleen, että osapuolten näkemykset lattian pesussa käytetyn veden määrästä poikkeavat olennaisesti toisistaan. Siivousliikkeen mukaan siivooja on pyyhkinyt mopilla lattialle roiskuneen veden, jota muutenkin voi roiskua tällaisen tilan lattialle esimerkiksi käsien pesun yhteydessä, ja pessyt lattian samalla mopilla. A ja B ovat esittäneet käsityksenään, että vettä on kaadettu lattialle. Kosteuskartoitusraportin perusteella WC:n oven edessä eteisessä on todettu lattiassa lievästi kohonneita kosteusarvoja noin neliömetrin alueella. Muualla kosteutta ei ole todettu. Ilmeisesti vahinkoalueen rakenteita ei ole avattu, joten tarkkaa tietoa rakenteisiin päässeen veden määrästä ei ole saatavilla.

Vakuutuslautakunta pitää siivoojan kertomusta asiassa johdonmukaisena ja uskottavana suhteessa kosteuskartoitusraporttiin. Raportin perusteella on lisäksi lautakunnan näkemyksen mukaan epäselvää, onko mitään todellista esinevahinkoa edes aiheutunut. Vakuutuslautakunta katsoo, että siivousliike on osoittanut toimineensa tilanteessa huolellisesti, millä perusteella siivousliikkeelle ei ole syntynyt asiassa korvausvastuuta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen