Tapahtumatiedot

A tilasi 16.1.2018 hallitsemansa osakehuoneiston kuntokartoituksen B Oy:ltä. Kartoitus tehtiin 26.1.2018. A esitti 3.8.2018 B Oy:lle reklamaation, jossa katsoi, että palvelua ei ollut suoritettu ammattitaitoisesti ja huolellisesti. A:n mukaan kuntokartoittaja oli kodinhoitohuoneessa sijaitsevan lämminvesivaraajan alla olevaa lattiakaivoa tarkastaessaan poistanut varaajan ylipaineventtiilin poistoputken lattiakaivosta ja jättänyt tarkastuksen jälkeen laittamatta poistoputken takaisin, mistä oli aiheutunut vesivahinko. Koska kyseisessä tilassa ei ole vedeneristystä, oli vettä päässyt pieninä määrinä valumaan pidemmän aikaa lattialaatan ja seinän välistä rakenteisiin. Poistoputki on sellaisessa paikassa, että sen virheellistä asentoa on ollut mahdotonta huomata erikseen tarkastamatta. Asunto oli ollut tyhjillään joulukuusta 2017 lähtien ja se myytiin huhtikuussa 2018. Uudet osakkaat ottivat asunnon haltuun 21.5.2018 ja vahinko havaittiin 16.6.2018. A vaati B Oy:tä korvaamaan vahingosta aiheutuvat kustannukset.

B Oy teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa. Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen 11.10.2018. Yhtiö viittasi päätöksessään B Oy:n selvitykseen, jonka mukaan kartoituksen tehnyt kuntokartoittaja oli muistellut kuvanneensa lämminvesivaraajan alustan heti kodinhoitohuoneeseen tultuaan. Tällöin ylivuotoputki oli jo ollut pois paikoiltaan. Lattiakaivosta oli tarkastuksessa otettujen valokuvien perusteella poistettu kansi ja vesilukko. B Oy:n mukaan kartoittajan työhön ei kuulu viemärin hajulukon poistaminen, puhdistus tai takaisinlaitto. Kartoituksen yhteydessä tulee nostaa lattiakaivon ritilä, jotta lattiakaivon kunto ja vedeneriste voidaan todeta. B Oy:n arvion mukaan A oli itse siirtänyt lattiakaivon kannen, vesilukon sekä varaajan ylivuotoputken pois paikoiltaan sekä mahdollisesti siivonnut varaajan alustan ennen tarkastusta. Toisaalta kuntokartoitusraporttiin olisi tullut merkitä, että putki tulisi johtaa lattiakaivoon. Vakuutusyhtiö viittasi rakennusvahinkoasiantuntijansa arvioon, jonka mukaan vahinkoa ei olisi aiheutunut, jos kodinhoitohuoneessa olisi ollut asianmukaiset vesieristeet. Yhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että B Oy ei ollut toiminut kuntokartoitusta tehdessään asianmukaisesti ja huolellisesti siltä osin, kuin kartoitusraporttiin ei ollut tehty merkintää siitä, että putki tulisi johtaa lattiakaivoon. Itse vahinko oli kuitenkin yhtiön mukaan aiheutunut kodinhoitohuoneen rakenteellisten puutteiden vuoksi eli siksi, että lattiassa ei ollut asianmukaisia vedeneristeitä. Mikäli eristeet olisivat olleet asianmukaiset, vesi ei olisi päässyt leviämään kodinhoitohuoneesta, vaan se olisi kulkeutunut lattiakaivoon. Yhtiö katsoi, ettei vahinko ollut aiheutunut B Oy:n tuottamuksesta, mistä johtuen vahinkoa ei korvattu vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

A muistaa varmasti, ettei ylivuotoputki ole ollut pois paikaltaan tarkastuksen alkaessa. Se oli normaalissa käyttöasennossa. Kuntokartoitusraportissa ei mainita, että putki olisi ollut käytön kannalta virheellisessä asennossa tarkastuksen alkaessa. Huoneistossa on kolme lattiakaivoa, jotka kaikki avasi kartoittaja. Varaajan alla olevan kaivon hajulukon kartoittaja on poistanut paikoiltaan, koska ylivuotoputkea ei muuten voi siirtää paikaltaan (hajulukko irtoaa aina tässä yhteydessä poistoputken rakenteen vuoksi). Kaivon kuntoa ei voi tarkastaa, jos ylivuotoputkea ei vedä ulos kaivosta. Jos putki olisi todella ollut pois kaivosta, olisi lattialla ollut vettä. B Oy:n mukaan kartoittajan tulee nostaa lattiakaivon ritilä, jotta mm. vedeneriste voidaan todeta. Eristeen puuttuminen olisi siten tullut todeta tarkastuksessa, samoin lattiakaivon kunto. A huomauttaa, että B Oy:n toimintaohjeen mukaan asiakkaan pitää puhdistaa kaivot etukäteen, mutta auki niitä ei saa jättää, koska silloin haju estäisi aistinvaraiset huomiot tarkastettavasta tilasta.

Siltä osin, kuin vakuutusyhtiö on päätöksessään vedonnut kodinhoitohuoneen rakenteellisiin puutteisiin, A katsoo, että vahingon varsinainen syy ei ole ollut vahingonaiheuttajan kontrollipiirin ulkopuolella, vaan syy on ollut väärään kohtaan jätetty ylivuotoputki tai vähintään se vakuutusyhtiön päätöksessä myönnetty seikka, ettei virheellisestä tilanteesta ole raportissa informoitu asianmukaisesti. Asiassa tulee selvittää, voidaanko tilalta todella edellyttää vesieristystä ja koskeeko tämä tulkinta myös vahingonkorvausasian syy-yhteyttä. Jos katsotaan, että vahingonaiheuttaja voi vedota vesieristyksen puutteeseen ja että vesieristyksen puute on vaikuttanut vahinkoon, ei tämä kuitenkaan voi kokonaan poistaa B Oy:n korvausvastuuta. Korkeintaan voidaan katsoa, että kyseessä voisi olla vahingonkärsineen puolella oleva myötävaikutustekijä, joka ei voisi johtaa korvauksen täyteen epäämiseen. Mikäli lautakunta katsoo, että kysymyksessä on huomioon otettava myötävaikutus, vaatii A toissijaisesti, että myötävaikutuksen osuudeksi katsotaan korkeintaan 30 % vahingon kokonaismäärästä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toteaa vastineessaan selvittäneensä tapahtumien kulkua B Oy:n kuntokartoittajalta kahteen otteeseen, sekä korvauspäätöstä antaessaan että ennen vastineen antamista Vakuutuslautakunnalle. Kartoittaja on molemmilla kerroilla kertonut asiasta samalla tavalla. Kartoittajan mukaan ylivuotoputki oli valmiiksi pois paikoiltaan tarkastuksen alkaessa, mikä on todettavissa tarkastusraportissa olevasta valokuvasta. Kartoittaja ei poistanut hajulukkoa kaivosta. Ylivuotoputki ei estä näkemästä lattiakaivoa. Lattiakaivon hajulukko estää toki näkemästä viemäriä hajulukon alla, mutta se ei kuulu kuntotarkastuksen laajuuteen, vaan lattiakaivot ja viemärit tarkastetaan vain näkyvillä olevin osin. Yhtiö toteaa myös, että B Oy:n kuntokartoittaja on kertonut, että lämminvesivaraajan etupelti oli otettuna valmiiksi pois, kun kartoittaja meni tilaan. Myös tämä seikka on todettavissa tarkastusraportin valokuvasta, jonka kartoittaja on ottanut tilaan mennessään. Siltä osin kuin A on viitannut B Oy:n toimintaohjeeseen, jonka mukaan kaivot pitää puhdistaa etukäteen, mutta niitä ei saa jättää auki, yhtiö toteaa, että A:n esittämä viittaus ohjeeseen on paikkansapitävä. Lattiakaivot tulee kyllä puhdistaa, mutta niitä ei tarvitse purkaa. Hajulukkoa ei pyydetä poistamaan.

Kuntokartoittajan suoritusohjeen mukaan märkätilojen kosteuden- ja vedeneristysten olemassaoloa tai niiden kuntoa ei voi ainetta tai materiaalia rikkomatta todeta, ellei vedeneriste ole myös pintarakenne. Nyt kyseessä oleva tila (kodinhoitohuone) ei ole märkätila, joten sen osalta ei tarvitse tarkastaa ve-deneristettä. Märkätilojenkin osalta raporttiin voidaan merkitä vain, tehtiinkö vedeneristeestä havaintoja vai ei, koska sen kuntoa ja laajuutta ei kuitenkaan voida tarkastuksessa rakenteita rikkomattomin menetelmin tarkastaa. Nyt tehdyn kuntokartoituksen raportissa mainitaan pesuhuoneen osalta, että vedeneristyksen laajuutta ja kuntoa ei voida tarkastaa rakennetta rikkomatta. Kodinhoitohuoneesta raportissa kerrotaan, että varaajan alla ei tarkastushetkellä havaittu merkkejä vuodosta tai kosteutta pintakosteudentunnistimella. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kuntokartoituksessa ole virhettä kodinhoitohuoneen vedeneristeen osalta.

Vesivahingon havaitsemisen jälkeen laaditussa kosteuskartoitusraportissa kirjoitetaan, että lämminvesivaraajan varoventtiilin poistoputki oli jäänyt kuntotarkastuksen yhteydessä epähuomiossa lattiakaivon ulkopuolelle ja että putki oli käännetty pois lattiakaivosta kaivon tarkistusta varten. Yhtiö toteaa, että kosteuskartoituksen tehneen yrityksen edustaja ei ole itse ollut paikalla kuntotarkastusta suoritettaessa. Yhtiön edustaja on keskustellut kosteuskartoituksen tekijän kanssa ja tämä on kertonut, että ei ole itse nähnyt myöskään poistoputkea väärään suuntaan käännettynä. Yhtiö toteaa, että kosteuskartoitusraportin teksti on toisin sanoen kirjoitettu siten, kuin kartoittajalle on vahingosta kerrottu.

Vakuutusyhtiö pitää asiassa esille tulleiden seikkojen perusteella selvänä, että hajulukko ja ylivuotoputki oli otettu pois paikoiltaan jo siinä vaiheessa, kun B Oy:n kuntokartoittaja meni paikalle tarkastusta tekemään. Tätä tukee mm. se, ettei kuntokartoittajan tehtäviin kuulu viemärin hajulukon poistaminen, puhdistus, takaisinlaitto eikä lämminvesivaraajan alustan puhdistaminen. Kuntokartoittaja ei myöskään lähde laittamaan lämminvesivaraajan etupeltiä takaisin kiinni. Kuntokartoittajalla ei yksinkertaisesti ole mitään syytä ryhtyä näin poikkeuksellisiin tekoihin. Yhtiön näkemyksen mukaan A on itse purkanut lattiakaivon. Asunto oli myynnissä ja A oli tilannut kohteeseen kuntotarkastuksen. Näitä asioita varten hän on siivonnut asuntoa, säätänyt lämminvesivaraajan lämpötilaa pienemmälle ja samassa yhteydessä purkanut lattiakaivon. Tällaisessa tilanteessa on luonnollista, että B Oy:n kuntokartoittaja on olettanut, että A itse myös laittaa osat takaisin paikoilleen, eikä asiasta tarvitse kirjoittaa muistutusta kartoitusraporttiin. Joka tapauksessa A:n olisi raportin saadessaan tullut huomata, että hajulukko, ylivuotoputki ja lattiakaivon ritilä ovat pois paikoiltaan. Viimeistään ennen asunnon luovutusta uusille omistajille olisi huolellinen myyjä tarkastanut vielä asunnon tilan. Yhtiö katsoo, ettei B Oy:llä ole asiassa tuottamusta.

Rivitalorakennus, jossa kyseessä oleva asunto sijaitsee, on rakennettu vuonna 2000 ja luvat siihen on saatu 1999. Jo ennen rakennuslupavuotta on rakennusmääräyksissä ja -ohjeissa (Rakennusmääräyskokoelma D1, 1987) edellytetty lattiakaivollisen huonetilan lattian rakenteilta vedenpitävyyttä. Tässä tapauksessa lämminvesivaraajan huonetila on ollut lattiakaivollinen tila, jossa ei ole ollut vesieristettä. Näin ollen tila on rakennettu vastoin edellä mainittuja rakennusmääräyksiä tai -ohjeita. Luokittelu rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin ei tarkoita sitä, että ohjeita ei tarvitsisi noudattaa, vaan vain sitä, että ohjeessa esitetty asia voidaan tehdä joko ohjeen mukaisesti tai muulla yhtä hyväksi katsotulla tavalla.

Vakuutusyhtiö toteaa, että mikäli yhtiön näkemyksen vastaisesti katsottaisiin B Oy:n toimineen tilanteessa tuottamuksellisesti, tulisi huomioitavaksi vahingonkärsineen oma myötävaikutus vahingon syntymiseen ja sen laajuuteen. Lämminvesivaraajan varoventtiili tiputtaa jossakin määrin ylivuotovettä. Tässä tapauksessa kyseessä olevassa huoneistossa ei ole asuttu kevään 2018 aikana ennen kuin uudet asukkaat tulivat toukokuun lopussa tekemään kohteeseen remonttia. Ilmeisesti asunnon tyhjillään olon vuoksi lämminvesivaraaja oli säädetty pienemmälle lämpötilalle. Asunnon tyhjillään olon vuoksi on oletettava, että lämminvesivaraaja ei ole tiputellut ylivuotovesiä niin paljon, kuin se normaalisti tekee. Näin ollen yhtiö katsoo, ettei vahinkoa olisi päässyt lainkaan syntymään, jos huonetilassa olisi ollut vesieristys. Vesieristyksen puuttumisella on siten ollut olennainen merkitys rakenteiden vaurioitumiselle, ja yhtiö katsoo, ettei B Oy ole velvollinen korvaamaan vahinkoa miltään osin.

Yhtiö toteaa vielä lopuksi, että mikäli B Oy:n katsottaisiin olevan kokonaan tai osittain korvausvastuussa vahingosta, tulisi asiassa vielä selvittää todellinen vahingonkärsinyt osapuoli. Osa korjauskustannuksista kohdistunee tässä tapauksessa asunto-osakeyhtiölle ja osa osakkaalle. Nyt kyseessä olevan asunnon osakas on vaihtunut kevään 2018 aikana. Niiden kustannusten osalta, jotka kuuluvat osakkaan maksettavaksi, tulee esittää selvitys, kumpi (myyjä vai ostaja) on tosiasiallisesti maksanut kustannukset.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle B Oy:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa. B Oy:n puolesta on ilmoitettu lautakunnalle, että B Oy yhtyy asiassa vakuutusyhtiön kantaan eikä sillä ole asiaan lisättävää.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:

• A:n ratkaisusuosituspyyntö Vakuutuslautakunnalle 30.10.2018 ja lisäkirjelmä 10.1.2019
• vakuutusyhtiön vastine 14.12.2018 ja lisävastine 28.1.2019
• B Oy:n vastaus vakuutetun kuulemiseen 26.2.2019
• A:n reklamaatio B Oy:lle 3.8.2018 ja lisäselvitys reklamaatioon 6.8.2018
• B Oy:n vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle 13.8.2018
• vakuutusyhtiön korvauspäätös 11.10.2018
• kuntotarkastusraportti 26.1.2018
• asunto-osakeyhtiön korjaustarveselvitys 2017
• B Oy:n valmistautumisohje kuntotarkastukseen
• kosteuskartoitusraportti 5.7.2018
• Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (1987)
• RT-ohjekortti 93-10224, asunnon pesu- ja wc-tilat
• kodinhoitohuoneesta otettuja värivalokuvia 3 kpl
• vakuutuskirja vakuutuskaudelle 1.1. ̶ 31.12.2018
• vakuutusehdot.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n hallinnassa olleelle huoneistolle aiheutunut vesivahinko korvata B Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 1 (Korvattavat vahingot) mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun

vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta

vahinko on todettu vakuutuskauden aikana ja

vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia. (…)

Asian arviointi

Vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan vahingon aiheuttamista moitittavalla menettelyllä eli virheellä, huolimattomuudella tai laiminlyönnillä. Jos vahinko on aiheutunut sopimusvelvoitteen täyttämisen yhteydessä, tulee vahingon aiheuttajan osoittaa korvausvastuusta vapautuakseen osoittaa menetelleensä huolellisesti.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan B Oy:n kuntokartoittaja on tehnyt A:n hallinnassa olleessa rivitalohuoneistossa kuntokartoituksen 26.1.2018. Huoneistossa on sittemmin todettu vesivahinko, jonka syynä on ollut se, että lämminvesivaraajan ylipaineventtiilin poistoputki on ollut poissa lattiakaivosta ja vettä on päätynyt lattialle ja talon rakenteisiin. Asian osapuolet ovat esittäneet ristiriitaista selvitystä siitä, onko putken poistanut lattiakaivosta kuntokartoituksen tilannut A vaiko B Oy:n kuntokartoittaja.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan selvityksen mukaan rakennus, jossa kyseessä oleva huoneisto sijaitsee, on rakennettu vuonna 2000 ja rakennuslupa siihen on myönnetty vuonna 1999. Lautakunta viittaa 1.7.1987 voimaan tulleeseen Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet). Kyseisten määräysten ja ohjeiden kohdan 3.2 mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Kosteuskartoitusraportin 5.7.2018 mukaan vesivahinko on havaittu, kun huoneiston uusi osakas on siirtänyt lämminvesivaraajan vieressä ollutta kuivausrumpua pois paikoiltaan. Asunto oli ollut kuntokartoituksen jälkeen tyhjillään ja uusi osakas oli tehnyt asunnossa remonttia noin kuukauden ajan ennen vahingon havaitsemista. Kun asunto oli ollut tyhjillään, oli varaaja ollut säädettynä pienemmälle teholle, jolloin varoventtiili on todennäköisesti päästänyt vähemmän vettä lattialle. Remontin alettua lämmintä vettä on käytetty enemmän ja vettä on tällöin todennäköisesti valunut lattialle enemmän varoventtiilin kautta. Tarkastuksessa on havaittu, että varaajan alapuolelta ja viereltä, seinän vierustalta on lattiaa kastunut alle neliömetrin suuruiselta alueelta. WC:n vastainen tiiliseinä on kastunut alaosastaan noin 500 millimetrin korkeuteen asti. Seinän ja lattian välisestä raosta on vuotovettä päässyt alapohjan eristetilaan. WC:ssä on havaittu väliseinän olevan märkä alaosastaan ja lattiassa väliseinän vierellä kosteusarvot ovat olleet lievästi koholla.

Vakuutuslautakunta toteaa, että osapuolet ovat esittäneet asiassa keskenään ristiriitaista selvitystä sen suhteen, kuka on poistanut lämminvesivaraajan ylipaineventtiilin poistoputken lattiakaivosta. Menettely Vakuutuslautakunnassa on kirjallista, eikä osapuolten kertomusten luotettavuuden arviointi nyt käsillä olevassa tapauksessa ole Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan lautakuntamenettelyssä mahdollista. Joka tapauksessa rakentamismääräykset ja -ohjeet ja hyvä rakentamistapa ovat vaurioituneen asunnon rakentamisaikana edellyttäneet lattiakaivollisen tilan lattialta vedenpitävyyttä. Ottaen huomioon, että vesi on kosteuskartoitusraportin perusteella vuotanut rakenteisiin pienissä erissä, Vakuutuslautakunta pitää ilmeisenä, että lattian asianmukainen ve-deneristys olisi estänyt vahingon syntymisen. Vedenerityksen puuttuminen kodinhoitotilasta on ollut seikka, joka ei ole ollut kuntokartoittajan havaittavissa ilman rakenteiden rikkomista. Vakuutuslautakunta katsoo, että kodinhoitotilan puutteellinen lattiarakenne on ollut nyt puheena olevan vahingon välttämätön syy, joka on ollut B Oy:n kontrollipiirin ulkopuolella. Tällä perusteella lautakunta katsoo, ettei B Oy:lle ole syntynyt vahingosta korvausvastuuta, vaan koko vahinko jää A:n vastuulle vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:stä ilmenevien periaatteiden mukaisesti. Korvausvastuun puuttuessa vahinko ei tule korvattavaksi myöskään vastuuvakuutuksesta, millä perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön hylkäävää korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Norros                                                Laine

puheenjohtaja                                    sihteeri

Jäsenet:

Alinentalo-Pelttari

Korpiola

Rusanen

Sarpakunnas