Tapahtumatiedot

Asiakkaana olevan kiinteistöosakeyhtiön omistamassa lomakiinteistössä havaittiin kesäkuussa 2018 jälkiä vesivahingosta. Rakennuksen huopakatto oli ilmeisesti vaurioitunut lumen pudottamisen yhteydessä ja sade- ja sulamisvesiä oli päässyt vuotamaan katto-, seinä- ja lattiarakenteisiin. Asiakkaan selvityksen mukaan palahuopakatteen yksi pala oli irronnut. Vaurio oli syntynyt joko lumen pudotuksen yhteydessä tai myrskyn irrottamana. Vuoto ei ollut ollut näkynyt talon sisällä eikä ulkopuolella, vaan vesi oli valunut aluslaudoitusta ja seinähirren sisäpintaa pitkin villan ja sisäpaneelin alla. Huonetilassa vuotokohdalla oli ollut kiinteät kalusteet ja lattia oli ollut näkymättömissä. Rakennuksen loma-asuntokirjaan oli kirjattu 5.6.2013, ettei syytä aiemmin löytyneen kattohuovan palan mysteerille ollut selvinnyt.

Korvausta haettiin kiinteistövakuutuksesta, joka oli ollut voimassa vakuutusyhtiössä 1.6.1990 - 31.5.2014. Vakuutusyhtiö antoi asiasta 13.7.2018 kielteisen päätöksen todeten, että vahinkokartoitusraportin mukaan vauriot olivat olleet pidempiaikaisia, ilmeisesti viiden vuoden aikana syntyneitä, koska oli todettu lahovaurioita. Kattohuovan pala oli löytynyt vuonna 2013, joten tilanne oli huomattu jo silloin. Vahinko on aiheutunut pitkän ajan kuluessa ja vakuutusyhtiö katsoi korvausvaatimuksen vanhentuneeksi. 

Asiakas haki muutosta vakuutusyhtiön päätökseen vedoten siihen, että vahinko oli havaittu vasta 2.6.2018. Sitä ennen vesivahingosta ei ollut tietoa. Yhden vuoden erääntymisaikaa ei ollut ylitetty. Vesivahingon aiheuttanut kattohuovan rikkoutuminen oli tapahtunut suurella todennäköisyydellä kevättalvella 2013 eli alle 10 vuotta sitten.

Vakuutusyhtiö totesi päätöksessä 8.10.2018 kiinteistövakuutuksen kattaneen asiakkaan arvioimana vahinkoaikana rakennuksen vesikaton ennalta arvaamattoman äkillisen ulkoapäin tapahtuneen mekaanisen rikkoutumisen ja siitä aiheutuneen vahingon. Pelkkä olettamus tapahtumainkulusta ei ollut riittävä näyttö siitä, että vahinko olisi tapahtunut äkillisesti ja ennalta arvaamatta ja olisi vakuutuksesta korvattava. Vakuutusyhtiö katsoi edelleen korvausvaatimuksen vanhentuneeksi, koska kattoa on korjattu jo muutenkin vuonna 2013.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korjauskustannusten korvaamista vakuutuksesta. On todennäköistä, että vuoto oli aiheutunut vahingossa tapahtuneesta lumilapion iskusta talvella 2012 tai 2013. Kosteusvahinkoa ei ollut voitu aikaisemmin havaita sen sijaittua kiinteiden kalusteiden alla ja vahingosta oli ilmoitettu, kun se oli havaittu. Itse kattovaurio oli syntynyt äkillisesti ja ennalta arvaamatta huoltotyön aikana. 

Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan puolelta ei ollut korvauskäsittelyn aikana esitetty vahvaa mielipidettä siitä, että palahuovan kappale olisi irronnut lumen vähentämisen yhteydessä tapahtuneesta lapion iskusta. Pelkkä jälkikäteinen oletus siitä, miten vahinko oli voinut syntyä, ei riitä näytöksi vahinkotapahtumasta. Ilmeisesti vahinkoa ei ollut aluksi osattu kovin tarkkaan määritellä ja oli erikoista, että yli viisi vuotta sitten aiheutunut tapahtuma osattiin nyt määritellä tarkasti. Vakuutusyhtiön mielestä ei ollut mahdollista, että vuotovahinko olisi aiheutunut viisi vuotta sitten, mutta sitä ei ollut huoltotoimista huolimatta havaittu ennen kuin nyt. Jos ja kun vahinko oli tullut esille jo aikaisemmin, oli oikeus korvaukseen vanhentunut. Näin ollen jäi epäselväksi, mitä oli tosiasiassa tapahtunut, eikä vakuutustapahtumaa voitu määritellä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Omaisuusvakuutuksen yleisten ehtojen 100 (voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 108 (Muut määräykset) mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutusyhtiölle vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta tai siitä, kun korvauksen hakija on saanut tiedon saamisoikeudestaan ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vahinkotapahtuman sattumisesta. Jos vaatimusta ei esitetä tämän ajan kuluessa, ei vakuutusyhtiö korvaa vahinkoa.

Kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2011 alkaen) kohdan 206.1 (Korvattavat vahingot) alakohdan 4 (LVIS-tekniikan rikkoutuminen, käyttölaitteen nestevuoto tai vesikaton rikkoutuminen) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon, jonka syynä on muun muassa rakennuksen vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko kiinteistöturvalla vakuutetulle omaisuudelle.

Vakuutussopimuslain 69 § (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 73 § (Vaatimuksen esittämisajankohta ja vanhentuminen) mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys vesikaton vuodon loma-asunnolle aiheuttaman vesivahingon korvattavuudesta. 

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen omaisuusvahinko, jonka syynä on rakennuksen vesikaton ennalta arvaamaton äkillinen ulkoapäin tapahtunut mekaaninen rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vahinko. Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on sattunut.

Vakuutusyhtiö on ensiksikin vedonnut siihen, että vahinko oli aiheutunut pitkän ajan kuluessa ja että asiakkaan korvausvaatimusta on sen vuoksi pidettävä vanhentuneena. Vakuutusyhtiö ei ole pitänyt mahdollisena, että vuotovahinko olisi aiheutunut viisi vuotta aiemmin, mutta se olisi havaittu vasta kesällä 2018. Vakuutussopimuslain 73 § mukaan korvausvaatimus vakuutusyhtiölle on esitettävä vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta.

FINE toteaa, että vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisen määräajan kuluminen edellyttää sitä, että korvauksen hakija on tiennyt paitsi vakuutustapahtumasta myös vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Asiakkaan selvityksen mukaan rakenteille aiheutuneet kosteusvauriot on havaittu 2.6.2018. Asiakirjojen mukaan vesikatteen rikkoutumisesta aiheutuneen vuodon havaitsemiseen oli tässä tapauksessa kulunut aikaa, sillä katteen rikkoutumiskohta ei ole ollut selkeästi nähtävissä ja vuoto ja sen aiheuttamat rakenteiden vauriot ovat olleet piilossa rakenteiden sisällä kiinteiden kalusteiden takana. Näistä syistä FINE pitää asiakkaan selvitystä rakenteiden vaurioiden eli vakuutustapahtumasta aiheutuneen vahinkoseuraamuksen havaitsemisesta vasta 2.6.2018 uskottavana. Kun korvausta vahingosta on haettu vakuutusyhtiöltä myöhemmin kesäkuussa 2018, FINE katsoo, ettei asiakkaan korvausvaatimus ole vakuutussopimuslain 73 §:n nojalla vanhentunut. 

Vakuutusyhtiö on myös katsonut, ettei pelkkä olettamus tapahtumien kulusta ole riittävä selvitys vahingosta, joten se on katsonut vahinkotapahtuman jääneen selvittämättä eikä korvattavaa vakuutustapahtumaa ole voitu määritellä. 

FINE toteaa, että asiakas on tässä tapauksessa asian käsittelyn kuluessa kuitenkin johdonmukaisesti esittänyt kattovuodon syyksi huopakatteen rikkoutumisen lumenpudotuksen yhteydessä. Myös 6.6.2018 tehdystä vahinkokartoituksesta laadittuun raporttiin on kirjattu vahingon aiheuttajaksi tämä tapahtuma. Vuotokohta oli paikallistettu rakenteita purettaessa. Asiakas on myös toimittanut vakuutusyhtiölle otteen rakennuksen loma-asuntokirjasta, johon kesäkuussa 2013 tehdystä merkinnästä ilmenee, että kiinteistön huoltotöiden yhteydessä oli löydetty huopakatteen pala, jonka alkuperä oli tuolloin jäänyt epäselväksi. FINE katsoo, että vahinkokartoituksen havainnot rakennuksen vesivaurioiden laadusta ja sijainnista tukevat osaltaan asiakkaan näkemystä siitä, että kattohuopaan oli talvella 2012 - 2013 aiheutunut vaurio, josta johtunut vähäinen vuoto oli vuosien kuluessa aiheuttanut rakennuksessa sittemmin todetun paikallisen kosteus- ja lahovaurion. 

Selostamillaan perusteilla FINE katsoo, että asiakas on esittänyt selvityksen todennäköisestä rakennuksen vesikatteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta talvella 2012–2013, jolloin rakennuksella oli ollut vakuutusyhtiössä voimassa tällaisen vahingon kattava vakuutusturva. Vakuutusyhtiö ei myöskään ole esittänyt asiakirjoista ilmenevä katon yleinen kunto huomioon ottaen muuta todennäköistä aiheuttajaa vesivahingolle. Näin ollen FINE katsoo, että asiakas on tässä tapauksessa esittänyt riittävän selvityksen vakuutuksen piiriin kuuluvasta vakuutustapahtumasta ja vahinko on korvattava kiinteistön vakuutuksesta.

Lopputulos

FINE suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vesikaton rikkoutumisen ja siitä aiheutuneen vuotovahingon. 

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Salo