Tapahtumatiedot

Erään asunto-osakeyhtiön autohallipaikan hallintaan oikeuttaneet osakkeet oli myyty yhtiön ulkopuoliselle henkilölle. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyi lunastuslauseke, jonka mukaan osakkeenomistajilla oli kyseisessä tilanteessa oikeus lunastaa kaupan kohteena olleet osakkeet kuukauden kuluessa. Lunastuslauseketta ei kuitenkaan ollut mainittu osakkeiden kauppakirjassa. Isännöitsijätoimisto A Oy:ssä tapahtuneen virheen johdosta lunastusmahdollisuudesta ilmoitettiin osakkaille vasta sitä koskeneen määräajan päätyttyä.

Asunto-osakeyhtiön osakas B vaati 13.6.2018 A Oy:ltä laskelmansa mukaista 9 600 euron vahingonkorvausta lunastusmahdollisuuden menetyksestä aiheutuneeksi katsomastaan vahingosta. A Oy kiisti B:n vaatimuksen ja on hakenut riitaan oikeusturvaetua 19.6.2018. A Oy:n hakemuksen johdosta vakuutusyhtiö ilmoitti sähköpostilla 26.6.2018 siirtäneensä asian vastuuvakuutusosastolleen, koska vastuuvakuutus oli oikeusturvavakuutukseen nähden ensisijainen. 

Vakuutusyhtiö on päätöksellä 23.8.2018 kieltäytynyt maksamasta korvausta vastuuvakuutuksesta. Yhtiön mukaan B ei ollut näyttänyt A Oy:n korvausvastuulla ollutta vahinkoa. Oikeusturvavakuutuksesta 4.9.2018 antamassaan niin ikään kielteisessä päätöksessä vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen kohtaan 5.2.2, jonka mukaan vakuutuksesta ei maksettu korvausta asiassa, joka koski vakuutettuun kohdistunutta vahingonkorvausvaatimusta, jos vastuuvakuutus ”peitti” vahingonkorvausriskin. Vastuuvakuutuskorvausta ei ollut evätty rajoitusehdon perusteella, joten vastuuvakuutus peitti vahingonkorvausriskin. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan korvannut A Oy:n asianajokuluja myöskään vastuuvakuutuksesta. Päätöksessä 5.11.2018 vakuutusyhtiö katsoi, ettei A Oy ollut vakuutusehtojen mukaisesti välittömästi ilmoittanut tarpeestaan käyttää asiamiestä eikä perustellut, miksi asiamies olisi ollut tarpeen. A Oy ei myöskään ollut antanut vakuutusyhtiölle mahdollisuutta asianajajan valitsemiseen. 

Asiakkaan valitus

Isännöitsijätoimisto A Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta siitä, olisiko sille tullut myöntää asiassa oikeusturvaetu. Perusteluinaan A Oy on lausunut, ettei se ollut korvausvastuunsa puuttuessa ilmoittanut vahingosta vastuuvakuutukseen. A Oy:n mielestä oli selvää, että oikeusturvaetu olisi myönnetty, ellei sillä olisi ollut vastuuvakuutusta. Vakuutuksenottaja ei voinut joutua oikeusturvaedun myöntämistä arvioitaessa huonompaan asemaan siksi, että sillä oli myös vastuuvakuutus.  

A Oy oli kiistänyt vahingon perusteen ja määrän välittömästi vastapuolen vaatimuksen saatuaan. Sillä on ollut tuossa vaiheessa oikeus ja tarve käyttää asiamiestä asemansa arvioimiseksi. Vastuuvahingon käsittelyssä vakuutusyhtiön lakimies oli suullisesti ilmoittanut, että ellei korvausvaatimusta vastuuvakuutuksesta hyväksyttäisi, asia palautuisi ratkaistavaksi oikeusturvaosastolle. 

A Oy on katsonut, ettei se voinut jäädä vaille normaalia oikeusturvaetua vain sen vuoksi, että vakuutusyhtiö oli siirtänyt oikeusturvailmoituksen jälkeen asian vastuuvakuutusosastolle, joka oli hylännyt vastapuolen vaatimuksen. Ilman siirtoa oikeusturvaetu olisi myönnetty, sillä A Oy oli kääntynyt asiamiehen puoleen riita-asiassa esitettyyn vaatimukseen vastaamiseksi normaalilla ja hyväksyttävällä tavalla. Asiasta oli saatettu käydä isännöitsijätoimistossa alustavia keskusteluja vastapuolen yhteydenoton jälkeen, mutta sillä ei voinut olla ratkaisun kannalta mitään merkitystä.

A Oy oli ilmoittanut riidasta vakuutusyhtiölle välittömästi sen alettua. A Oy:n mielestä vakuutusyhtiön näkemys asiamiehen käytön tarpeettomuudesta ei ollut asianmukainen. Sellaista vaatimusta ei ollut sen paremmin vastuu- kuin oikeusturvavakuutusehdoissakaan. Korvausta oli alun perin vaadittu noin 10 000 euroa, joten vaatimuksen torjumiseksi oli ollut oikeus käyttää asiamiestä. 

Koska ilmoitusta vastuuvahingosta ei ollut tehty, vakuutusyhtiön ei olisi pitänyt lähtökohtaisesti osallistua asian selvittelyyn millään tavalla. A Oy on katsonut, että se sai yleisestikin itse valita, käyttikö se hyväkseen vastuuvakuutusta vai ei. Myös vakuutusyhtiö oli katsonut A Oy:n olleen vastuusta vapaa. Oli jo yleisen elämänkokemuksen mukaan perusteltua, että kuka tahansa sai kääntyä asiassaan asiamiehen puoleen, kun katsoi etunsa sitä vaativan.  Riittävää oli kunkin oma näkemys asiamiehen tarpeesta ja siitä, katsoiko olevansa itse kykenevä hoitamaan asiaa. Vakuutusyhtiön asettama edellytys ei ollut vakuutusehtojen mukainen.

Siltä osin kuin vakuutusyhtiö oli todennut, ettei sille ollut vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla varattu mahdollisuutta nimetä asiamies, A Oy on lausunut tehneensä vakuutusyhtiölle oikeusturvailmoituksen vahingosta 19.6.2018. Vakuutusyhtiö oli 26.6.2018 ilmoittanut käsittelevänsä asiaa sisäisesti vastuuvakuutuksen perusteella. Oli outoa, ettei vakuutusyhtiö olisi voinut valita asiamiestä sanottujen ilmoitusten perusteella. Vakuutusehtojen mukaisella varausmahdollisuudella lienee tarkoitettu vakuutusyhtiön oma-aloitteista asiamiehen nimeämistä eikä se liittynyt oikeusturvaedun myöntämiseen. Vakuutusyhtiö ei ollut tähän mennessä nimennyt omaa asiamiestään, vaan oli selvittänyt vaatimuksia ja niiden perusteita A Oy:n asiamiehen kanssa.

Lisäkirjelmässään 18.1.2019 A Oy on lausunut, että korvauskäsittelyn aikana vastapuolen asiamies oli esittänyt vaatimuksia, jotka A Oy oli asiamiehensä esittämin perustein kiistänyt. Vakuutusyhtiön edustaja oli ollut samaa mieltä siitä, ettei A Oy:n toiminnan ja vahingon välillä ollut syy-yhteyttä, ja vakuutusyhtiö oli tehnyt asiassa sen mukaisen ratkaisun. Tässä vaiheessa vakuutusyhtiö oli asiasta kysyttäessä ilmoittanut, ettei vastuuvakuutukseenkaan liittynyt oikeusturvaetu ollut käytettävissä.

Koska perusteen puuttuessa kyse ei ollut vahingosta, joka olisi ylipäätään tullut korvata vastuuvakuutuksesta, siirto asian käsittelemiseksi vastuuvakuutuksesta ei voinut olla oikeusturvaedun epäämisen peruste. Vakuutusyhtiön oma-aloitteinen puuttuminen asiaan ei voinut vähentää oikeusturvaedun käyttämisen edellytyksiä varsinkin, kun vakuutusyhtiö oli myös päätynyt siihen, ettei korvausta vastuuvakuutuksesta tullut suorittaa.

Asiamiehen tarpeellisuuden osalta A Oy on lausunut, että siihen oli kohdistettu euromääräisiä vaatimuksia, joiden perusteen se oli pyytänyt asiamiestään selvittämään, ja antamaan niihin asianmukaiset vastaukset sekä vastapuolelle että tämän asiamiehelle. Oli selvää, että A Oy:n oli vastattava vastapuolen kysymyksiin ja vaatimuksiin kohtuullisessa ajassa riippumatta siitä, mitä vakuutusyhtiön käsittelyssä tapahtui. Vaatimukset oli esitetty 13.6.2018 ja 10.8.2018 uhalla, että asia saatettaisiin käräjäoikeuden ratkaistavaksi 24.8.2018, ellei maksua suoritettu. Oikeusturvailmoitus oli tehty 19.6.2018 oletuksella, että kyse oli normaalista vakuutusehtojen mukaisesta riita-asiasta. Kielteinen päätös annettiin vasta yli kaksi kuukautta ilmoituksen jälkeen.

Hakemuksen ollessa vireillä vakuutusyhtiön vastuuasiantuntija oli esittänyt A Oy:n asiamiehelle pyyntöjä ja selvityksiä, joten asiassa oli toimittu siinä uskossa, että vakuutusyhtiö oli joka tapauksessa hyväksynyt asiamiehen. Vakuutusyhtiön toiminta oli ollut ennalta arvaamatonta ja yllätyksellistä, eivätkä asiamiehen käyttämisestä aiheutuneet kustannukset ja toimenpiteet olleet tarpeettomia, kun myös vakuutusyhtiö oli niitä käyttänyt. Vakuutusyhtiön olisi tullut ilmoittaa asiamiehelle pikaisesti oikeusturvailmoituksen saatuaan, että asia siirrettiin sisäisesti eikä etua myönnettäisi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vedonnut vastuuvakuutusehtojen kohtaan 10.3 niistä vakuutusyhtiön toimenpiteistä, jotka vakuutusyhtiö otti hoitaakseen vahinkoilmoituksen saatuaan sekä vastuuvakuutusehtojen kohtaan 10.4 asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen edellytyksistä ja vakuutetun velvollisuuksista. 

Selvityksen mukaan A Oy:lle oli esitetty 13.6.2018 sähköpostitse korvausvaatimus, ja A Oy oli pyytänyt B:tä lähettämään vaatimuksensa suoraan asiamiehelleen. Asiamies oli vastannut B:n vaatimukseen 19.6.2018 ja A Oy oli tämän jälkeen tehnyt asiassa oikeusturvailmoituksen. Vakuutusyhtiön oikeusturvakorvauksista oli ilmoitettu 26.6.2018 vahingosta vastuukorvauksiin. Asia oli hyvän korvaustoiminnan periaatteiden mukaisesti tullut käsitellä myös vastuuvakuutuksesta, vaikka A Oy itse ei ollutkaan tehnyt vastuuvahinkoilmoitusta.

A Oy ei siten ollut vakuutusehtojen mukaisesti ilmoittanut vakuutusyhtiölle välittömästi, kun se oli katsonut asian edellyttävän ulkopuolisen lakimiehen käyttämistä. Toimitetun selvityksen perusteella A Oy oli päättänyt asiamiehen käyttämisestä asian hoitamiseen jo ennen kuin B oli esittänyt kirjallisen korvausvaatimuksen.

Kyseisiä asiamieskuluja ei korvattu oikeusturvavakuutuksesta, koska kyseessä oli asia, joka koski vakuutettuun kohdistunutta vahingonkorvausvaatimusta, jossa vastuuvakuutus peitti vahingonkorvausriskin. Asiassa ei ollut kyse siitä, että A Oy olisi joutunut huonompaan asemaan vastuuvakuutuksensa vuoksi. Kyse oli siitä, että ulkopuolisen asiamiehen käyttäminen ei ollut tarpeen tilanteessa, jossa A Oy:llä oli vastuuvakuutus ja vakuutusyhtiön henkilöstön asiantuntemus käytettävissään. 

Vakuutusyhtiö ei siis ole väittänytkään, että A Oy:n saamaan korvausvaatimukseen ei olisi tarvinnut vastata, vaan että vakuutusyhtiön asiantuntijat olisivat voineet hoitaa vastaamisen. Vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiö selvitti, oliko asiakkaalla vahingonkorvausvelvollisuus asiassa ja neuvotteli asiakkaan puolesta korvauksen vaatijan kanssa. Nyt vakuutusyhtiö ei ollut voinut hoitaa asiaa alusta asti, kun ulkopuolista lakimiestä oli alettu käyttää jo ennen kuin asiasta oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle. Selkeä pääsääntö tällaisissa tapauksissa oli se, että vakuutusyhtiön omat asiantuntijat hoitivat asian. Kyseessä olevassa asiassa ei ollut esitetty mitään erityisiä perusteita, jotka huomioiden ulkopuolisen asiamiehen käyttöä olisi voitu pääsäännöstä poiketen pitää perusteltuna.

Vakuutusyhtiö ei luonnollisestikaan voinut estää A Oy:tä halutessaan käyttämästä asiamiestä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut, että kulut automaattisesti tulivat vakuutuksesta korvattaviksi. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksenottaja oli velvollinen omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, eivätkä vahingon selvittelyyn liittyvät kulut siten olleet korvattavia riippumatta siitä, hoitiko asiakas selvittelyn itse vai käyttikö asiakas siinä asiamiestä. A Oy oli päättänyt käyttää asiassa kyseistä asiamiestä senkin jälkeen, kun sille oli ilmoitettu, ettei asiamiehen käyttämisestä aiheutuneita kuluja korvattu vakuutuksesta. Näin ollen vaaditut asiamieskulut eivät tulleet vastuuvakuutuksen ehtojen perusteella korvattaviksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan A Oy:lle aiheutuneita asianajokuluja joko oikeusturva- tai vastuuvakuutuksesta tilanteessa, jossa A Oy:tä kohtaan oli esitetty vahingonkorvausvaatimus.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Oikeusturvavakuutuksen 29.12.2017 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan vakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos ja hakemusasioissa. 

Vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 mukaan vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka koskee vakuutettuun kohdistuvaa vahingonkorvausvaatimusta, jos vastuuvakuutus peittää vahingonkorvausriskin.

Vastuuvakuutuksen 29.12.2017 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 10.3, Vakuutusyhtiön toimenpiteet, mukaan saatuaan vakuutuksenottajalta vahinkoilmoituksen ja muut vahinkotapahtumaan liittyvät tiedot vakuutusyhtiö
- selvittää, onko vakuutuksenottajalla tai muulla vakuutetulla vahingonkorvausvelvollisuutta ilmoitetusta, vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta
- neuvottelee vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun puolesta korvauksen vaatijan kanssa
- hoitaa tarvittaessa vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta johtuvan, korvausvelvollisuutta tai vahingon määrää koskevan oikeudenkäynnin ja maksaa siitä aiheutuvat kohtuulliset ja välttämättömät kulut vakuutusmäärän rajoissa.

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 10.4, Asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen edellytykset ja vakuutetun velvollisuudet, mukaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisen edellytyksenä on, että
- vaatimus koskee vakuutusehtojen mukaan korvattavaa vahinkotapahtumaa
- vakuutuksenottaja ilmoittaa vakuutusyhtiölle välittömästi, jos vahingon selvittäminen edellyttää ulkopuolisen lakimiehen käyttämistä tai jos vahinko johtaa oikeudenkäyntiin
- vahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiölle ennen oikeudenkäynnin alkamista
- vakuutusyhtiöllä on ollut mahdollisuus nimetä asianajaja, joka edustaa vakuutettua.

Vakuutuksenottajan tulee pyrkiä siihen, että vakuutusyhtiölle varataan tilaisuus vahingon määrän arvioimiseen sekä mahdollisuus myötävaikuttaa sovinnollisen ratkaisun aikaan saamiseen.

Vakuutuksenottaja on velvollinen omalla kustannuksellaan osallistumaan vahingon selvittelyyn, sekä hankkimaan ja valmistamaan tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin vakuutuksenottajan saatavilla.

Vakuutusehtojen mukaan korvattavalla vahinkotapahtumalla tarkoitetaan sellaista vahinkotapahtumaa, joka ei ole vakuutukseen sovellettavien ehtojen rajoituskohdilla rajattu vakuutusturvan korvauspiirin ulkopuolelle ja jonka vahingon määrä ilmoitetussa vahinkotapahtumassa on suurempi kuin vakuutuksenottajan omavastuu.

Asian arviointi

Lautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei A Oy ole alun perin hakenut korvausta vastuuvakuutuksesta vaan oikeusturvavakuutuksestaan. A Oy on sittemmin perustelut menettelyään sillä, ettei asiassa senkään mielestä ollut kyse tilanteesta, jossa olisi syntynyt sen vahingonkorvausvastuun piiriin kuulunutta vahinkoa. Vahinkovakuutuksissa noudatettavan yleisen periaatteen mukaan oikeus päättää siitä, mitä vakuutusta vakuutustapahtuman johdosta käytetään, myös kuuluu pääsääntöisesti vakuutuksenottajalle.

Lautakunta toteaa, että oikeusturvavakuutukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.2.2 mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata kustannuksia vastuuvakuutuksen piiriin kuuluvia vahingonkorvausvaatimuksia koskevissa riita-asioissa. Rajoitus perustuu siihen, että kyseisiä asianajo- ja oikeudenkäyntikustannuksia korvataan näissä tilanteissa vastuuvakuutuksesta, jonka ehtojen mukaisesti vakuutusyhtiö myös yleensä ottaa korvausvelvollisuutta koskevan kysymyksen selvitettäväkseen ja avustaa asiassa vaatimusten kohteeksi joutunutta vakuutettua. Rajoituksen perusteella A Oy:n tässä asiassa korvattaviksi vaatimat asiamieskustannukset eivät siten ole lähtökohtaisesti kuuluneet oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vakuutusyhtiö onkin oma-aloitteisesti päättänyt siirtää A Oy:n oikeusturvailmoituksesta ilmenneen riita-asian käsiteltäväksi vastuuvakuutusosastolleen. Vakuutusyhtiö on perustellut menettelyään hyvän korvaustoiminnan periaatteilla. Mainittujen Finanssiala ry:n julkaisemien suositusluoteisten periaatteiden – nykyiseltä nimeltään ”Hyvä vakuutustapa ja vakuutustoiminnan yleiset periaatteet” - mukaan vakuutusyhtiön muun muassa tulee yhdessä asiakkaan kanssa selvittää, mistä vakuutuksista kyseisestä vakuutustapahtumasta voi saada korvausta. Tavoitteena on, että asiakas saa kaikki ne korvaukset, joihin hän on oikeutettu, vaikka ei osaisi niitä hakeakaan.

Lautakunnan käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että vakuutusyhtiö kuitenkaan olisi tässä tapauksessa ennen korvaushakemuksen siirtämistä neuvotellut asiasta A Oy:n tai oikeusturvahakemuksen A Oy:n puolesta tehneen asiamiehen kanssa. Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että vakuutusyhtiö olisi mitenkään selvittänyt A Oy:lle, mitä korvaushakemuksen siirtäminen vastuuvakuutusosastolle merkitsisi A Oy:n hakeman oikeusturvaedun myöntämisen kannalta, ja mitä lisätoimenpiteitä sen vuoksi A Oy:n olisi mahdollisesti tehtävä korvausoikeutensa säilyttämiseksi tai kustannustensa rajoittamiseksi.

Vakuutusyhtiö ei ole selkeästi ilmoittanut A Oy:lle, että se muun muassa ryhtyisi vastuuvakuutusehtojen kohdan 10.3 mukaisesti A Oy:n asiamiehen sijasta itse selvittämään korvauskysymystä vastapuolen kanssa, ja että asiamiehen käyttäminen olisi tästä syystä turhaa, minkä vuoksi vakuutusyhtiö ei tulisi A Oy:n mahdollisia asiamieskuluja korvaamaan. Lisäksi vakuutusyhtiö ei ole itsekään viipymättä ilmoittanut A Oy:lle vakuutusehtojen kohdassa 10.4 varaamastaan oikeudesta nimetä asianajaja eikä siitä, tulisiko se tätä oikeuttaan käyttämään. Näin siitä huolimatta, että vakuutusyhtiö oli oikeusturvailmoituksen perusteella tiennyt asian jo olleen A Oy:n valitseman asiamiehen hoidossa, ja vakuutusyhtiön olisi pitänyt ymmärtää tällä seikalla olleen ilmeinen merkitys A Oy:lle asiasta aiheutuvien kustannusten kannalta. Asiakirjojen perusteella vakuutusyhtiö on ilmoittanut näistä seikoista A Oy:lle vasta 5.11.2018 antamassaan korvauspäätöksessä eli yli neljä kuukautta A Oy:n oikeusturvahakemuksen jälkeen perustellessaan A Oy:n kuluvaatimuksen hylkäämistä.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiön menettely ole ollut edellä kuvatuilta osiltaan hyvän vakuutustavan mukaista ottaen myös huomioon asiamieskustannusten korvattavuuden edellytysten huomattava ero oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen ehtojen välillä. Menettelynsä vuoksi vakuutusyhtiön on katsottava tässä tapauksessa menettäneen oikeutensa vedota vastuuvakuutusehtojen ulkopuolisen lakimiesavun käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia koskeviin muodollisiin rajoituksiin. 

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei käsiteltävässä tilanteessa myöskään sellaista vakuutusehtojen soveltamisen lopputulosta, jossa vakuutuksenottajalle aiheutuneet perustellut asiamieskustannukset jäisivät sekä vastuu- että oikeusturvavakuutuksen ulkopuolelle, voida pitää asianmukaisena. Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee korvata A Oy:lle aiheutuneet asianajokulut A Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan A Oy:lle sen 19.6.2018 päivätystä oikeusturvailmoituksesta ilmenevässä asiassa aiheutuneet lakimiesavun käyttämisen kustannukset A Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski 

Jäsenet:
Akselinmäki
Makkula
Paloranta
Sarpakunnas