Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan 25.2.2017 oli havaittu, että vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon asunnon B 26 eteisen katosta valui vettä eteisen lattialle. Yläpuolisen asunnon B 31 kylpyhuoneessa lattiakaivo oli ilmeisesti tukkeutunut suihkussa käynnin yhteydessä ja vettä oli päässyt eteisen puolelle.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 15.2.2018 kartoitusraporttiin, jonka mukaan asunnon B 31 asukas ei muistanut, oliko eteisen lattialla ollut vahinkohetkellä vettä. Asunnon B 26 asukkaan kertoman mukaan hän oli veden valumisen havaittuaan käynyt yläkerran asunnolla, jolloin miespuolinen asukas tuli pyyhe päällä vastaan. Asukas oli sanonut usein putsanneensa lattiakaivoa, mutta jostakin syystä kaivo oli ilmeisesti tulvinut. Eteisen lattia oli alakerran asukkaan mielestä vesimärkä. Kartoitusraportin mukaan kaivo veti tarkastushetkellä moitteettomasti. Vakuutusyhtiö katsoi, että kartoitusraportin perusteella ei selviä, miten asunnon B 31 eteisen vahingot ovat syntyneet. Muiden asunnon B 31 vahinkojen ja alapuolisen asunnon B 26 vahinkojen osalta vakuutusyhtiö vetosi vakuutuksen rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata lattiakaivon ja korokerenkaan epätiiviistä välistä rakenteisiin päässeistä vesistä aiheutuneita vahinkoja.

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään kylpyhuoneen ulkopuolisille rakenteille aiheutuneen vahingon osalta. Oikaisupyynnössä viitattiin asunnon B 31 asukkaan kertomukseen siitä, että kylpyhuoneen lattiakaivo oli tulvinut ja toisaalta asunnon B 26 asukkaan havaintoon siitä, että asunnon B 31 eteisen lattia oli ollut vesimärkä. Vakuutusyhtiö katsoi, että konkreettista näyttöä siitä, että vahingon syynä olisi ollut kaivon tukkeutuminen, ei ollut esitetty. Vakuutusyhtiön mielestä kartoitusraportin perusteella oli epätodennäköistä, että kaivo olisi ollut tukossa, eikä myöskään asunnon B 26 asukas näin kertonut. Vahingon korvattavuuteen ei näissä olosuhteissa vaikuta se, että vakuutus on All risks – tasoinen. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.  

Asiakas haki muutosta korvauspäätökseen kylpyhuoneen ulkopuolisille rakenteille aiheutuneiden vahinkojen osalta vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö viittasi siihen, että huoneiston B 31 kylpyhuoneen lattiakaivon ja korokerenkaan väli on ollut epätiivis. Tätä kautta vettä on päässyt rakenteisiin ja yhä alakerran huoneistoon. Vakuutusehdoissa korvattavuuden ulkopuolelle on rajattu lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä aiheutuneet vahingot. Näin ollen vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet kyseisestä syystä, ei voida korvata vakuutuksesta.

Asiakkaan näkemyksen mukaan lattiakaivo on tukkeutunut ja vesi on tulvinut kylpyhuoneen kynnyksen yli eteisen puolelle. Vakuutusyhtiön mukaan huoneiston asukas ei kuitenkaan ole muistanut, onko eteisen lattialla ollut vettä. Alakerran asukkaan mukaan eteisen lattia taas on ollut märkä. Vakuutusyhtiö viittasi kosteuskartoitusraporttiin, jonka mukaan kaivo on vetänyt moitteettomasti tarkastushetkellä, eikä ole ollut tukossa. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa ei ole näyttöä siitä, että veden pääsy viemäriin olisi estynyt. Sen sijaan tapauksessa on selvitetty, että lattiakaivon ja korokerenkaan väli on ollut epätiivis. Jos vesi on päässyt eteiseen tästä syystä johtuen, kyseessä ei ole korvattava vahinko. Se, että alakerran asukas on tavannut henkilön pyyhe päällä, ei osoita kaivon olleen tukkiutunut. Asunnon B 31 eteisen kosteusvaurioiden syy ei ole tapauksessa selvinnyt. Vakuutusyhtiö viittasi ehtokohtaan, jonka mukaan tapahtuma, jota ei voida määritellä, on rajattu korvattavuuden ulkopuolelle. Tämän perusteella myöskään Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turvaa ei voida soveltaa tapauksessa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, onko tapauksessa tullut riittävästi näytetyksi, että kylpyhuoneen ulkopuolisten rakenteiden vaurioiden osalta kyseessä on All risks – turvasta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Asunnon B 31 asukas puhuu huonosti suomea, eikä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ole saanut häneltä selvää vastausta tapahtumien kulusta. Asiakas katsoo, että kosteuskartoitusraportin raportin tiedot ja huoltoliikkeen selvitys antavat parhaat tiedot vahingosta.

Asiakas viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen asiassa VKL 51/16, jossa kartoittaja piti todennäköisenä, että vesi oli tulvinut pesuhuoneen kynnyksen yli. Se, miten vahinko oli aiheutunut (oliko kyseessä hanan auki unohtuminen vai asukkaan nukahtaminen suihkuun), oli jäänyt epäselväksi. Ratkaisusuosituksessaan Vakuutuslautakunta totesi, että AR-turvasta korvataan lähtökohtaisesti kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia, ja erilaiset vuotovahingot ovat tyypillisesti laajan vakuutuksen perusteella korvattavia. Korvattavuutta ei estänyt se, että ei tiedetty, kumpi korvaukseen oikeuttavista tapahtumista oli toteutunut, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta piti vahinkoa korvattavana. Asiakas pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko nyt kyseessä oleva vahinko korvattava viemärin tukkeutumisena vai veden pääsyn estymisenä viemäriin. Kummatkin vahinkotapahtumat ovat asiakkaan näkemyksen mukaan taloyhtiön vakuutuksen perusteella korvattavia tapahtumia. Asiakkaan mukaan erimielisyyttä ei ole siitä, että kylpyhuoneen vauriot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Asiakas kiistää vakuutusyhtiön väitteen siitä, että veden pinnan nouseminen ja vahinkotapahtuma olisi johtunut jostakin lattiakaivon rakenteellisesta viasta. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka vetoamastaan rakenteellisesta viasta tai puutteesta. Mitään näyttöä lattiakaivon viasta ei ole esitetty, eikä sellaisesta ole viitteitä myöskään kartoitusraportissa.

Asiakas toteaa, että vakuutusyhtiön väite eteisen lattian laminaatin kupruilusta vain huoneen keskellä ei saa vahvistusta raportista. Asiakas kiistää myös yhtiön väitteen siitä, että kosteutta olisi havaittu eristetilasta sellaisistakin kohdista, joihin vettä ei ole väitettykään valuneen. Betonin ja eristetilan kastumiseen ja veden kulkeutumiseen on voinut vaikuttaa laminaatin alla oleva linoleum-matto. Vakuutusyhtiö on väittänyt, että osa kylpyhuoneen ulkopuolisten tilojen kosteudesta on johtunut kylpyhuoneen vedeneristeen vuotamisesta. Asiakkaan näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö ei ole kyennyt näyttämään toteen myöskään tätä väitettään.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toistaa korvauspäätöksissään esitetyt perustelut. Yhtiön mukaan kartoitusraportin kirjaukset paikalla olleiden henkilöiden ristiriitaisista kertomuksista eivät osoita vahingon syytä. Tarkastushetkellä lattiakaivo veti moitteettomasti ja tuolloin havaittiin, että kaivon ja korokerenkaan rajapinta oli silmämääräisesti epätiivis. Vedenpinta nousee lähelle kaivon ja korokerenkaan rajapintaa.

Vakuutusyhtiö katsoo, että korvauksen hakijan tulee pystyä näyttämään toteen, miten, missä ja milloin vahinko sattui tai todettiin, ja hänen tulee pystyä selvittämään myös vahingon syy. Ollakseen korvattava, vahingon tulee olla äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiön mukaan tässä tapauksessa on jäänyt epäselväksi, tukkeutuiko lattiakaivo, vai oliko eteisen lattialla vettä jostain muusta syystä. Tarkastushetkellä lattiakaivo veti normaalisti eikä asukas ole kertonut puhdistaneensa lattiakaivoa vahingon jälkeen. Hän on kyllä kertonut, että on puhdistanut sitä usein, mutta jostain syystä kaivo on tulvinut. Vakuutusyhtiön mielestä kaivon tulviminen on eri asia kuin se, että veden pääsy viemäriin estyy. Kaivon tulviminen ilman mitään veden pääsyn viemäriin estymistä puolestaan johtuu jostakin kaivon rakenteellisesta viasta tai puutteesta, eikä kyseessä ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kaivon rakenteelliseen vikaan viittaa se, että tarkastushetkellä kaivo veti normaalisti, mutta silti vedenpinta nousi lähelle kaivon ja korokerenkaan rajapintaa eli normaalia korkeammalle. Vakuutusyhtiö viittaa myös tarkastusraportissa olevaan nimenomaiseen mainintaan siitä, että vahingon syy ei ole selvinnyt.

Mikäli Vakuutuslautakunta katsoisi vastoin vakuutusyhtiön käsitystä, että eteisen puolelle päässyt vesi on aiheuttanut vakuutuksesta korvattavan vahingon, vakuutusyhtiö vetoaa toissijaisesti siihen, että kylpyhuoneen kosteusvahinko ei kaikesta huolimatta kuulu korvattavaksi. Tältä osin kysymys on lattiakaivon ja korokerenkaan rajapinnan epätiiviydestä aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiö katsoo, että myös osa kylpyhuoneen ulkopuolella olevien rakenteiden vaurioista johtuu tästä samasta syystä, koska epätiiviyden vuoksi vesiä pääsee rakenteisiin ja ne valuvat siellä rakenteita pitkin muuallekin kuin kylpyhuoneen alueelle.

Vakuutusyhtiön mukaan kosteuspoikkeamaa havaittiin huoneistossa B 31 useassa kohdassa. Nämä kohdat ovat sellaisia, että kosteuspoikkeama ei selity sillä, että eteisen lattialle on tulvinut vettä. Eteisen lattian keskellä oleva laminaatin kupruilu voi johtua monesta syystä. Vakuutusyhtiö kummeksuu sitä, että laminaatti on kupruillut keskeltä, mutta ei reunoilta. Tämä viittaa siihen, että eteisen lattian kosteus keskeltä huonetta johtuu jostain muusta syystä.

Kylpyhuoneen lattian alueelta ja seinistä todetun kosteuden osalta kysymys on vedeneristystä koskevassa rajoitusehdossa tarkoitetusta tilanteesta. Muualla huoneistossa kosteuspoikkeamaa on lattian eristetilassa sellaisissakin kohdissa, joihin irtovettä ei ole väitettykään valuneen (mittauspisteet 4 ja 5). Vakuutusyhtiön mukaan kosteus johtuu siitä, että kylpyhuoneessa ei ole ollut vesieristettä ja lattiakaivon ja korokerenkaan liitos on ollut epätiivis. Rakenteellisen virheen takia kosteutta on päässyt kylpyhuoneen lattian ja seinien kautta muualle huoneistoon ja alapuolella olevaan huoneistoon, siis laajemmallekin alueelle kuin vain kylpyhuoneen alueelle.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko asunnon B 31 kylpyhuoneen ulkopuolisille rakenteille aiheutunut kastumisvahinko vakuutuksesta korvattava. Arvioitavana on, onko asiassa tullut riittävästi näytetyksi, että vauriot ovat aiheutuneet Vuoto- ja LVI-turvasta korvaukseen oikeuttavan lattiakaivon tai viemärin tukkeutumisen johdosta kylpyhuoneen ulkopuolelle tulvineesta vedestä, tai vaihtoehtoisesti vakuutuksen Muun vahinkotapahtuman turvasta korvattavasta veden viemäriin pääsyn estymisestä johtuneesta veden tulvimisesta kylpyhuoneen ulkopuolelle.

Osapuolten välillä on riidatonta, että kylpyhuoneen rakenteet ovat osin kastuneet lattiakaivon epätiiviin korokerenkaan ja lattiarakenteiden puutteellisen vedeneristyksen kautta rakenteisiin päässeen veden johdosta. Riidatonta on, että kyse ei tältä osin ole vakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Mikäli veden kylpyhuoneen kynnyksen yli tulvimiseen johtanut vahinko on vakuutuksesta korvattava, erimielisyyttä on kuitenkin siitä, miltä osin kylpyhuoneen ulkopuolisten rakenteiden vauriot ovat aiheutuneet vedeneristeen läpi tai korokerenkaan kautta rakenteisiin virranneesta vedestä, ja miltä osin korvaukseen oikeuttavalla tavalla asunnossa B 31 kylpyhuoneen ulkopuolelle virranneesta vedestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Asuinrakennusten ehtojen 20.11.2016 kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:

· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen

· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen

[…]

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu

· veden pääsyn estymisestä viemäriin

· märkätilan vesieristyksen puuttumisesta tai vesieristyksen läpi, vesieristyksen läpivientien kuten lattiakaivon tai putkiläpiviennin saumoista, lattiakaivon ja sen korokerenkaan liitoksen tai korokerenkaan putkiläpiviennin kautta rakenteeseen vuotaneesta nesteestä

Ehtokohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat

· muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle

· asuinrakennuksessa altaan ja ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto

· vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin

[…]

Muualla 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattujen vahinkojen lisäksi Muun vahinkotapahtuman turvasta ei korvata muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu

· tapahtumasta, jota ei voida määritellä

Asian arviointi

Asiassa esitetystä kartoitusraportista ja huoltoyhtiön päivystystyön suorittamista koskevasta asiakirjasta (ilmoituksen kirjausaika 26.2.2017 klo 12:09) käy ilmi, että asunnon B 26 asukas on havainnut, että hänen asuntonsa eteisen katosta tulee vettä. Kartoitusraportissa ja huoltoyhtiön asiakirjassa on yhtenevästi kirjattu, että asunnon B 26 asukas on ylemmässä kerroksessa käydessään havainnut, että asunnon B 31 asukkaan suihkussa käynnin seurauksena vettä oli tullut kylpyhuoneesta eteiseen ja olohuoneeseen asti (olohuonetta koskeva maininta huoltoyhtiön asiakirjassa). Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta pitää asiassa selvitettynä, että asunnon B 31 kylpyhuoneen ulkopuoliselle lattialle on asukkaan kylpyhuoneen käytön yhteydessä tullut kylpyhuoneen kynnyksen yli runsaasti vettä.

Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan kylpyhuoneen ulkopuolisille rakenteille aiheutunut vahinko on esillä olevassa tapauksessa ehtokohdan 5.3 mukaisesti lähtökohtaisesti Vuoto- ja LVI-turvasta korvattava, mikäli veden kylpyhuoneen ulkopuolelle tulvimisen syynä voidaan todeta olleen lattiakaivon tai viemärin tukkeutuminen. Mikäli vahinko on puolestaan aiheutunut veden pääsyn estymisestä viemäriin tai muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä, kylpyhuoneen ulkopuolelle tulvineesta vedestä aiheutunut vahinko on puolestaan ehtokohdan 5.7 mukaisesti korvattava Muun vahinkotapahtuman turvasta.

Asunnon 31 kylpyhuoneesta esitettyjen valokuvien perusteella huoneessa on kylpyamme, jonka poistoputki on ohjattu lattiarakenteen kautta kylpyammeen vieressä olevaan lattiakaivoon, johon on johdettu myös kylpyhuoneessa lattiakaivon yläpuolella olevan pesualtaan poistoputki. Valokuvien perusteella suihku sijaitsee kylpyammeen päädyssä olevalla seinällä ammeen pesualtaan puoleisessa päässä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kartoitusraportissa (kartoituspäivä 28.2.2017) oleva selostus siitä, että tarkastushetkellä lattiakaivo ”veti normaalisti”, mutta vedenpinta toisaalta nousi lähelle kaivon ja korokerenkaan rajapintaa, on epäselvä ja osin ristiriitainen. Raportissa kuvatun alapuolisen asunnon (B 26) asukkaan kertomuksen mukaan yläpuolisen asunnon miespuolinen asukas oli kertonut ”usein putsanneensa lattiakaivoa, mutta jostain syystä kaivo oli ilmeisesti tulvinut”.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan kartoitusraportissa kuvattuja kertomuksia vahinkotapahtumasta on mahdollista tulkita siitä lähtökohdasta, että asunnon B 31 asukas, joka ei asiakkaan kertomuksen mukaan ole suomenkielinen, on pyrkinyt kertomaan kartoittajalle, että hän on puhdistanut tukkeutunutta lattiakaivoa vahinkotapahtuman jälkeen, mutta kertomus on mahdollisesti osapuolten kielitaidon puutteista johtuen tullut kirjatuksi kartoitusraporttiin epätarkasti. Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että myös raportin laatijan mukaan vahingon aiheuttajana on pidetty ”ilmeisesti” lattiakaivon tukkeutumista suihkussa käynnin yhteydessä.

Lautakunnan mielestä lattiakaivon tukkeutumista vahingon syynä puoltaa myös se, että esimerkiksi asukkaan nukahtamista pesualtaan alapuolella olevan lattiakaivon päälle suihkussa käynnin yhteydessä veden lattiakaivoon pääsemisen estävällä tavalla ei voida pitää kylpyhuoneesta esitettyjen valokuvien perusteella vahingon todennäköisenä syynä. Vaikka kartoitusraportin merkinnät ovat niukkoja ja osin ristiriitaisia, raportin perusteella vaikuttaa siltä, että alapuolisen asunnon asukkaan kertomuksen perusteella asunnon B 31 asukas on heti vahinkotapahtuman ilmenemisen jälkeen pyyhe päällään tullut avaamaan oven ja kertonut, että vahinko aiheutui viemärin tukkeutumisesta.

Lautakunnan näkemyksen mukaan kartoitusraportissa oleva merkintä siitä, että normaalisti vetävän lattiakaivon vedenpinta nousee lähelle kaivon ja korokerenkaan rajapintaa ei sellaisenaan osoita, että lattiakaivossa tai viemäröinnissä olisi ollut vakuutusyhtiön väittämä, veden kaivosta tulvimiseen johtanut rakenteellinen vika. Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että kylpyhuoneen ulkopuolelle tulvineesta vedestä aiheutunut vahinko on aiheutunut Vuoto- ja LVI-turvasta korvattavasta viemärin tukkeutumisesta. 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että asunnon B 31 rakenteissa kylpyhuoneen ulkopuolella todettu kosteus ei kaikilta osin ole voinut olla seurausta tästä vahinkotapahtumasta, koska kosteutta on löytynyt lattian eristetilasta sellaisistakin kohdista, joihin vettä ei ole väitettykään valuneen. Yhtiön mukaan kylpyhuoneen korokerenkaan ja vedeneristyksen läpi valunut vesi on päässyt leviämään rakenteisiin ja päässyt kylpyhuoneen lattian ja seinien kautta muualle huoneistoon B 31 ja alapuolella olevaan huoneistoon B 26.

Osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että kylpyhuoneen lattia- ja seinärakenteille aiheutuneet kosteusvahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia, koska ne ovat aiheutuneet rajoitusehdoissa tarkoitetulla tavalla vesieristyksen läpi ja korokerenkaan liitoksen kautta vuotaneesta vedestä. Esillä olevassa tapauksessa rakenteiden kastumisesta merkkinä ollut veden tippuminen alapuolisen asunnon katosta on havaittu tilanteessa, jossa asunnon B 31 asukas on ollut suihkussa. Koska asiassa ei ole esitetty selvitystä ei siitä, että vettä olisi aiemmin päässyt alapuolisen asunnon rakenteisiin, Vakuutuslautakunta arvioi, että kosteuden päätyminen välipohjan rakenteiden kautta alapuoliseen asuntoon on todennäköisesti aiheutunut kylpyhuoneen ulkopuoliselle lattialle valuneesta vedestä. Tämän vuoksi alapuolisen asunnon B 26 rakenteille aiheutuneet vauriot kuuluvat kokonaisuudessaan vakuutuksesta korvattaviksi.

Huoltoyhtiön asiakirjan merkintöjen mukaan vettä on ollut asunnon B 31 olohuoneessa asti. Tämän perusteella Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että asunnon lattioilla on ollut vettä laajalla alalla. Myös kosteuskartoitusraportissa oleva maininta siitä, että asunnon B 31 kohdalla holvibetoni on hyvin epätasainen, minkä johdosta vesi voi liikkua epäsäännöllisesti laatan pinnalla, viittaa siihen, että asunnon kylpyhuoneen ulkopuolisista mittauspisteistä lattiarakenteissa todettu kosteus on todennäköisesti aiheutunut veden valumisesta kylpyhuoneen ulkopuoliselle lattialle. Vastakkaisen näytön puuttuessa ja ottaen huomioon, että asunnon B 31 rakenteista ei kerrota todetun merkkejä pidempiaikaisesta kosteusrasituksesta, lautakunta katsoo, että asunnon B 31 kylpyhuoneen ulkopuolisille rakenteille aiheutunut vahinko on kokonaisuudessaan korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asunnon B 31 kylpyhuoneen ulkopuolisille rakenteille ja asunnon B 26 rakenteille aiheutuneista vahingoista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin

Sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Sario
Vuori
Yrttiaho