Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 4.12.2017 mukaan A:lle (s. 1971) määrättiin 30.10.2017 Tavanic-antibioottilääkitys keuhkoinfektion hoitoon. A hakeutui 3.11.2017 päivystykseen vasemman reiden yläosan kivun vuoksi. Tuolloin todettiin tunnustellen vasemmassa sisäreidessä hoikkalihaksen arkuutta jänteen kiinnityskohdassa ja jänteen alkuosassa. Koska jännetulehdus on Tavanicin tunnettu haittavaikutus, A:ta kehotettiin lopettamaan lääkkeen käyttö. A haki vasemman reiden jännetulehduksesta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

A palasi maatalouslomittajan työhönsä 4.1.2018. Parin päivän työssäolon jälkeen A:n oikea olkapää kipeytyi ja siinä todettiin olkanivelen nivelkuopan rustoreunuksen eli labrumin vaurio (SLAP 3 -vaurio) sekä hauislihaksen pitkän pään jänteen tulehdus. A haki myös olkapään osalta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö katsoi, että vasemman reiden jännetulehdus oli todennäköisesti aiheutunut Tavanic-lääkkeen käytöstä. Yhtiö maksoi A:lle korvausta lääkevahingon aiheuttamasta tilapäisestä haitasta, kuluista sekä ansionmenetyksestä. Tilapäisestä haitasta yhtiö maksoi A:lle 800 euron korvauksen. Korvaus vastasi liikennevahinkolautakunnan normien mukaisen tilapäisen haitan luokan 2 (lievät vammat) korvausasteikon keskiosaa. Yhtiö katsoi, että A oli reiden jännetulehduksen vuoksi ollut kokonaan kykenemätön tekemään työtään 3.11. - 31.12.2017 ja osittain (50 %) ajalla 1.1.2018 - 31.3.2019. Päätöksessään 20.5.2019 vakuutusyhtiö katsoi, etteivät A:n vasemman reiden oireet olleet enää 31.3.2019 jälkeen korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä lääkkeen käyttöön.  

Oikean olkapään osalta vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvattavuus lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö katsoi, ettei A:n olkapäävamma (rustoreunuksen vaurio) ollut todennäköisesti aiheutunut Tavanic-lääkkeen käytöstä. Näin ollen A:n korvaushakemus hylättiin olkapääoireiden osalta. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A katsoo, että vasemman reiden aiheuttaman työkyvyttömyyden aste on 100 % myös 31.12.2017 jälkeen. Lisäksi oikeassa olkapäässä todettu hauisjänteen tulehdus on lääkevahinko, joka on edelleen aiheuttanut rustoreunuksen vaurion. Lisäksi A pyytää ratkaisusuositusta tilapäisen haitan korvauksen määrästä. Yhtiö on maksanut reiden osalta tilapäisen haitan korvauksen liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 keskiosan mukaan. Koska lääkevahingosta on jo lähes kaksi vuotta ja jalan toiminnallinen kuntoutuminen on edelleen kesken, pitäisi tilapäisen haitan korvausta korottaa. Lisäksi asiassa tulee arvioida pysyvän haitan suuruus. 

Oikean reiden oireilu

Työkyvyttömyyden osalta A viittaa 1.1.2018 - 26.6.2018 kirjoitettuihin lääkärinlausuntoihin ja fysioterapialausuntoihin. Näissä lausunnoissa on 18 kertaa kirjattu reiden ongelmia. 17.5.2018 lähtien eniten työkykyä haittaava diagnoosi on reiden diagnoosi M79.8 (muu pehmytkudossairaus, hamstring-lihasten jännetulehdus). A katsoo toteennäytetyksi, että vasen jalka on estänyt työnteon myös 1.1.2018 jälkeen riippumatta siitä, mitä muita vaivoja tai vammoja A:lla on ollut tai on. A:n työ on fyysisesti raskasta ja erityisesti jalkoja ja käsiä kuormittavaa. Työn tekeminen edellyttää kykyä reagoida ongelmatilanteisiin ja ratkaista ne, tarvittaessa fyysisellä työllä, ja on luonteeltaan sellaista, jota ei voi tehdä vähän. Mitään työvaihetta ei voi tehdä ilman hyvin toimivaa tuki- ja liikuntaelimistöä. 

Yhtiö on kiistänyt oikean reiden 1.4.2019 jälkeen jatkuneiden oireiden ja lääkevahingon välisen syy-yhteyden. A kiistää tämän näkemyksen. Vaikka muutokset ovat magneettitutkimuslausunnon perusteella siistiytyneet, on kiputila jatkunut ja tämän selittää todennäköisimmin yhä lääkevahinko. Näin ollen A:lle tulee maksaa ansionmenetystä ja muita korvauksia lääkevahinkovakuutuksesta myös 1.4.2019 jälkeen. Alaraajaoireet alkoivat heti lääkityksen aloittamisen jälkeen ja ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti siitä lähtien. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut tai pyrkinyt osoittamaan, että A:n yhä jatkuville alaraajakivuille löytyisi jokin lääkevahinkoa todennäköisempi selittävä tekijä. Potilasasiakirjoista (B-lausunto 7.12.2018) ilmenee, että vaikka jalan tilanne olikin mennyt parempaan suuntaan, siinä esiintyi esimerkiksi kuntosaliharjoittelun jälkeen lihasnykäyksiä. Lisäksi jalassa oli rasituksen jälkeen leposärkyjä. Edellisen viikon kuntosaliharjoittelun jälkeen A:n jalkakivut olivat lisääntyneet, eikä hän ollut siten valmis aloittamaan vielä suunniteltua työkokeilua. A on tällä hetkellä sairauslomalla työkokeilusta jalan kiputilan vuoksi. 

Oikean olkapään oireilu 

A kokeili työhön paluuta 4.1.2018 robottinavetassa. Oikea olkapää alkoi kipeytyä 5.1. siitä huolimatta, että A otti vasemman reiden vuoksi tulehduskipulääkettä (Pronaxen) kahdesti päivässä. Käsi alkoi olla niin kipeä, että A ei pystynyt kunnolliseen työntekoon. A lopetti työt 8.1. ja 9.1. hän ei enää voinut liikuttaa kättä lainkaan. A jäi sairauslomalle 10.1. Kun hän 12.1. käänsi kylkeä sohvalla, olkapää rusahti oikein kuuluvasti. Rustoreunuksen vaurion syntymekanismi oli siis seuraava: ensin hauisjänne tulehtui ja tulehdus eteni niin pahaksi, että jänne ei enää joustanut. Kun jänteen olisi pitänyt joustaa, se katkeamisen sijaan repi rustorenkaan irti. Hauisjänteen tulehdus sopii ajallisesti lääkekuurin haittavaikutukseksi. Tyypillisimmin haittavaikutukset ilmenevät 1 päivän ÿ 4 kuukauden kuluessa lääkkeen otosta. Jännetulehdukset ovat Tavanic-lääkkeelle tyypillisiä harvinaisia haittavaikutuksia ja tutkimuksissa on osoitettu kyseisen antibioottiryhmän vaikutukset myös rustoon. Hauisjänteen tulehdukselle ja rustoreunuksen vauriolle ei hoitavien lääkärien tai vakuutusyhtiön käyttämän asiantuntijalääkärin taholta ole osoitettu muuta syytä. A:lla ei ole ollut niveltulehdusta eikä hän sairasta, eikä hänellä ole koskaan edes epäilty systeemistä reumatyyppistä sairautta. A ei myöskään ole siinä iässä, että kyseessä olisi ikään liittyvän kudoshaurastuman itsekseen aiheuttama rustoreunuksen vaurio. A esittää kritiikkiä vakuutusyhtiön käyttämän asiantuntijalääkärin asiantuntemusta ja annettuja asiantuntijalausuntoja kohtaan. 

Lääkevahingosta maksettavat haittakorvaukset 

Tilapäisen haitan osalta A pitää asianmukaisena korvauksena liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisten haittaluokkien 3 ja 4 taitekohdan mukaan 3.900 euroa. Asiassa tulee ottaa huomioon oireiden pitkäkestoisuus ja niiden aiheuttama työkyvyttömyys. A pyytää Vakuutuslautakuntaa ottamaan kantaa lääkevahingosta aiheutuneen pysyvän haitan määrään ja suosittamaan, että vakuutusyhtiö maksaa korvauksen pysyvästä haitasta. A:n jalka oireilee edelleen, vaikka vahingosta on jo lähes kaksi vuotta. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö katsoo, että vasemman reiden jännetulehduksesta on aiheutunut 50 % työkyvyn alenema 1.1.2018 - 31.3.2019 välisenä aikana. Lisäksi A:n toimintakykyyn vaikuttavat vasemman reiden oireet eivät enää 31.3.2019 jälkeen ole korvausvastuun perustavassa syy-yhteydessä Tavanic-lääkkeen käyttöön. Lääkevahingosta ei ole aiheutunut korvattavaa pysyvää haittaa, ja tilapäisen haitan korvaus on riittävä. 

A:n oikean olkapään rustoreunuksen vaurio ei ole todennäköisesti aiheutunut Tavanic-lääkkeestä. Kysymyksessä on luuston haurastumisesta johtuva vaurio, joka ei ole syy-yhteydessä Tavanicin käyttöön. Ratkaisusuosituspyynnössä ei ole esitetty sellaista, jonka perusteella yhtiön kantaa rustoreunuksen vaurion korvattavuudesta voitaisiin muuttaa. 

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 19.8.2017 - 3.9.2019. 
Terveyskeskuksen sairauskertomustekstien 19.8.2017 - 30.10.2017 mukaan A on syyskuusta 2017 alkaen kärsinyt yskästä ja flunssaoireista. A:lle on 4.9.2017 määrätty Amorion- ja 13.9.2017 Doximed-antibioottikuuri. Oireiden edelleen jatkuttua on 30.10.2017 aloitettu Tavanic-kuuri. Sairauskertomustekstin 3.11.2017 mukaan A on hakeutunut päivystykseen vasemman reiden yläosan kivun vuoksi. Vastaanotolla on todettu tunnusteluarkuutta hoikkalihaksessa jänteen kiinnityskohdassa ja jänteen alkuosassa. Koska jännetulehdus on Tavanicin tunnettu haittavaikutus, kuuri on päädytty keskeyttämään. A:lle on kirjoitettu 4 vuorokauden sairausloma ja kehotettu välttämään voimakasta rasitusta kivun keston ajan sekä käyttämään tarvittaessa reiden kipuun Buranaa. 
Yksityisen lääkäriaseman ortopedin tekstin 2.1.2018 mukaan kipualueelle on tehty magneettitutkimus, jossa ei ole todettu poikkeavaa. Reidessä on edelleen todettu tunnusteluarkuutta ja vastustetussa polven taivutuksessa kipua. Ortopedi on arvioinut, että kyseessä voi olla osittainen jännerepeämä tai edelleen oireileva jännetulehdus. A:ta on ohjeistettu syömään pidempi tulehduskipulääkekuuri ja oireiden jatkuessa hakeutumaan uuteen magneettitutkimukseen. 

Sisätautilääkärin tekstin 10.1.2018 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle oikean olkapään kipuoireiden vuoksi. Kliinisessä tutkimuksessa on havaittu olkaluun pään aristusta ja aristavalla kohdalla myös pieni kuoppa. Liikeradat ovat olleet rajoittuneet. A:lle on kirjoitettu sairauslomaa 19.1.2018 saakka, vaihdettu Pronaxenin tilalle kipulääkkeeksi Arcoxia ja ohjattu A ortopedin arvioon. Diagnoosiksi on merkitty kiertäjäkalvosinoireyhtymä. Työterveyslääkäri on 19.1.2018 jatkanut sairauslomaa 28.1.2018 saakka samalla diagnoosilla. Ortopedin tekstin 23.1.2018 mukaan oikea olkapää on kipeytynyt töihin paluun jälkeen ja ollut nyt varsin arka. Olkapäässä on aiemminkin ollut vaivaa vuonna sattuneen 2007 tapaturman takia, mutta Pronaxen on rauhoittanut olkapään hyvin. Nyt siitä ei ole ollut apua. Olkapäässä on lisäksi tuntunut rusaus olkapäässä äkillisen yöllisen liikkeen yhteydessä, jolloin oireet ovat selvästi pahentuneet. A:lle on tehty magneettitutkimuslähete. Radiologin lausunnon 29.1.2018 mukaan A:lle on tehty oikean olkapään magneettitutkimus, jossa on todettu rustoreunuksen repeämä (SLAP 3). Hauislihaksen pitkän pään jänne on ollut ehjä. Kiertäjäkalvosimessa ei ole tullut esiin repeämää ja vuoden 2011 kuvissa näkynyt kalkki on hävinnyt. Ortopedin tekstin 30.1.2018 mukaan ortopedi on suositellut leikkaustoimenpidettä rustoreunuksen vaurion korjaamiseksi. Sairauslomaa on jatkettu 18.2.2018 saakka ja 16.2.2018 edelleen 25.2.2018 saakka. Toisen ortopedin tekstin 26.2.2018 mukaan A:lla on diagnosoitu hauislihaksen pitkän pään jänteen tulehdus, jonka johdosta A on ohjattu fysioterapiaan ja sairauslomaa jatkettu 2.4.2018 saakka. Käynnillä 26.3.2018 sairauslomaa on edelleen jatkettu 27.5.2018 samalla diagnoosilla. 

Radiologin lausunnon 23.4.2018 mukaan A:lle on tehty reiden laaja magneettitutkimus, jossa on todettu ärsytystyyppisiä muutoksia reisilihasten jänteiden kiinnitysalueella ja nelipäisen reisilihaksen jänteen etäisessä päässä. Fysiatrin laatiman B-lääkärinlausunnon 17.5.2018 mukaan A:n työkyvyttömyyden on arvioitu jatkuvan 30.6.2018 saakka ja työkykyyn vaikuttavat sairaudet tärkeysjärjestyksessä ovat olleet reisilihasten jännetulehdus ja olkanivelen rustoreunuksen vaurio. Pidempiaikainen jalkeilla olo ja kyykistely ovat tuottaneet kipua ja kaksikätinen työskentely ja voimankäyttö ovat olleet vaikeutuneita. A on ohjattu fysioterapiaan lihastasapainon ylläpitämiseksi, olkapään liikelaajuuden palauttamiseksi ja reiden ja polven alueen pehmytosa-arkuuden rauhoittamiseksi. Lisäksi on ohjeistettu tulehduskipulääkkeen käyttö ja omatoimiset harjoitteet. Työterveyslääkäri on B-lausunnon 21.6.2018 ohjannut A:n yliopistollisen sairaalan kuntoutuspoliklinikan arvioon ja jatkanut sairauslomaa 31.8.2018 saakka. Oikean olkapään tilanne on ollut korjaantumaan päin, mutta voima on edelleen ollut hukassa eikä A ole kyennyt esimerkiksi nostamaan työkyvyn kannalta oleellista 5 litran ämpäriä vasikoille. Fysioterapia on ollut käynnissä. Vasemman alaraajan toimintakyky on ollut heikko. A on pystynyt kävelemään lyhyillä askelilla, mutta pitempiä askelia hän ei ole pystynyt ottamaan, kun reiteen sisäsivulle on tullut kovaa kipua. Reiden ihotunto on ollut poikkeava ja A on kuvannut ihon pinnan puutuneeksi. Syvempi tuntoaistimus on ollut pistelevä. Työterveyslääkärin B-lausunnon 31.8.2018 mukaan sairauslomaa on jatkettu 30.11.2018 saakka. 

Työterveyslääkärin B-lausunnon 16.10.2018 mukaan A:lle on yliopistollisen sairaalan kuntoutuspoliklinikalla suositeltu ammatillista kuntoutusta eli työkokeilua omaan työhön. Kliinisessä tutkimuksessa oikeassa olkapäässä on ollut etuosan arkuutta ja taivutuksessa ja sivunostossa kiristystä ja kipua 120 asteesta eteenpäin. Sivunosto on vastustettuna ollut kivulias, ulkokierto voimaton ja sisäkierto normaali. Vasemmassa reidessä on todettu tunnusteluarkuutta, polvinivelen liike on ollut normaali ja reisilihasvoima heikentynyt ja kivulias kohoasennossa. Kyykkyyn meno ja kyykystä nousu ovat onnistuneet tukea ottaen. B-lausunnon 14.11.2018 mukaan jalan kuntoutuminen on edistynyt: pehmeällä kävely ei ärsytä reittä, mutta portaita alas kulkeminen ja seisominen aiheuttavat kipua ja turvotusta vasempaan alaraajaan. A on harjoitellut kuntolaitteilla keveillä vastuksilla, minkä jälkeen on esiintynyt lihasnykäyksiä. Leposärkyjä esiintyy rasituksen jälkeen sekä reidessä että oikealla olkapää- ja hartiaseudulla. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu vasemman reiden etuosassa lihaksissa kohtalaisen voimakasta tunnusteluarkuutta sekä diffuusia turvotusta reidessä ja sääressä. Reisilihasvoima on ollut alentunut. Oikean olkapään passiivinen taivutus on ollut kivuton ja aktiivisessa taivutuksessa on ilmennyt lievää kipua. Sivunostossa on tullut kipukaarioire 80 ÿ 100 asteen seudussa. Kierrot ovat olleet normaalit. Sairauslomaa on jatkettu joulukuun 2018 loppuun, jolloin sairauspäivärahan enimmäisaika on ollut tulossa täyteen. B-lausunnon 7.12.2018 mukaan työkokeilun aloitusta on lykätty ja sairauslomaa jatkettu 31.3.2019 saakka, kun jalkakivut ovat lisääntyneet kuntosaliharjoittelun jälkeen. 

Työterveyslääkärin tekstin 25.1.2019 mukaan olkapään liikkuvuus on parantunut ja ollut vastaanotolla lähes normaali, vastustetussa ulkokierrossa on todettu aristusta. Vasemman reiden lihasvoima on ollut heikompi oikeaan verrattuna ja etuosassa sisäsivulla on todettu tunnusteluarkuutta. Vastaanottokäyntiä 5.3.2019 koskevan tekstin mukaan jalan tilanteessa ei ole tapahtunut suurta muutosta, mutta A on päättänyt aloittaa työkokeilun huhtikuun alusta. Reisi on oireillut herkästi kävelyn jälkeen. A:lle on varattu aika ENMG-tutkimukseen, jota koskevan, 26.3.2019 päivätyn lausunnon mukaan ei ole todettu merkkejä juurivauriosta tai muusta perifeerisestä hermovauriosta, joka selittäisi vasemman alaraajan kiputilaa. Työterveyslääkärin tekstin 27.6.2019 mukaan A:lle on tehty reisien magneettitutkimus, jossa on nähty edellisessä magneettitutkimuksessa todettujen ärsytystyyppisten jänne- tai lihasmuutosten siistiytyneen. 

Sairauskertomustekstin 20.8.2019 mukaan A on tehnyt kahden viikon ajan nelipäiväistä työviikkoa. Edellisellä viikolla on ollut enemmän toistorasitusta, jonka jälkeen lihaskivut ovat olleet pahemmat ja myös olkapää on ärtynyt. Reisilihakset ovat jännittyneet. Vastaanotolla reisissä ei ole ollut havaittavissa turvotuksia, sisäsivuilla on todettu pari pientä verenpurkaumaa. Tunnusteluarkuutta on ollut aiempaan tapaan todettavissa reiden etupuolella. A:lle on kirjoitettu sairauslomaa 20. - 31.8.2019. Tekstin 3.9.2019 mukaan sairauslomaa on jatkettu 17.9.2019 saakka. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin A:n oireet ovat Tavanic-lääkkeen aiheuttamaa lääkevahinkoa, työkyvyttömyysasteesta sekä haittakorvauksista. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…) 

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…) 

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen: 
1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista; 
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta; 
4. pysyvästä haitasta. 

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottaen huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.)

Asian arviointi

1. Oireiden syy-yhteys Tavanic-lääkkeen käyttöön 

Asiassa on riidatonta, että A:n vasemman reiden oireilu on ollut vakuutusehtojen tarkoittamassa todennäköisessä syy-yhteydessä Tavanic-lääkkeen käyttöön 31.3.2019 saakka. Riidanalaista on vasemman reiden oireilun korvattavuus 31.3.2019 jälkeen sekä oikean olkapään oireilun korvattavuus. 

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A:lle on 30.10.2017 määrätty Tavanic-antibioottikuuri pitkittyneen keuhkoinfektion hoitoon. A on 3.11.2017 hakeutunut terveyskeskuspäivystykseen vasemman reiden yläosan kivun vuoksi. Tavanic-kuuri on keskeytetty, koska sen tiedetään aiheuttavan jänneärsytystiloja. A:n palattua maatalouslomittajan työhön 4.1.2018 myös oikea olkapää kipeytyi. Olkapäässä todettiin sittemmin rustoreunuksen vaurio (SLAP 3) ja hauisjänteen tulehdus. A:lle on 26.3.2019 tehty hermoratatutkimus, jossa ei ole todettu poikkeavaa. Reisien magneettitutkimuksessa kesäkuussa 2019 on todettu, että aiemmassa tutkimuksessa todetut jänneärsytysmuutokset ovat siistiytyneet. Elokuussa 2019 reiden lihaskivut ovat työkokeilussa pahentuneet ja myös olkapää on ärtynyt. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:n oikeaan olkapäähän on vuonna 2007 kohdistunut tapaturma. Vuonna 2011 tehdyssä magneettitutkimuksessa olkapäässä on näkynyt kalkkeumaa. Lautakunta katsoo, että vanhan vamman aiheuttama olkapään heikentyminen on kilpaileva syy olkapääoireille. Lautakunta pitää sitä todennäköisempänä syynä olkapääoireille kuin lääkehaittaa ja katsoo, ettei oireilusta ole erotettavissa lääkkeen osuutta. Reiden osalta lääkevahinko on lautakunnan näkemyksen mukaan tullut riittävästi korvatuksi 31.3.2019 mennessä. 

2. Reiden oireiden aiheuttama työkyvyttömyysaste

Vakuutusyhtiö on katsonut, että A:n työkyvyttömyys 31.12.2017 jälkeen on johtunut lääkevahinkona korvattavasta reisilihasten jännetulehduksesta vain osittain. Korvausaste on ollut 50 % 31.3.2019 saakka, minkä jälkeen yhtiö on evännyt korvauksen kokonaan. 

Vakuutuslautakunta viittaa A:ta koskeviin lääketieteellisiin selvityksiin ja toteaa, että A:n työkykyyn on 10.1.2018 alkaen vaikuttanut vasemman reiden oireiston lisäksi myös oikean olkapään kipeytyminen. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön arviota reiden osuudesta työkyvyttömyyteen 31.12.2017 jälkeen asianmukaisena eikä suosita lisäkorvausta ansionmenetyksen osalta. 

3. Kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta 

A on vaatinut korotusta kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaukseen. Vakuutusyhtiön on maksanut A:lle kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvausta 800 euroa. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2, lievät vammat, puoliväliin. A on vaatinut luokkien 3, lievää vaikeammat vammat ja 4, vaikeat vammat taitekohtaan kuuluvaa 3.900 euron korvausta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat (korvausasteikko maksuvuonna 300 - 1.200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne 
- eivät vaadi elvytys- tai tehohoitoa, 
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta, 
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, 
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta, 
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset. 

Luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1.200 - 3.800 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että 
- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1 - 3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3 - 7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Luokkaan 4, vaikeat vammat (korvausasteikko 3.800 - 9.000 euroa) kuuluville vammoille on ominaista mm., että 
- niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä (esimerkiksi kalloveto, murtumien ulkoiset kiinnityslaitteet), 
- raajavammojen hoidossa tarvitaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä (useiden murtumien kiinnitysleikkaukset, nivelen, raajan, verisuonten tai hermojen suurehko korjausleikkaus, laaja käsikirurginen leikkaus), 
- jälkihoidossa tarvitaan murtuman kiinnitysvälineiden poiston lisäksi muita leikkauksia (esimerkiksi luunsiirto, raajojen korjausleikkaus), 
- ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3 - 8 viikkoa, 
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta, 
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että A:lle on Tavanic-lääkkeen käytön seurauksena aiheutunut vasemman reiden lihasten jännetulehdus. Jännetulehdus ei ole vaatinut sairaalahoitoa tai leikkaustoimenpiteitä. Sen sijaan vahingosta on aiheutunut A:lle työkyvyttömyyttä ajanjaksolla 31.3.2019 saakka. Vakuutuslautakunta katsoo, että oireilun pitkä kesto puoltaa kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen nostamista luokan 3, lievää vaikeammat vammat alakolmanneksen tasolle. A:n lääkevahinkoa vastaavana tilapäisen haitan korvauksena Vakuutuslautakunta pitää 1500 euroa. Lautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta tämän mukaisesti. 

4. Pysyvä haitta 

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle ole jäänyt lääkevahingon seurauksena pysyvää haittaa. Lautakunta ei suosita korvausta tältä osin. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan A:lle lisäkorvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta siten, että kokonaiskorvaus on 1.500 euroa. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta. 
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine 

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila