Tapahtumatiedot
Asiakas (syntynyt vuonna 1974) on kertonut, että hänen hampaansa vahingoittui 17.12.2018 osuessaan jauhelihapihvissä olleeseen luunsiruun. Hammas lohkesi, ja se jouduttiin poistamaan. Jauhelihapihvin valmistaja A Oy oli vaatinut korvausta asiakkaalle aiheutuneesta tuotevastuuvakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö on todennut 18.4.2019 päivätyssä korvauspäätöksessä, että voidakseen saada vahingonkorvausta tuotevastuuvahingosta tuotteen valmistajalta,
korvauksenhakijan tulee osoittaa, että valmistettu tuote on ollut ominaisuuksiltaan tuotevastuulaissa tarkoitetulla tavalla turvallisuudeltaan puutteellinen, ja että tämän puutteen ja vahingon välillä on syy-yhteys. Tässä tapauksessa tällaista selvitystä ei ole esitetty, koska vahingon aiheuttaja, kova vierasesine, ei ole tallessa ja tutkittavissa. A Oy:lle ei tämän vuoksi synny tuotevastuulain mukaista korvausvelvollisuutta vahingosta.
Asiakas on lausunut 6.5.2019 päivätyssä muutoksenhakuviestissään, nielaisseensa luunsirun refleksinomaisesti. Asiakkaan työtoveri sylkäisi samassa ruokailussa luunsirun lautaselle. Asiakas keräsi allekirjoitukset työtovereiltaan, jotka havaitsivat, että asiakas oli satuttanut hampaansa. Hammaslääkäri oli myös todennut, että vamma oli aiheutunut kovasta esineestä.
Vakuutusyhtiö on todennut 11.5.2019 päivätyssä korvauspäätöksessä, että Kuluttajariitalautakunta on ratkaisukäytännössään yleensä edellyttänyt, että henkilövahingon aiheuttanut esine on edelleen olemassa ja tarkastettavissa, jotta syy-yhteys voitaisiin katsoa näytetyksi toteen (tästä esim. KRIL Diaarinumero 1482/36/09, antopäivämäärä 22.9.2011). Jos esine ei ole tarkistettavissa, mutta tapahtumalla on ollut todistaja, on korvauskäytännössä hyväksytty näyttönä todistajanlausunto, jossa paikalla ollut kertoo nähneensä vierasesineen. Jos kukaan ei ole nähnyt vierasesinettä, on todennäköistä, että hammas on vaurioitunut jostain muusta syystä, esimerkiksi puremalla kovaa ainesosaa. Tässä tapauksessa vahinkoa kärsinyt tai kukaan todistajalausunnon allekirjoittaneista ei ole nähnyt esinettä, jonka on ilmoitettu aiheuttaneen hampaan lohkeamisen. Ruoassa ei ole turvallisuuspuutetta pelkästään sillä perusteella, että se on sisältänyt jotain kovia ainesosia, tai että vahinkoa kärsineen hammas on vaurioitunut syödessä.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Asiakas on katsonut valituksessaan, että ruoassa oli varmasti jotakin, joka rikkoi hänen hampaansa. Myös A Oy on myöntänyt tämän, mutta on kieltäytynyt suorittamasta korvausta, koska vierasesinettä ei ollut säilytetty.
Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan korvauspäätöksissä lausuttuun.
Vakuutetun kuuleminen
FINE on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden lausua asiassa.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Vakuutukseen sovellettavat tuotevastuuvakuutusehdot, voimassa 1.1.2018 alkaen:
General Third Party and products liability insurance
1. ADDITIONAL INSURED
Principals/Buyers/(Sub)contractors/Third Parties are covered as Additional Insureds as required by law or written contract.
Additional Insureds are covered under this insurance but only with respect to liabilities arising out of their operations performed by or for the named insured, but excluding any negligent acts committed by such Additional Insured. The
inclusion of any Additional Insured(s) shall not entitle them to any rights or benefits under this insurance except as otherwise described above.
All other terms and conditions of this insurance shall remain unchanged
2. BODILY INJURY AND PROPERTY DAMAGE
This endorsement replaces Definitions Bodily injury and Property damage of the C1.2 terms and conditions.
Bodily injury means bodily injury, disability, shock, mental anguish, and mental injury, sickness or disease, sustained by a person including death resulting from any of these at any time. Bodily Injury shall include all financial losses resulting from the bodily injury.
Tuotevastuulain 1 §:n 1 momentin mukaan tämä laki koskee tuotteesta henkilölle taikka yksityiseen käyttöön tai kulutukseen tarkoitetulle ja vahinkoa kärsineen pääasiassa sellaiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamista.
Tuotevastuulain 3 §:n mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta odottaa. Turvallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon ajankohta, jona tuote laskettiin liikkeelle, tuotteen ennakoitavissa oleva käyttö, tuotteen markkinointi ja käyttöohjeet sekä muut seikat.
Tuotevastuulain 4 a §:n mukaan vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys.
Ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys siitä, onko A Oy vastuussa asiakkaan hampaan murtumisesta aiheutuneista kustannuksista.
Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut tuotteen puutteellisesta turvallisuudesta tai virheellisyydestä. Tuotevastuulain 3 §:n mukaan vahingonkorvausta on suoritettava vahingosta, joka on johtunut siitä, että tuote ei ole ollut niin turvallinen kuin on ollut aihetta olettaa. Lain 4 a §:n mukaan vahinkoa kärsineen on näytettävä toteen vahinko, tuotteen puutteellinen turvallisuus sekä puutteellisen turvallisuuden ja vahingon välinen syy-yhteys.
Tuotevastuulain 4 a §:ssä oleva vahingonkärsijälle asetettua näyttövelvollisuutta koskeva kirjaus perustuu tuotevastuulain säätämisen taustalla olleen tuotevastuudirektiivin vastaavaan säännökseen. Säännös ei siten tarkoita, että vahingonkärsijälle olisi asetettu vahingonkorvausoikeudessa yleisesti noudatettavaa näyttötaakanjakoa ankarampi velvollisuus osoittaa syy-yhteys vahinkonsa ja tuotteen välillä. Vaikka tuotevastuulain 4 a §:ssä ei olekaan nimenomaisesti säädetty, että vahinkoa kärsineen on pystyttävä jälkikäteen esittämään hänen hampaansa vaurioittanut vierasesine, on tällaista esineen esittämiseen perustuvaa näyttöä käytännössä kuitenkin edellytetty. Vierasesinettä tarkastelemalla voidaan muun muassa tehdä päätelmiä sen alkuperästä. Ruoassa ei ole turvallisuuspuutetta pelkästään sillä perusteella, että se on sisältänyt jotain kovia ainesosia, tai että vahinkoa kärsineen hammas on vaurioitunut syödessä.
Vakuutuslautakunta on katsonut tuotevastuuvakuutusta koskevassa ratkaisusuosituksessaan VKL 93/10, että kahvin hörppääminen ja suun nieleminen puhtaaksi viittaa siihen, että patongissa ei ole ollut sen kovan kuoren ja mahdollisten rustojen ohella mitään vierasta esinettä, kuten oliivinkiveä, vaan kysymys on ollut tavanomaisesta hieman kovemman ja sitkeämmän ruoka-aineen puremisesta ja nielaisemisesta.
Asiakas oli kertonut nielaisseensa refleksinomaisesti jauhelihapihvissä olleen vierasesineen. Asiakas on vedonnut näyttönä työtovereidensa 26.3.2019 päiväämään todistajanlausuntoon, jonka mukaan asiakas puri ruokaillessaan jotakin kovaa, todennäköisesti luunsirua, kun hänen takahampaansa murtui. Asiakkaan työtoverit eivät olleet ilmoittaneet nähneensä vierasesinettä. Asiakas on toimittanut 21.3.2019 päivätyn hammaslääkärilausunnon, jossa on todettu, että hammas oli murtunut syvälle hammasytimeen saakka.
FINE katsoo, että jos ruoassa oleva vierasesine on niin kova, että se voi aiheuttaa hammasmurtuman, on epätavanomaista, että henkilö päättää kuitenkin nielaista suunsa puhtaaksi. FINE katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että asiakkaan syömässä jauhelihapihvissä oli tuotevastuulain mukainen turvallisuuspuute, eikä A Oy näin ollen ole korvausvastuussa vahingosta. Korvausperusteen puuttuessa vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta A Oy:n tuotevastuuvakuutuksen perusteella.
Lopputulos
FINE ei suosita muutosta asiassa.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Hanén Nikunlassi
Jaostopäällikkö Esittelijä