Tapahtumatiedot
Lääkevahinkoilmoituksen 27.1.2018 mukaan A:lle (s. 1976) määrättiin 6.9.2017 Duloxetine-lääkitys jalkavammoista aiheutuvan hermosäryn hoitoon. A hakeutui 1.11.2017 ortopedin vastaanotolle, kun hän oli ollut useita päiviä todella huonovointinen ja työkokeilusta tuli poissaoloja. A:lle kirjoitettiin sairauslomaa lääkkeen sivuoireiden vuoksi. Yliopistollisen sairaalan kipulääkärin soittoajalla 3.11.2017 A kuvaili muun muassa hikoilua, suun kuivumista, huonoa oloa, oksentelua, pyörrytystä, jalan sääriosan ihottumaa ja verenpaineen nousua. Kävi ilmi, että kyseessä olivat lääkkeen vieroitusoireet, joita ilmeni, vaikka lääke oli lopetettu erittäin hitaasti. Lääkäri kertoi oireiden häviävän ajan kanssa. A kärsi lääkkeen sivuoireina voimistuneesta väsymyksestä, sydämen tykytyksestä, säryistä, vapinasta ja pahoinvoinnista ja hänellä oli todella huono ja itkuinen olo. Oireet helpottivat joulukuun 2017 puoliväliin mennessä. Lääkevahinkoilmoituksen tekoajankohtana säärten etuosassa oli edelleen ihottumaa, minkä lisäksi A:lla oli todettu emätintulehdus. A haki oireiden johdosta korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksissään, että lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Vahinkoa ei kuitenkaan korvata, jos se olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat. Yhtiö katsoi, että hikoilu, suun kuivuminen, huono olo, sykkeen nousu, verenpaineen nousu, sähköiskumaiset kivut ja ihottuma sopivat olemaan duloksetiinin haittavaikutuksia. Yhtiö totesi kuitenkin, että lääkkeellä oli hoidettu pitkäaikaista alaraajojen hermokipua ja kipujen lievittäminen oli ollut haasteellista. Hoitamattomat kivut olivat haitanneet A:n toimintakykyä merkittävästi vuosien ajan. Yhtiö katsoi, että lääkkeen aiheuttamia haittavaikutuksia oli A:n tapauksessa pidettävä kohtuudella siedettävinä seurauksina hoidettavana olleen sairauden laatu ja vaikeusaste huomioiden. Emätintulehdus ei yhtiön kannan mukaan ollut aiheutunut duloksetiinin käytöstä.
Asiakkaan valitus
A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, että lääkkeen sivuvaikutukset ja käytön lopettamisen jälkeen ilmenneet vieroitusoireet ovat olleet huomattavan voimakkaita. A tärisi ja vapisi, ei voinut itse liikkua missään eikä kestänyt pystyssä pientä hetkeä pidempään. Hän oli useita viikkoja sairauslomalla työkokeilusta. Verenpaine heitteli. A oli oireiden vuoksi hyvin masentunut ja itkuinen koko syyskauden, minkä lisäksi lääke aiheutti pahat ihottumat molempiin sääriin. Kyse ei ole kohtuudella siedettävistä seurauksista, ja korvaus lääkevahinkovakuutuksesta tulee maksaa.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksissään esitetyn kannan.
Lääketieteellinen selvitys
Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.2.2017 - 7.5.2018.
Yliopistollisen sairaalan kipuklinikan sairaalapalautteen mukaan A on 17.7.2003 jäänyt pyöräillessään rekan alle siten, että rekan takapyörät ovat menneet molempien säärten yli. A:lle on jäänyt tapaturman jälkitilana molempiin alaraajoihin krooniseksi neuropaattiseksi kivuksi sopivia kipu- ja tuntomuutosoireita ja löydöksiä, joissa on hieman viitettä CRPS-diagnoosin suuntaan. Hermosärkylääkkeistä on kokeiltu Neurontinia, ja Triptyliä, joista ei ole ollut apua. A on tullut 26.7.2017 kipuklinikan arvioon paikallisen kipuhoidon harkintaan. Qutenza-hoidon osalta ei ole ollut odotettavissa merkittävää vastetta. Kivunhoidon kannalta on arvioitu, että turvotuksen hoito (lymfaterapia, tukisukat) ovat tässä vaiheessa oleellisia. Puhelinkontaktimerkinnän 6.9.2017 mukaan A on aloittanut työkokeilun, ja rasituksen lisäännyttyä kivut ovat pahentuneet. Jatkuva hermosärky jaloissa on ollut vaikeasti siedettävää ja on ilmennyt myös sätkyjä. A:lle on aloitettu duloksetiinilääkitys. Puhelinkontaktimerkinnän 20.9.2017 mukaan Cymbalta 60 mg on sopinut ja kipuun on tullut ehkä hieman vastetta (10 %). On päädytty kokeilemaan annoskohotusta 90 mg:aan. Merkinnän 3.11.2017 mukaan sivuvaikutukset ovat korostuneet annoskohotuksen jälkeen. A:lla on ilmennyt hikoilua, suun kuivumista, huonoa oloa ja ihon näppylöitä. Kun vastetta kipuunkaan ei ole ollut havaittavissa, A on purkanut lääkkeen asteittain pois. Poisjättöoireina on ilmennyt säpsyjä ja huonoa oloa.
Työterveyslääkärin tekstin 8.11.2017 mukaan A:lle on kirjoitettu sairauslomaa 6. - 13.11.2017 duloksetiinin vieroitustyyppisten oireiden vuoksi. A:lla on ilmennyt sykkeen ja verenpaineen nousua, sähköiskumaisia kipuja käsissä ja päässä, huonoa oloa, oksettavaa tunnetta ja suun kuivumista. Säärissä on todettu ihottumaa.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko duloksetiinin A:lle aiheuttamat hikoilu, suun kuivuminen, huono olo, sykkeen ja verenpaineen nousu, sähköiskumaiset kivut käsiin ja päähän sekä ihottuma korvata lääkevahinkona.
Sovellettavat vakuutusehdot
Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)
Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vakavan ruumiinvamman.
Vahinkoa ei myöskään korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:
- hoidetun sairauden laatu tai vaikeusaste
- vahingonkärsineen yleinen terveydentila
- vahingon laajuus
- asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
- muut vastaavat seikat.
Asian arviointi
Hoidettaessa muita kuin hoitamattomina hengenvaarallisia tai vakavan ruumiinvamman riskin aiheuttavia sairauksia tai vammoja arvioidaan lääkkeen aiheuttaman haittavaikutuksen korvattavuus siedettävyyden perusteella. Lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidettavan sairauden tai vamman laatu, vahingonkärsineen muu terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuudet ja tilaisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut tällaiset seikat. Korvausratkaisu tehdään aina yksilöllisesti lääkevahingon vakavuuden, välttämättömän riskinoton ja siedettävyyden perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon potilaan sairaus tai vamma, hoitotilanne ja yksilöllinen ennuste. Pelkästään haittavaikutuksen yleisyys tai tavanomaisuus ei tarkoita sitä, että se olisi myös siedettävä. Vahingon siedettävyyttä arvioitaessa keskeistä on se, onko vahinko vakavampi kuin tiedossa oleva ja tunnettu riski. Vahingon vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös vahingon vaikutus hoitotavoitteeseen ja hoidon lopputulokseen.
Asiassa on riidatonta, että jalkojen hermokivun hoitoon määrätty duloksetiini on aiheuttanut A:lle hikoilua, suun kuivumista, huonoa oloa, sykkeen ja verenpaineen nousua, sähköiskumaisia kipuja käsiin ja päähän sekä ihottumaa. Riitaa on siitä, onko näitä oireita pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamana kohtuudella siedettävänä seurauksena.
Vakuutuslautakunta toteaa, että duloksetiini on määrätty A:lle vaikean neuropaattisen kivun hoitoon, kun kipu ei ole reagoinut muuhun lääkitykseen. Korvattavaksi vaaditut oireet ovat valtaosaltaan lääkkeen tavanomaisia sivuvaikutuksia ja osa niistä liittyy lääkityksen lopettamiseen. Vakuutuslautakunta pitää korvattavaksi vaadittuja oireita vakuutusehtojen tarkoittamina kohtuudella siedettävinä seurauksina, jotka eivät oikeuta korvaukseen lääkevahinkovakuutuksesta. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila