Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen 5.2.2019 mukaan A oli huomannut, että A:n ja hänen puolisonsa B:n omistaman rivitaloasunnon (rakennusvuosi 1978, 1 huone, keittokomero, kylpyhuone; osoite: P-kuja) keittiön kaapistossa olevasta reiästä vuotaa vettä lattialle. Reiästä tuli esiin astianpesukoneen vesiletku. A haki korvausta vahingosta kotivakuutuksestaan.
Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen korvauspäätöksellään 16.4.2019 katsoen, että kyse on asennusvirheestä aiheutuneesta vahingosta. Vahinkokartoitusta koskevien tietojen mukaan keittiön vahingon on aiheuttanut tulppaamaton astianpesukoneen poistoletku ja pesuhuoneen vahingon suihkuvesien pääseminen rakenteeseen. Kyse on vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta asennusvirheestä ja vesieristeen läpi rakenteeseen päässeen veden aiheuttamista vahingoista.
Vakuutusyhtiö on myöhemmin katsonut keittiössä tapahtuneen vuotovahingon vakuutuksesta korvattavaksi. Yhtiö on kuitenkin evännyt A:n korvausvaatimuksen sijaisasunnon vuokraus- ja muuttokulujen osalta. Vakuutusyhtiön sähköpostiviestin 11.7.2019 mukaan kotivakuutuksessa vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakuutuksesta korvataan hänen omassa käytössään olevan vakituisen asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava vahinko. Vakuutuksenottaja on A ja hänen vakituinen asuntonsa on vakuutusyhtiön tietojen mukaan osoitteessa M-tie 20. Koska vahinko on kohdistunut muuhun asuntoon, vakuutusyhtiö ei voi korvata siihen liittyvää asumisen keskeytymistä kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö vetoaa lisäksi siihen, että asumisen keskeytymiskuluja korvataan vain silloin, kun ne ovat aiheutuneet vakuutusehtojen mukaan korvattavan vahingon seurauksena. Ehtokohdan 4.1 mukaan vakuutuksesta eivät ole korvattavia vahingot, joissa vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan. Näin ollen P-kujan kylpyhuoneen saneerauksesta aiheutuva asumisen keskeytyminen ei olisi muutenkaan ollut vakuutuksesta korvattavaa. Kartoitusraportissa olevan huoneiston pohjakuvan perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että huoneiston asumiskäyttö ei estyisi pelkän keittiöremontin vuoksi.
Vakuutusyhtiön mukaan kotivakuutuksen kohteena ovat ne huoneiston osat, jotka vastuunjakotaulukon mukaan kuuluvat osakkaalle. Rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle, joten ne eivät ole kotivakuutuksen kohteena. Vakuutusyhtiö ei tämä vuoksi voi korvata taloyhtiölle kuuluvia rakenteiden kuivatuskustannuksia A:n kotivakuutuksesta.
A on useissa viesteissään vakuutusyhtiölle vaatinut, että vakuutusyhtiö oikaisee korvauspäätöstään. Kyse on A:n ja hänen miehensä B:n asunnosta, joka on tullut heidän poikansa käyttöön. Vakuutusta koskevassa myyntikeskustelussa vakuutusyhtiön edustaja on kertonut muun ohessa, että paras vakuutusratkaisu on laaja koti- ja irtaimistovakuutus, joka korvaa myös sen, että talossa tulee remonttia ja poika joutuu lähettämään pois asunnosta remontin ajaksi. Asunnon asumiskelvottomuuden osalta A on vedonnut terveystarkastajan lausuntoon, jonka mukaan asunto on mikrobien ja keittiön puuttumisen johdosta remontin aikana asumiskelvoton.
Asiaa on käsitelty vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. 16.9.2019 annetussa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö viittasi kotivakuutusehtojen määräyksiin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko. Vahinko koski A:n sijoitusasuntoa, jossa asui perheen poika ja hänen asumisensa keskeytyi vahingon vuoksi. Perheen poika ei ole A:n kotivakuutuksessa vakuutettuna, sillä vakuutettuna ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakuutuksesta korvataan vakuutuksenottajan vakituisen asunnon asumiskäytön estymisestä aiheutuneita kustannuksia. Vahinko ei ole korvattava siitäkään huolimatta, että A:n poika ei voinut vahingon aiheuttamien terveyshaittojen vuoksi asua asunnossa.
Korvauspäätöksellään 5.11.2019 vakuutusyhtiö maksoi 1.700 euron kertakorvauksen huoneiston kiinteästä sisustuksesta omavastuulla vähennettynä. A haki myös tähän päätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä.
Korvauspäätöksessään 17.2.2020 vakuutusyhtiö totesi, että kertakorvauksen määrä on laskettu vakuutusyhtiön yhteistyökumppani R Oy:n Meps 2.0 -ohjelmalla kohteesta saatavien tietojen perusteella. Keittiön vesivahingossa vakuutus korvaa todetun vahinkoalueen tarvittavat korjaustoimenpiteet lakisääteisen vastuujakotaulukon mukaisesti. Vakuutuksesta on maksettu 1.700 euron kertakorvaus keittiön pinnoitteiden kustannuksista (lattiapinnoite ja kaapiston korjauskulut). Vakuutus ei huomioi muutos/parannustöitä eikä vahinkoon liittymättömiä töitä, kuten taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevia rakenteellisia toimenpiteitä.
Vakuutuksesta voidaan korvata suoranaisesti vahingosta aiheutuneet kustannukset vahinkoa edeltävään tasoon. Vakuutusyhtiö katsoo, että sen maksama korvaus on ollut riittävä. Kertakorvauksessa on myös huomioitu ylimääräisiä toimenpiteitä, jotka eivät ole vakuutuksesta korvattavia, kuten betonipinnan jyrsintä ja tasoitus (212,24 + 49,33 euroa), lastulevyn toimenpiteet (29,47 + 60,41 + 25,62 euroa) sekä poikkituet (107,55 euroa). Mainitut toimenpiteet (yhteensä 484,62 euroa) ovat rakenteellisia kuluja, jotka eivät kuulu huoneiston kiinteän sisustuksen piiriin.
Kertakorvauksena vakuutus korvaa omaa työtä 9e/h. Vahingosta on maksettu kertakorvauksen 1.700,00 euroa, joka on vakuutusyhtiön mukaan linjassa huomioiden oman työn tuntikorvauksen. Materiaalikulujen on laskettu olevan 392,46 euroa.
Kertakorvaus perustuu siihen, että korjaustoimenpiteet suoritetaan itse. Vaihtoehtoisesti vakuutuksenottaja voi kuitenkin käyttää ammattilaista vahingon korjaamiseen. Mikäli vakuutuksenottaja käyttää ammattiliikettä vahingon korjaukseen, voidaan vakuutuksesta maksaa vakuutusyhtiön yhteistyökumppanin hintatason mukainen korvaus (2.688,99 euroa). Tällöin korvauksesta vähennetään aikaisempi kertakorvaus ja vakuutusyhtiö pyytää toimittamaan laskut, jotka osoittavat, että vahinko on korjattu ammattiliikkeen toimesta.
Asiakkaiden valitus
A ja B (jäljempänä asiakkaat) vaativat korvausta asunnon korjaustöiden aikaisista ylimäärisistä asumiskuluista ja muuttokuluista. Asiakkaat vaativat keittiön rakenteiden korjauskuluista 10.990 euron korvausta. Myöhemmin he ovat korottaneet vaatimustaan 17.500 euroon. Lisäksi he vaativat laajoja korvauksia muun muassa asian riitauduttua aiheutuneista selvittelykuluista, omasta selvittelytyöstään ja oikeudellisen avun käyttämisestä.
Valituksen mukaan P-kujan asuntoon hankittiin vakuutus siellä vuokralla asuvaa perheen poikaa varten. Vakuutusta koskevassa puhelinkeskustelussa asiakkaat kertoivat aluksi, että asunnossa ei ole kovin arvokasta omaisuutta. Vakuutusmyyjä ei suositellut pojalle omaa vakuutusta, koska ”tuskin oma poika omaisuutta turmelee”. Keskustelun jatkuttua myyjä alkoi puhua asiakkaiden omasta kotivakuutuksesta. Myyjän mukaan pojalle ei perheenjäsenenä tarvittu erillistä omaa vakuutusta. Myyjän suosituksesta asiakkaat päätyivät ottamaan asuntoon parhaimman kotivakuutuksen kaikkien vahinkojen varalle (laaja kotivakuutus ja irtaimiston vakuutusturva). Asiakkaat pitävät vakuutuksesta saamiaan tietoja virheellisinä ja puutteellisina. Nykyisin on yleistä, että ihmisillä on useita koteja, jotka he ovat vakuuttaneet. Asiakkaiden käsityksen mukaan laajaan vakuutusturvaan kuuluu asumisen keskeytysvakuutus riippumatta perheenjäsenen virallisesta osoitteesta, mikä ilmenee myös vakuutusta koskevista asiakirjoista. P-kujan asunto on perheen toinen koti. Valituksessa on vedottu lisäksi siihen, että B on ajoittain asunut P-kujan asunnossa, mikä ilmenee myös häntä koskevasta verotustodistuksesta vuodelta 2018. Myös A on ollut asunnossa useasti perheen pojan kanssa.
Asiakkaiden poika ei kykene itse ottamaan vakuutuksia vakavan sairautensa takia, mikä kerrottiin vakuutusmyyjälle heti keskustelun alussa. B on pojan isänä määrätty hoitamaan pojan asioita ja poika on kuntoutuksessa. Asiakkaat kiistävät vakuutusyhtiön väitteen siitä, että vakuutusmyyjä olisi kertonut pojan tarvitsevan oman vakuutuksen. A ja B kävivät puhelinkeskustelun puhelimen kaiutin päällä ja voivat molemmat osaltaan todistaa asian.
Vakuutusmyyjä kertoi, että asiakkaat tarvitsevat omaa irtaimistoaan varten asunnon omistajan turvan. Laaja kotivakuutus korvaisi kaikenlaiset vahingot ja taloyhtiön vakuutus kiinteät rakenteet. Vakuutusmyyjä kertoi myös, että vakuutus korvaa remontista tai muusta aiheutuneet muutto- ja sijaisasunnon kulut, jos poika joutuu muuttamaan asunnosta. Asiakkaat päätyivät hetken mietittyään siihen, että myyjän vakuutuksen laajasta kattavuudesta antamien tietojen perusteella heidän poikansa ei tarvitse omaa kotivakuutusta. He eivät ole osanneet arvioida, minkälaisen vakuutuksen ottaminen on tällaisessa tilanteessa perusteltua, vaan ovat luottaneet myyjän kertomukseen. Asiakkaat paheksuvat sitä, että vakuutusyhtiö ei ole pyynnöistä huolimatta luovuttanut tallennettua myyntipuhelua heidän kuunneltavakseen. Vakuutusyhtiön FINElle toimittamat selvitykset puhelusta ovat lyhennelmiä ja niistä puuttuu olennaisia puhelussa keskusteltuja asioita, muun muassa asiakkaiden vakuutusmyyjälle esittämät kysymykset ja myyjän kannanotto siitä, että pojalle ei tarvita vakuutusta.
Asiakkaat kiistävät vakuutusyhtiön väitteen siitä, että asuntoa voitaisiin käyttää asumiseen keittiön korjaustöiden aikana. Asuntoa ei sen pienuuden johdosta ole mitenkään mahdollista koteloida niin, että siellä voisi turvallisesti ja terveellisesti nukkua ja asua. Remontin yhteydessä vaaralliset mikrobit leviävät näin pienessä kohteessa kaikkialle aiheuttaen vakavan terveys- ja turvallisuusriskin. Asiakkaiden mielestä keittiöstä valunut vesi on aiheuttanut myös WC:n vauriot.
Asiakkaat katsovat, että vakuutusyhtiön keittiön vaurioitumisesta heille maksama korvaus on riittämätön. Taloyhtiön kiinteistövakuutus ei ole korvannut vahinkoa katsoen, että kyse on ollut asennusvirheestä. Asiakkaiden näkemyksen mukaan R Oy:n keittiön korjaustöitä koskeva kustannusarvio ei voi perustua todellisiin kustannuksiin, vaan todennäköisesti kattaa lähinnä materiaalit ilman töiden osuutta. Vakuutusyhtiön hankkimaa R Oy:n kustannusarviota ei ole myöskään toimitettu asiakkaille heidän pyynnöistään huolimatta muuten kuin vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä annetussa päätöksessä olevan maininnan kautta.
Kyse on keittiöstä, joka on mitoiltaan vanhojen standardien mukainen, minkä johdosta korjaustyö olisi tehtävä joko käsityönä tai vaihtoehtoisesti vanhat rakenteet olisi purettava nykystandardien vaatimusten mukaisten koneiden alustojen ja muiden rakenteiden sekä kaappien rakentamiseksi. Asiakkaat huomauttavat, että vakuutusyhtiön kustannusarvio ei kata esimerkiksi putki- ja sähkötöitä ja lattian sekä seinien avauksia. Asiakkaiden saamat keittiön korjaustöitä koskevat tarjoukset ovat liikkuneet 10.900 – 14.000 euron välillä. H Oy:n tarjous korjaustyöstä on ollut tarjouksista edullisin, minkä johdosta korvausta on aluksi vaadittu sen mukaisesti.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaiden vaatimukset perusteettomina. Pesuhuoneen roiskevesivahingon osalta vakuutusyhtiö viittaa aiempiin korvauspäätöksiinsä. Keittiön allaskaapin vesivahingon osalta korvataan huoneiston kiinteän sisustuksen osuus eli alakaappi ja lattiapinnoite.
Asumisen keskeytymistä ei korvata. Asunnossa asuu vakuutuksenottajan täysi-ikäinen poika, ja vakuutus on hänen äitinsä A:n nimissä. Kotivakuutuksessa vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. A:n poika ei ole ollut A:n kotivakuutuksessa vakuutettuna. Asumisen keskeytys korvataan vain vahingoissa, jotka kohdistuvat vakuutuskirjaan merkittyyn vakuutetun omassa käytössä olevaan vakituiseen asuntoon, jollaisesta tapauksessa ei ole kysymys. P-tien huoneisto on vakuutusyhtiön mielestä perheen sijoitusasunto.
Vakuutuksen myyntitilanteen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että A:n ja vakuutusyhtiön asiakasneuvojan välisestä puhelusta on tehty selvitys yhtiössä. A kysyi puhelussa, mitä tapahtuu, jos esim. asunnon seinä kaatuu, tai jos puu kaatuu asunnon päälle. A:lle vastattiin että asunnon rakenteelliset tuhot ovat taloyhtiön vastuulla (paitsi huoneiston kiinteä sisustus), ja että asunnon omistaja voi vakuuttaa oman irtaimistonsa sekä huoneiston kiinteän sisustuksen. A:lle kerrottiin myös esimerkein, mitä huoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan. Puhelussa 24.10.2018 ei sanottu, että asumisen keskeytys vuokralaisen osalta korvattaisiin.
A:lta on puhelussa kysytty, onko asunto annettu vuokralle vai onko kyseessä ns. kakkosasunto, johon asiakas on vastannut, että poika asuu asunnossa, eli asunto on tavallaan kakkosasunto. A ei mainitse puhelussa missään vaiheessa että poika asuu vuokralla; ainoastaan että poika asuu asunnossa. Tämän jälkeen A:lta kysytään, että kun poika asuu samassa asunnossa, niin onko asunnossa vanhempien tavaroita, vai pojan tavaroita. A vastaa, että asunnossa on heidän irtaimistoaan, asunto on valmiiksi kalustettu, mutta että pojalla on myös omia tavaroita asunnossa mm. tietokone. A:lle sanotaan tämän jälkeen että kotivakuutukseen voidaan liittää irtaimistovakuutus, mutta vakuutus ei kata pojan irtaimistoa, koska poika asuu virallisesti P-kujan osoitteessa. Lisäksi sanotaan että pojalla tulisi oma vakuutus mm. oman irtaimiston kattamiseksi ja jotta pojalla olisi vastuu- ja oikeusturva.
FINE on pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan asian selvittämiseksi riidanalaista puhelua koskevan puhelunauhoitteen. Vakuutusyhtiö on toimittanut lautakunnalle vakuutusyhtiön palvelupäällikön puhelusta 24.10.2018 tekemän litteroinnin. Vakuutusyhtiön mukaan itse puhelutallennetta ei ole enää saatavilla, mutta puhelut on kuunneltu aiemmin palvelupäällikön toimesta ja kuunteluista on tehty tällöin myös muistiinpanot.
Vakuutusyhtiön mukaan asiakas ei ole myyntitilanteessa saanut kirjallista tarjousta, koska P-kujan vakuutus on lisätty M-tien kotivakuutukseen. Kun kohde lisätään voimassaolevaan vakuutukseen eli saman vakuutusnumeron alle, siitä ei saa kirjallista tarjousta. A:lle on kerrottu puhelussa P-kujan vakuutuksen tiedot. Vakuutusyhtiö viittaa muutosvakuutuskirjaan, joka on lähetetty A:lle 27.10.2018. Vakuutuskirjassa on tiedot P-kujan vakuutuksesta, joka on alkanut 24.10.2018.
Keittiön vesivahingon osalta vahinko on vakuutusyhtiön mukaan korvattu lakisääteisen vastuujakotaulukon ja todetun vahinkoalueen tarvittavien korjaustoimenpiteiden perusteella. Vakuutus on korvannut kertakorvauksen (1.700 euroa) keittiön pinnoitteiden kustannuksista (lattiapinnoite ja kaapiston korjauskulut). Muutos- ja parannustöitä sekä vahinkoon liittymättömiä töitä, kuten taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevia rakenteellisia toimenpiteitä, ei huomioida.
Vakuutuksesta voidaan korvata suoranaisesti vahingosta aiheutuneet kustannukset vahinkoa edeltävään tasoon. Asiakkaalle on ilmoitettu kertakorvauksen perustuvan siihen, että korjaustoimenpiteet suoritetaan itse. Vaihtoehtoisesti vakuutuksenottaja voi kuitenkin käyttää ammattilaista vahingon korjaamiseen. Mikäli vakuutuksenottaja käyttää ammattiliikettä vahingon korjaukseen, voidaan vakuutuksesta maksaa vakuutusyhtiön yhteistyökumppanin hintatason mukainen korvaus (2.688,99 euroa). Kyseisestä korvauksesta vähennetään tällöin aikaisempi maksettu kertakorvaus.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välillä on riidatonta, että keittiön allaskaapissa tapahtunut vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava. Erimielisyys koskee keittiön rakenteiden korjauskulujen määrää sekä sitä, ovatko kylpyhuoneen vauriot aiheutuneet keittiössä tapahtuneesta vuotovahingosta. Riitaa on myös siitä, onko vahinkotapahtumista aiheutunut asumisen keskeytyminen vakuutuksesta korvattavaa. Tältä osin kyse on myös siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä.
Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot
Vakuutussopimuslain 5 §:n (238/2018, Tiedot ennen sopimuksen tekemistä) 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Vakuutussopimuslain 5 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava ymmärrettävässä muodossa ja niitä annettaessa on otettava huomioon tarjottavan vakuutuksen monimutkaisuus ja se, onko vakuutuksen hakija kuluttaja tai tähän 3 §:n 2 momentin mukaan rinnastettava vai muu henkilö, sekä muut asiakkaan tai asiakasryhmän ominaisuudet.
Saman lainkohdan 4 momentin mukaan vakuutusten etämyynnissä kuluttajalle annettavista ennakkotiedoista säädetään kuluttajansuojalain (38/1978) 6 a luvussa.
Vakuutussopimuslain 9 §:n (543/1994, Vastuu puutteellisista tai virheellisistä tiedoista) mukaan jos vakuutuksenantaja tai sen edustaja on vakuutusta markkinoitaessa jättänyt vakuutuksenottajalle antamatta tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja, vakuutussopimuksen katsotaan olevan voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää.
Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) jakson Vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä kohdan ”Huoneiston kiinteä sisustus” mukaan huoneiston kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4 luvun 2-3 pykälien mukaista osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla olevaa omaisuutta sekä asunnossa tehtyjä sisustus- ja parannustöitä.
Näitä ovat esimerkiksi
- kiintokalusteet, kuten keittiön kaapistot ja kylpyhuoneen kalusteet
- pinnoitteet, kuten kaakelit, parketit ja tapetoinnit
- jälkeenpäin asennetut saunat, ilmastoinnit ja ilmalämpöpumput
Ehtokohdan 1 (Vakuutetut ja vakuutuksen voimassaolo) mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilön katsotaan asuvan vakinaisesti osoitteessa, jossa hän todellisuudessa pääasiassa asuu ja oleskelee mm. toimeentulonsa, opiskelunsa ja muiden elinolosuhteidensa takia. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään pääsääntöisesti väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta.
Ehtokohdan 3.1 (Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva) mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.
Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.
Ehtokohdan 3.5 (Vuototurva) mukaan vakuutuksesta korvataan rakennuksen kiinteän LVI-laitteen, -putkiston tai niihin kytketyn kulutuslaitteen äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttama välitön esinevahinko.
Ehtokohdan 3.8 (Asumisen keskeytysturva) mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.
Ehtokohdan 4 (Vakuutusturvien yleiset rajoitukset) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
1) omaisuudelle tai esineelle
- suunnittelu-, asennus-, käsittely- käyttö- tai työvirheestä
- rakenne-, valmistus- tai aineviasta
- muusta rakennusajankohdan mukaisten säädösten, määräysten tai hyvän rakennustavan vastaisesta rakentamisesta
- korjaamiseen tai rakentamiseen käytetyistä sopimattomista tai laadultaan ilmeisen heikoista osista tai materiaaleista
- rakennusvirheestä
- perustamisvirheestä.
Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa
- vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon ja korokerenkaan liittymiskohdista taikka lattiakaivon, korokerenkaan ja muiden rakenteiden liittymiskohdista
- vesi on päässyt rakenteeseen korokerenkaan tai lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä
- vesi on läpäissyt vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan
[…]
Asian arviointi
Asunnon korjauskuluista asiakkaiden ja taloyhtiön puolin ja toisin esittämät vaatimukset
Asiakkaat ovat lähettäneet lautakunnalle useita taloyhtiön isännöitsijälle osoitettuja sähköpostiviestejä ja niihin saatuja vastauksia, joissa on käsitelty P-kujan asunnon pesuhuoneen ja keittiön korjaustyöhön liittyviä kysymyksiä ja keittiön vuotovahingon syynä olleita tekijöitä. Asiakkaiden viestien mukaan taloyhtiö on esittänyt heille korvausvaatimuksen keittiön vaurioiden osalta. Asiakkaat puolestaan ovat esittäneet erinäisiä vaatimuksia taloyhtiölle. Lisäksi asiakkaiden viesteissä on käsitelty taloyhtiön kiinteistövakuutusyhtiön korvauspäätöksiä.
Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kyse A:n ottamasta kotivakuutuksesta, jota koskevan vakuutuskirjan mukaisesti vakuutettuna ovat P-kujan asunnon kiinteät sisustukset ja vakuutuksenottajan koti-irtaimisto. Taloyhtiön ottamaa kiinteistövakuutusta mahdollisesti koskevien erimielisyyksien osalta osapuolina ovat taloyhtiö ja kiinteistövakuutusyhtiö, minkä johdosta lautakunta ei voi asiakkaiden valituksen perusteella tältä osin käsitellä asiaa.
Siltä osin kuin asiakkaiden asunnossa tehdyt tai tehtävät korjaustyöt ulottuvat rakennuksen muihin rakenteisiin kuin kotivakuutusehdoissa tarkoitettuihin asunnon ns. kiinteisiin sisustuksiin, vastuu korjaustyön toteuttamisesta ja korjaustyön kustannuksista on lähtökohtaisesti taloyhtiöllä. Koska asiakkaiden taloyhtiölle keittiön ja kylpyhuoneen korjaamisen osalta esittämissä vaatimuksissa ei ole kyse nyt arvioitavana olevaan kotivakuutussopimukseen perustuvasta erimielisyydestä, Vakuutuslautakunta ei anna asiassa tältä osin lausuntoa. Samasta syystä lautakunta ei anna asiassa lausuntoa myöskään taloyhtiön asunto-osakeyhtiölain perusteella asiakkaille mahdollisesti esittämästä korvausvaatimuksesta, jota ei esitettyjen selvitysten perusteella myöskään ole käsitelty vastuuvakuutuksen perusteella.
Keittiön rakenteiden vaurioista maksettava korvaus
Vakuutusyhtiö on maksanut asiakkaille lattiapinnoitteiden ja kaapiston korjauskuluista 1.500 euron kertakorvauksen. Yhtiön mukaan korvaus voidaan maksaa vaihtoehtoisesti ammattiliikkeen tekemien töiden perusteella, jolloin korvauksena voidaan maksaa määrältään enintään vakuutusyhtiön yhteistyökumppanin hintatason mukainen korvaus (2.688,99 euroa). Kyseisestä korvauksesta vähennetään tällöin aikaisempi maksettu kertakorvaus. Asiakkaat ovat puolestaan vedonneet urakkatarjouksiin, jotka ovat heidän mukaansa vaihdelleet 10.900 – 14.000 euron välillä.
R Oy:n tarkastusraportista 19.3.2019 ilmenee, että astianpesukoneen poistoletku on ollut keittiössä tulppaamatta ja putken pää on työnnetty allaskaapin pohjassa olevasta reiästä sokkelitilaan. Veden noustessa hajulukossa vettä on päässyt poistoletkuun, minkä seurauksena vesi on kastellut allaskaapistoa sekä lattiarakenteita. Vaurioiden korjaamiseksi keittiön vesikalusteet ja alakaapistot on irrotettava ja lattian laminaatti ja muovimatto liimoineen poistettava.
Kumpikaan osapuolista ei ole toimittanut asiassa lautakunnalle kirjallisia dokumentteja vetoamistaan keittiön korjaustyötä koskevista urakkatarjouksista. Vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksessään olleen yleisluonteisen kuvauksen ohella lukuun ottamatta selvittänyt, mitä konkreettisia korjaustöitä R Oy:n yhtiölle antamaan hinta-arvioon, jota ei ole toimitettu lautakunnalle, on sisältynyt. Vakuutusyhtiö ei korvauspäätöksissään tai lautakunnalle antamassaan vastauksessa ole R Oy:n kustannusarvioon viittaamista enemmälti lausunut asiakkaiden vetoamista keittiön rakenteiden korjaamista koskevista urakkatarjouksista.
Yleisten oikeudellisten periaatteiden mukaan näyttötaakka korvattavan vahingon määrästä on korvausta vaativalla. Asiakkaiden valituksen perusteella heidän korvausvaatimuksensa perusteena olevat tarjoukset kattavat ainakin osaksi myös taloyhtiön vastuulle kuuluvia rakennuksen rakenteiden avaamista ja sulkemista käsittäviä korjaustöitä. Selvityksen ollessa muilta osin ristiriitaista ja korjauskustannuksia koskevan konkreettisen selvityksen puuttuessa lautakunnalla ei ole perusteita arvioida korvattavien korjauskustannusten määrää vakuutusyhtiön korvattavaksi hyväksymää määrää korkeammaksi.
Pesuhuoneen vaurioiden korvattavuus
Asiakkaiden valituksessa on esitetty, että pesuhuoneen vauriot ovat aiheutuneet keittiössä tapahtuneesta vuotovahingosta. Vakuutusyhtiö on pitänyt vahinkoa pesuhuoneen roiskevesistä aiheutuneena ja vedonnut rakennusvirheitä, vesieristyksen läpi päässyttä vettä ja vedeneristeen puuttumisesta aiheutunutta vettä koskevaan rajoitusehtoon.
Vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vuotovahinkona korvataan rakennuksen kiinteän LVI-putkiston äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisen seurauksena syntyneen vuodon aiheuttamia välittömiä esinevahinkoja. R Oy:n tarkastusraportissa olevan pesuhuoneen lattialaatoituksesta otetun valokuvan kuvatekstin mukaan pesuhuoneen saumaus on paikoin irti suihkun vaikutusalueelta. Roiskevedet pääsevät rakenteisiin (ei vesieristettä). R Oy:n kartoitusraportin kosteusmittauksia koskevien piirroksien mukaan keittiön ja pesuhuoneen kastuneet osat ovat selvästi erillään toisistaan.
Pesuhuoneen osalta kartoitusraportin mukaan kastuneeksi todettu alue vastaa Vakuutuslautakunnan arvion mukaan suihkun roiskevesialuetta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta pitää todennäköisenä, että pesuhuoneen rakenteita kastellut vesi ei ole ollut peräisin keittiössä tapahtuneesta vuotovahingosta. Vakuutuslautakunta toteaa, että pesuhuoneen rakenteiden kastumisen syyksi ei ole myöskään osoitettu esimerkiksi putkivuotoa pesuhuoneen rakenteissa. Kartoitusraportin perusteella arvioituna kyse on sen sijaan ollut pesuhuoneen käytön yhteydessä vedeneristyksen puuttumisen johdosta rakenteisiin päässeistä roiskevesistä aiheutuneesta vahingosta. Lautakunta katsoo, että korvattavan vahinkotapahtuman jäädessä näin ollen osoittamatta asiakkailla ei ole oikeutta korvaukseen pesuhuoneen vaurioista.
Asumisen keskeytymisen korvattavuus vakiovakuutusehtojen mukaan
Vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt. Henkilön katsotaan asuvan vakinaisesti osoitteessa, jossa hän todellisuudessa pääasiassa asuu ja oleskelee mm. toimeentulonsa, opiskelunsa ja muiden elinolosuhteidensa takia. Vakuutetun asuinpaikkana pidetään pääsääntöisesti väestörekisteriviranomaisen rekisteriin merkittyä osoitetta. Ehtokohdan 3.8 mukaan vakuutuksesta korvataan omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut näiden vakuutusehtojen mukaan korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.
Esillä olevassa tapauksessa kyse on ollut A:n ottamasta kotivakuutuksesta. A on ottanut laajan kotivakuutuksen P-kujan asuntoon, jonka keittiössä kotivakuutuksesta korvattava vuotovahinko on sattunut. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että asunnossa asunut A:n ja B:n poika ei ole ollut A:n kotivakuutuksella vakuutettu, koska hän ei ole asunut A:n kanssa samassa taloudessa. Vakuutusyhtiö on vastineessaan katsonut, että korvaukseen asumisen keskeytymisestä oikeuttaa vakuutetun tai vakuutuksenottajan omassa käytössä olevan asunnon vahinko. Tämän johdosta A:n ottamasta kotivakuutuksesta ei voida korvata asumisen keskeytymistä P-kujan asunnon osalta.
Ehtokohdan 3.8 sanamuodon mukaan korvattavia ovat ”omassa käytössä olevan, vakuutuskirjaan merkityn asunnon asumiskäytön estymisestä syntyneitä kustannuksia, kun vakituiseen asuntoon on kohdistunut…vahinko”. Kotivakuutuksen vakuutettuja koskevan ehtokohdan perusteella korvauksen maksamisen asumisen keskeytymisestä voidaan vakuutusyhtiön vetoamilla perusteilla katsoa edellyttävän, että vahinko on kohdistunut kotivakuutuksella vakuutetun henkilön omassa käytössä olevaan vakituiseen asuntoon. Koska A:n poika ei esitetyn selvityksen perusteella ole asunut vakinaisesti A:n taloudessa, eikä A itsekään ole esittänyt asuneensa vakinaisesti P-kujan asunnossa, Vakuutuslautakunta katsoo, että asumisen keskeytyminen ei tässä tapauksessa ole kotivakuutuksen vakioehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavaa.
Oliko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa?
A ja B ovat vedonneet vakuutusyhtiön vakuutuksesta antamien tietojen virheellisyyteen. Heidän mukaansa vakuutusmyyjä on puhelinkeskustelussa kertonut, että asunnosta remontin takia muuttamisesta aiheutuvat muutto- ja sijaisasunnon kulut ovat vakuutuksesta korvattavia. Heidän mukaansa myyjä on muutoinkin kuvannut vakuutuksen turvaa A:n ottamana laajaksi ja kattavaksi. Ainoana varaumana on asiakkaiden valituksen mukaan mainittu A:n ja B:n pojan oman koti-irtaimiston vahinkojen korvattavuus. A ja B ovat vedonneet myös siihen, että he eivät itse ole osanneet arvioida, minkälaisen vakuutuksen ottaminen tällaisessa tilanteessa on perusteltua, vaan he ovat luottaneet myyjän kertomukseen
Vakuutusyhtiö on katsonut, että tiedonantovelvollisuus on myyntitilanteessa täytetty asianmukaisesti. Yhtiö kiistää, että vakuutusmyyjä olisi puhelinkeskustelussa luvannut, että asumisen keskeytys vuokralaisen osalta korvattaisiin. Vakuutusyhtiön mukaan puhelinkeskustelussa on sanottu, että pojalla tulisi olla oma vakuutus muun muassa oma irtaimiston kattamiseksi, ja jotta pojalla olisi vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Puhelussa ei ole sanottu, että asumisen keskeytys vuokralaisen osalta korvattaisiin.
Vakuutuslautakunnalle toimitettu J.A. – nimisen henkilön laatima selvitys (päivätty 10.9.2020) puhelusta 24.10.2018 vastaa vakuutusyhtiön vastineessa kerrottuja seikkoja. Lisäksi lautakunnan käytettävissä on ollut ilmeisesti aiemmin laadittu, vakuutusyhtiön sisäinen selvitys puhelusta, joka on 10.9.2020 päivättyä selvitystä suppeampi.
Vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamat selvitykset ovat puhelua koskevia tiivistelmiä, eikä niissä ole sanasta sanaan selostettu puheluun osallistuneiden henkilöiden kertomuksia. Koska osapuolten kertomukset puhelujen sisällöstä ovat olleet ristiriitaisia, FINE on asian selvittämiseksi pyytänyt vakuutusyhtiötä toimittamaan FINElle kyseessä olevaa myyntipuhelua koskevan tallenteen. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut 21.9.2020 FINElle, että 24.10.2018 käytyä puhelua koskevaa tallennetta ”ei ole enää saatavilla.”
Vaikka vakuutusyhtiö ei ole vastineissaan tuonut esille syitä sille, mistä syistä asiakkaiden aiempien valitusten perusteella sisällöltään riitautetuksi tiedettyä myyntitilannetta koskeva puhelutallenne ei enää asiaa FINEssä käsiteltäessä ole ollut yhtiössä käytettävissä, lautakunnalla ei ole perusteita epäillä vakuutusyhtiön tallennetta koskevan kertomuksen todenperäisyyttä. Koska osapuolten puhelun sisällöstä esittämät kertomukset ovat osin ristiriitaisia, puhelun sisältö jää selvittämättä siltä osin kuin kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö kertonut, että vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen voimassaolo edellyttää, että asiakkaiden poika ottaa oman kotivakuutuksen. Lisäksi kertomukset ovat ristiriitaisia muun muassa sen osalta, onko vakuutusmyyjä puhelussa kertonut, että asumisen keskeytys voidaan vuokralaisen osalta korvata A:n ottamasta vakuutuksesta.
P-kujan asunnon kotivakuutuksesta 24.10.2018 sovittaessa voimassa olleen vakuutussopimuslain 5 §:n 1 momentin (238/2018) mukaan vakuutuksenantajan on ennen vakuutussopimuksen tekemistä annettava vakuutuksen hakijalle tietoja vakuutusmuodoistaan, näiden vakuutusten vakuutusmaksuista ja vakuutusehdoista sekä muut hakijalle määritettyyn vakuutustarpeeseen sopivan vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot. Tietoja annettaessa tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin.
Hallituksen esityksessä (HE 114/1993) on todettu, että pelkkien vakiovakuutusehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta. Henkilökohtaista suullista tiedottamista ei kuitenkaan edellytetä. Yleensä voidaan pitää riittävänä, että hakijalle luovutetaan kirjallista aineistoa, jossa selkeästi ja tarvittaessa esimerkkien avulla havainnollistaen tuodaan esille momentissa edellytetyt tiedot.
Vakuutuskirjan mukaan A:n ottama P-kujan kotivakuutus (rivitaloasunnon irtaimisto ja huoneiston kiinteä sisustus, laaja turvataso) on ollut voimassa 24.10.2018 alkaen. Vakuutuskirjan mukaan laaja turvataso sisältää muun muassa asumisen keskeytysturvan. Asiassa on riidatonta, että vakuutusyhtiö ei ole antanut A:lle tuoteselostetta P-kujan vakuutuksesta käytyjen keskustelujen yhteydessä. Myöskään kirjallista tarjousta ei ole tehty. Vakuutusyhtiön puhelusta 24.10.2018 esittämän selvityksen perusteella ei voida todeta, että vakuutusmyyjä olisi antanut A:lle tietoja asumisen keskeytysturvan keskeisistä korvausedellytyksistä tai myöskään vakuutusturvan rajoituksista, kuten siitä, että asumisen keskeytymistä koskeva turva ei lainkaan ole voimassa P-kujan asunnossa A:n ja B:n kertomalla tavalla asuvan perheen pojan osalta. Vakuutusyhtiö ei ole edes väittänyt, että se olisi antanut A:lle muussa yhteydessä tietoa asumisen keskeytysturvan sisällöstä ja korvausedellytyksistä.
Puhelinkeskustelusta 24.10.2018 esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että A, joka on puhelinkeskustelussa selvästi ilmaissut, että kyse on perheen pojan kotina käytetyn asunnon vakuuttamisesta, on voinut saamiensa puutteellisten tietojen perusteella perustellusti voinut päätyä käsitykseen siitä, että asumisen keskeytymistä koskeva turva on voimassa perheen pojan asunnossa asumisen aikana sattuvien vakuutuksesta korvattavien vahinkojen osalta. Yksinomaan sen perusteella, että keskustelussa on kerrottu pojan oman irtaimiston vakuuttamisen edellyttävän pojalle otettavaa omaa kotivakuutusta, A ei ole voinut mieltää, että sama edellytys koskee myös asumisen keskeytymisturvaa, josta puhelinkeskustelussa ei vakuutusyhtiön esittämän selvityksen mukaan ole lainkaan puhuttu. Vakuutussopimuslain 9 §:n perusteella Vakuutuslautakunta katsoo kotivakuutuksen olevan tässä tapauksessa voimassa sen sisältöisenä, että A:n ja B:n pojan asuntona käytettävän P-kujan asunnon osalta kotivakuutuksesta korvattavat vahinkotapahtumat oikeuttavat korvaukseen myös asumisen keskeytymisestä sen estämättä, että vakuutuksenottaja A ei vakinaisesti asu tässä asunnossa.
Asumisen keskeytymisestä aiheutuneen vahingon korvattavuus
Lautakunta toteaa edellä esitettyyn viitaten, että kylpyhuoneen rakenteiden kastuminen ei ole tapahtunut minkään kotivakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman seurauksena, minkä vuoksi kylpyhuoneen rakenteiden kosteusvaurioista ja niihin liittyvistä korjaustöistä aiheutuva asumisen keskeytyminen ei ole vakuutuksesta korvattavaa.
Vakuutusyhtiö on katsonut, että yksinomaan keittiön käytön estyminen keittiön korjauksen ajalta ei aiheuta asumisen keskeytymistä. Asiakkaat ovat katsoneet, että asunnon pienen koon johdosta keittiön korjaustyöt estävät asunnossa asumisen, koska asunnossa nukkuminen ja ruoanlaitto eivät keittiön ollessa osastoituna ole mahdollisia. He ovat vedonneet myös vahinkoihin liittyvään mikrobialtistukseen.
Lautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että keittiön ja kylpyhuoneen vuotovahinkoihin olisi liittynyt erityistä mikrobimuodostusta, joka sellaisenaan estäisi asunnossa asumisen. Lautakunta toteaa, että asumisen keskeytymisestä korvaukseen oikeuttavan korjaustyön laajuutta arvioitaessa on omaisuusvahinkoa koskevasta, kiinteään sisustukseen rajoittuvasta vakuutusyhtiön korvausvastuusta poiketen otettava huomioon myös taloyhtiön vastuulle kuuluvien, keittiön korjaustyöhön käytännössä väistämättä kuuluvien korjaustoimenpiteiden sisältö. Asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella lautakunta arvioi, että tässä tapauksessa keittiön korjaustyö käytännössä edellyttää muun muassa lattiapinnoitteen irrottamista ja betonipinnan poistamista. Korjaustyön aikana keittiön käyttäminen ei todennäköisesti ole mahdollista. Kyseessä olevan rivitaloasunnon pohjaratkaisusta ja pienestä koosta esitetyn selvityksen perusteella lautakunta katsoo, että keittiöön kohdistuva korjaustyö haittaa tässä tapauksessa asunnossa asumista niin merkittävästi, että asunnon asumiskäytön voidaan katsoa vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla estyvän. Näillä perusteilla lautakunta katsoo, että asiakkailla on oikeus vakuutusehtojen mukaiseen korvaukseen asumisen keskeytymisestä keittiön vaurioiden korjausajalta.
Asiakkaiden muut korvausvaatimukset
Asiakkaat ovat vaatineet korvausta vakuutusyhtiön korvauspäätöksen oikaisemisesta aiheutuneista kuluistaan.
Vakuutuslautakunta toteaa, että kotivakuutuksesta korvataan sen ehtojen perusteella vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko ja muut ehdoissa erikseen mainitut kustannukset. Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät asiakkaiden vaatimat kulut ole vakuutuksesta korvattavia vahingon selvittelykuluina.
FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan ohjesäännön 6 §:n mukaan Vakuutuslautakunta ei käsittele sille osoitetun valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Lautakunta voi kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta.
Tässä asiassa lautakunnalta ei ole pyydetty ratkaisusuositusta oikeusturvavakuutuksen osalta, eikä lautakunta siksi käsittele asiakkaiden esittämää kuluvaatimusta.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaille vakuutusehtojen mukaisen korvauksen asumisen keskeytymisestä keittiön vuotovahingon korjaustöiden osalta. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa korvausta.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Vyyryläinen
Yrttiaho