Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen mukaan taloyhtiössä oli ollut vesikatko, jonka aikana taloyhtiön erään huoneiston pesuhuoneen allashana oli jäänyt auki-asentoon ja asunnosta oli poistuttu. Vesikatkon päätyttyä hanasta oli tullut vettä niin voimakkaasti, ettei altaan viemäri ehtinyt vetää sitä. Vahinkotarkastusraportin mukaan vettä valui samaan kerrokseen muihin tiloihin, rappukäytävään ja kellarikerrokseen. 

Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle sähköpostitse 22.1.2019, että ”vahinko on korvattava vakuutuksesta vähennettynä 25 % omavastuuosuudella (enintään 10 000 euroa).” 

Vakuutusyhtiö ilmoitti sähköpostissaan 18.6.2019, että kertakorvauksena vahingosta voitaisiin maksaa kustannusarvion mukainen hinta ja työt, jotka eivät ole siinä mukana. Vakuutusyhtiön käsittelijä ilmoitti, että hän on arvioinut vahingon kokonaiskustannukseksi jälleenrakentamisen osalta 42.500 euroa, jossa on mukana kalusteasennukset, tarvittavat LVISÿtyöt ja muut mahdolliset lisätyöt sekä materiaalien osalta lisämaksua laskelmaan verrattuna. Vakuutusyhtiön sähköpostin mukaan omavastuun jälkeen korvausta jää 37.881,40 euroa. Vakuutusyhtiön käsittelijä pyysi ilmoitusta siitä, voidaanko korvaus laittaa maksuun.

Isännöitsijä ilmoitti 26.8.2019 taloyhtiön asiamiehenä toimivalle vakuutusmeklarille, että taloyhtiön hallitus on päättänyt hyväksyä vakuutusyhtiön sähköpostissaan 18.6.2019 esittämän kertakorvaustarjouksen. 

Vakuutusyhtiön 30.8.2019 päivätyn korvauspäätöksen mukaan vakuutusyhtiö maksoi kertakorvauksena 42.500 euroa, josta vähennettiin 25 % omavastuu 10.625 euroa ja korvattavaa jäi yhteensä 31.875 euroa. Korvauspäätöksessä todettiin, että vuodon rakennukselle aiheuttamissa vahingoissa on omavastuu 25 % korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin vähintään valitun omavastuun suuruinen, jos vahinko on aiheutunut käyttölaitteen tai vesikalusteen vuodosta. Samaa erityisomavastuuta sovelletaan, kun altaan tai ammeen poistoputki rikkoutuu ja aiheuttaa vuotovahingon.

Asiakkaan asiamies pyysi 2.9.2019 vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstä todeten, että maksimiomavastuu on ylittynyt 6.006,40 eurolla ja viittasi vakuutusyhtiön sähköpostiin 22.1.2019. Vakuutusyhtiö ilmoitti, että vakuutusyhtiön käsittelijä on korvattavuuspäätöstä antaessaan erehdyksessä ilmoittanut 10.000 euron maksimirajan omavastuulle. Vakuutusyhtiö totesi, että vahinko on aiheutunut auki jääneestä hanasta, eikä näissä vahingoissa ole rajoitettu omavastuuta.

Asiakkaan asiamies katsoi edelleen, että 22.1.2019 annettu päätös, jossa on ilmoitettu omavastuun enimmäismäärästä 10.000 euroa, on vakuutusyhtiötä sitova. Asiakkaan asiamies viittasi mm. FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön sekä oikeuskirjallisuuteen. Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä on ollut oikaistavissa oleva inhimillinen erehdys korvattavuuspäätöstä annettaessa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut päätöstään. 

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas pyytää tutkimaan, sitooko vakuutusyhtiön virheellisesti antama korvattavuuspäätös myös maksupäätöksen yhteydessä, vai voiko vakuutusyhtiö vielä siinä vaiheessa korjata päätöstä vakuutusehtojen mukaiseksi.

Vakuutusyhtiö toteaa, että asiakkaan vetoamat FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisut ovat perustuneet sille ajatukselle, että korvauspäätös olisi vakuutusyhtiön yksipuolinen sitova tahdonilmaisu. Vaikka näin katsottaisiin olevan, ei 22.1.2019 lähetetyllä viestillä ole merkitystä nyt kyseessä olevassa asiassa. Asiakas on 26.8.2019 eli kyseisen viestin/korvattavuuspäätöksen jälkeen nimenomaisesti hyväksynyt vakuutusyhtiön 18.6.2019 tekemän kertakorvausehdotuksen. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa on syntynyt molempia osapuolia sitova sopimus korvauksen määrästä ja että myöhempi molemminpuolinen tahdonilmaisu luonnollisesti syrjäyttää aiemman yksipuolisen tahdonilmaisun.

FINE on vakuutusyhtiön vedottua kertakorvaussopimukseen pyytänyt vakuutusyhtiöltä omasta aloitteestaan lisäselvitystä 18.6.2019 tehdyn kertakorvausehdotuksen hyväksymisestä sekä siitä, oliko vahingosta maksettu 30.8.2019 päivätyn korvauspäätöksen lisäksi muita korvauksia. Kertakorvausehdotuksessa 18.6.2019 oli todettu, että ”[o]mavastuun jälkeen korvausta jää 37 881,4 euroa” ja korvauspäätöksessä 30.8.2019 oli maksettu 31.875 euroa.

Vakuutusyhtiö on tämän jälkeen ilmoittanut, että 18.6.2019 jälkeen ei ole maksettu muita korvauksia kuin 31.875 euroa. Vakuutusyhtiö on maksanut 12.11.2019 asiakkaalle erotuksen 6.006,40 euroa (37.881,40 euroa – 31.875,00 euroa).

FINEn tiedusteltua, katsooko asiakas asiassa olevan vielä riitaa, asiakas on todennut, että vahinko ei ole enää rahallisesti riidanalainen. Tästä huolimatta asiakas toivoo, että FINE antaa ratkaisusuosituksen korvattavuuspäätöksen sitovuudesta. Siltä osin kuin vakuutusyhtiö on vedonnut sitovaksi väitetyn korvauspäätöksen antamisen jälkeen tehdyn taloyhtiön ja vakuutusyhtiön välisen kertakorvaussopimuksen merkitykseen asian arvioinnissa, asiakkaan asiamiehenä oleva vakuutusmeklari ei ole lausunut asiassa mitään.

Sopimusehdot

Vakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 5.3 mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai - laitteesta.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vuoto ja LVIS -turvasta korvataan myös vesikaton äkillisestä ulkoapäin tapahtuvasta mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko sekä vakuutuksen kohteena olevalle asuinrakennukselle että siihen näiden ehtojen mukaan sisältyvälle irtaimelle omaisuudelle. […]

Vakuutusehtojen kohdan 7.3 Erityisomavastuut mukaan käyttölaitteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, kuitenkin enintään 10 000 euroa, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi.

Vesikalusteen rakennukselle aiheuttaman vuotovahingon omavastuu on 25 prosenttia korvattavan vahingon määrästä, ellei kohteelle valittu omavastuu ole tätä korkeampi. Altaan ja ammeen poistoputken rikkoutuessa ja sen johdosta vuotaessa sovelletaan samaa erityisomavastuuta.

Käyttölaitteella tarkoitetaan erillistä laitetta, kuten astianpesukonetta, pesukonetta, jääpalakoneella varustettua pakastinta, kahviautomaattia tai muuta vastaavaa laitetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vesikalusteella tarkoitetaan hanaa, sulkuventtiiliä, suihkulaitetta, wc:n vesisäiliötä tms., joka on liitetty vesijohtoverkostoon kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä. […]

Päätös

Tapauksessa on alun perin ollut kysymys siitä, onko vakuutusyhtiön korvauspäätöksensä yhteydessä ilmoittama tieto siitä, että korvauksesta vähennetään omavastuuosuutta enintään 10.000 euroa, ollut vakuutusyhtiötä sitova. 

Vakuutusyhtiön oikaisupäätöksen 12.11.2019 johdosta korvauksesta vähennetty omavastuuosuus ei ole FINEn käsityksen mukaan enää ylittänyt 10.000 euroa. Lisäksi asiakas on ilmoittanut, että vahinko ei ole enää rahallisesti riidanalainen. Asiakas kuitenkin pyytää FINEä edelleen antamaan ratkaisusuosituksen korvauspäätöksen sitovuudesta. 

FINE toteaa tapauksessa olevan riidatonta, että korvauksesta on voitu vähentää omavastuuosuutena enintään 10.000 euroa. Tätä ylittävää omavastuuosuutta ei ole vakuutusyhtiön oikaisupäätöksen 12.11.2019 johdosta jäänyt vähennetyksi. Näin ollen asiassa ei ole enää taloudellista intressiä. 

Ohjesääntönsä 10 §:n mukaan FINE voi jättää käsittelemättä asian, jossa riitaan ei liity euromääräistä tai muuta taloudellista intressiä. Koska tapaukseen ei enää vakuutusyhtiön maksettua kertakorvaussopimuksen mukaisen lisäkorvauksen liity taloudellista intressiä, FINE jättää nyt kyseessä olevan riita-asian käsittelemättä.

Lopputulos

FINE ei anna asiassa ratkaisusuositusta.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
            
Jaostopäällikkö Siirala
Esittelijä Salo