Tapahtumatiedot

Asiakas oli suorittanut 19.9.2019 nostolava-auton nostolavalla puiden katkomista, kun nostolava-auton pystytysalustan tukijalka oli antanut periksi maan painumisen johdosta, ja nostolava oli kaatunut. Asiakas oli tämän seurauksena pudonnut lavalta ja loukkaantunut. Asiakas on hakenut nostolava-auton omis­tavan X Oy:n ottamasta vastuuvakuutuksesta korvausta tapaturman yhteydessä saamansa henkilövahingon johdosta kivusta ja särystä sekä yrityksensä ansionmenetyksestä. Asiakas on tapaturman johdosta saanut korvausta myös yrityk­sensä B Oy:n ottamasta yksityistapaturmavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen X Oy:n vastuuvakuutuksesta sillä perus­teella, että X Oy ei ole vahingosta korvausvelvollinen, koska vahinko ei ole joh­tunut vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän virheestä, huolimattomuu­desta tai laiminlyönnistä.

Asiakkaan valitus

Asiakas on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja katsoo, että hänelle tulisi maksaa korvausta tapaturman yhteydessä saamansa henkilövahingon johdosta kivusta ja särystä sekä yrityksensä ansionmenetyksestä X Oy:n vastuuvakuutuk-sesta.

Asiakas vetoaa poliisin ”Tutkinnan päätös” -asiakirjassa ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston kertomuksessa esitettyihin perusteisiin. Poliisin ”Tutkinnan päätös” -asiakirjassa todetaan, että ”tämä päätös ei vapauta mahdollisesta vahingonkorvausvelvollisuudesta”. Aluehallintoviraston mukaan tehty tarkastus ei poista nostolava-autoyrityksen vastuuta eli yritys on vastuussa tapahtumasta. Tätä lausumaa ei ole huomioitu vakuutusyhtiön päätöksessä. Vakuutusyhtiö ei voi poiketa viranomaisten selvityksistä.

Keskeisin asiakysymys tapauksessa on se, voidaanko nostolava-auton kaatumi­sen katsoa johtuneen kuljettajan tuottamuksellisesta menettelystä. Kuten vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä todetaan, vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntymi­nen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut nostotyössä, jota suorittaessa on toimittava erityisen huolellisesti työhön liittyvien riskien takia.

Keskeisin vakuutusyhtiön päätöksessään esittämä korvauksen hylkäämisperuste on asiakkaan käsityksen mukaan se, että maaperän rakenteessa on ollut poik­keama, jota työntekijä (nostolava-auton kuljettaja) ei ole voinut aistinvaraisesti havaita, ja tämä on johtanut yllättäen sattuneeseen tapaturmaiseen vahinkoon.

Sanastokeskus TSK:n ylläpitämän TEPA-termipankin mukaan työsuojelusanastossa käsitteen tapaturma määritelmä kuuluu: äkillinen ja tahaton ruumiinvamman aiheuttama tapahtumaketju.

Asiasta on dokumentoitu varsin seikkaperäinen selvitys, jonka perusteella ta­pahtuman äkillisyyttä on varsin helppo arvioida. Nostolava-auton kaatuessa oli puunkaatourakka kestänyt jo lähes kolme tuntia. Itä-Uudenmaan poliisilaitok­sen laatimasta ”Tutkinnan päätös” -nimisestä asiakirjasta ilmenee paikalla ol­leen puunkaatoa ja harvennusta tehneen henkilön kertoneen poliisille tapahtu­mien kulusta muun muassa seuraavasti: ”He olivat vaihtaneet nosturin paikkaa jo ainakin kaksi kertaa aiemmin ja nyt olivat ehtineet työskennellä noin vartin ennen onnettomuutta.” Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen mukaan nostolava-auton kuljettaja oli haastattelussa kertonut seuranneensa nostolava-auton asemointia ja havainnut tukijalan alla painumaa, jonka johdosta hän oli keskeyttänyt työn. Keskeytyksen jälkeen hän oli siirtänyt ajoneuvoa noin 4–5 metriä.

Näiden tosiseikkojen valossa on syytä ihmetellä vakuutusyhtiön korvauspäätöksen keskeistä perustelua eli sitä, ettei työntekijä ole voinut aistinvaraisesti ha­vaita maaperän poikkeavaa rakennetta. Kukaan ei ole tutkinut maaperää. Va­kuutusyhtiö tarkoittanee poikkeavalla rakenteella maaperän pehmeyttä, joka oletettavasti on johtunut savisuudesta. Asiassa on kiistattomasti ilmennyt, että tämä pehmeys on ollut aistinvaraisesti nähtävissä. Sen sijaan asiassa ei ole il­mennyt seikkoja, joiden perusteella nostolava-auton kuljettajalla voisi katsoa ol­leen perusteltu syy olettaa saavansa nostolava-auto kiinteämmällä maaperälle pelkästään siirtämällä autoa 4–5 metriä. Päinvastoin on ollut aistinvaraisesti pe­rusteltu syy olettaa, että maaperän rakenne ei muutu toiseksi noin lyhyellä siir­rolla. Siten nostolava-auton kuljettaja ei ole toiminut asiassa nostotyöhön liitty­vien riskien edellyttämällä tavalla ja erityisen huolellisella tavalla.

Kuljettaja on nähnyt nostolava-auton jalkojen uppoavan maahan poikkeukselli­sella tavalla jo työn alussa, ja hänen on täytynyt käsittää sen johtavan mahdolli­sesti auton kaatumiseen. Hänellä on ollut aikaa ja myös mahdollisuus varautua tähän esimerkiksi lopettamalla toimeksianto tai ryhtymällä muihin riittäviin toi­miin vahingon estämiseksi. Siten vahinkoon on johtanut kuljettajan arviointivirhe, jota on pidettävä tuottamuksellisena tekona. Asiakkaalla on siten katsot­tava olevan oikeus saada vaatimansa korvaus X Oy:n ottaman vastuuvakuutuksen perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää kielteistä korvauspäätöstä oikeana ja toteaa seuraavaa.

Tapahtumatiedot aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen mukaan

Aluehallintoviraston tarkastuskertomuksen (19.11.2019) mukaan nostolavaa ohjannut työntekijä (nostolava-auton kuljettaja) ja kaksi yrittäjää olivat suoritta­massa puiden katkomista nostolavaa apuna käyttäen. Työntekijä oli työn kestä­essä seurannut nostolava-auton asemointia ja havainnut tukijalan alla painu-maa, jonka johdosta hän oli keskeyttänyt työn. Keskeytyksen jälkeen työntekijä oli siirtänyt ajoneuvoa noin 4–5 metriä. Uusi paikka sijaitsi lähempänä työn koh­teena olleita puita. Ajoneuvon siirron ja uudelleen asemoinnin yhteydessä työn­tekijä oli lisännyt tukijalan alla olevien 50 mm paksujen ja 0,8 m x 0,8 m kokois­ten aluslevyjen määrää. Työntekijän ja työantajan näkemyksen mukaan aluslevyjen määrää lisäämällä tukijalan muodostamaa pintapainetta oli näin toimien mahdollista jakaa laajemmalle alueelle. Työntekijä oli ennen työn uudelleen aloittamista suorittanut koekuormituksen, eikä hän ollut tällöin havainnut nor­maalista poikkeavaa tukijalan painumista. Ajoneuvon uudelleen asemoinnin jäl­keen työtä oli jatkettu jonkin aikaa, kun nostolava-auto oli yllättäen kaatunut.

Työntekijä oli aloittanut työt yrityksessä 19.1.2011 ja hänellä oli noin 8 000 tunnin käyttökokemus nostolavalla työskentelystä.

Nostolava-autossa Wumag WT 530 ei ole havaittu teknistä tai rakenteellista vi­kaa. Määräaikaistarkastukset oli tehty asianmukaisesti. Nostokorissa työtä tehneillä henkilöillä oli turvavaljaat käytössä.

Tapahtumien syiden osalta tarkastuskertomuksessa on todettu, että nostokorissa työskentelyn aikana nostolava-autoa kuljettanut työntekijä oli nostokorissa työskentelyn aikana seurannut ajoneuvoa ja havainnut sen painumisen. Turvallisuuden varmistamiseksi työntekijä oli siirtänyt ja asemoinut ajoneuvon uudel­leen käyttäen alalla yleisesti käytössä olevia menetelmiä ja toiminut laitevalmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi työntekijä oli ennen työskentelyn jatka­mista suorittanut koeajon, jolla hän oli varmistunut nostolava-auton asemoinnin asianmukaisuuden. Tarkastuskertomuksen mukaan maaperän rakenteessa on mahdollisesti ollut poikkeama, jota työntekijä ei ole pystynyt aistinvaraisesti ha­vaitsemaan. On mahdollista, että maaperän rakenne mahdollisti maamassan liikkumisen ja sitä kautta vaikutti nostolava-auton kaatumiseen.

Tarkastuskertomuksen mukaan työhön liittyviä vaaroja oli työnantajan toimesta selvitetty ja arvioitu. Kohteessa oli käyty paikan päällä ennen työtilauksen vas­taanottamista, koska jokaisessa työkohteessa tehdään työkohdekohtainen vaa­rojen arviointi ennen työn aloitusta. Työhön perehdytys ja opastus oli tehty.

IPAF kansainvälisen koneen käyttäjän koulutusmateriaali toimii yrityksessä kir­jallisena perehdytysmateriaalina. Nostolava-auton asemoinnissa noudatetaan laitevalmistajan ohjeistusta.

Tarkastajan tarkastuskertomukseen kirjaaman näkemyksen mukaan tarkastaja ei asiasta saatujen selvitysten ja tietojen perusteella havainnut työantajan toi­minnassa sen kaltaisia epäkohtia, joista tarkastuskertomuksella olisi tullut antaa toimintaohjeita tai kehotuksia.

Asian vahingonkorvausoikeudellinen arviointi

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan sen ehtojen mukaan vahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei sitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä.

Nyt käsiteltävässä tapauksessa on kyse vakuutuksenottajan tai tämän työnteki­jän tuottamuksen arvioinnista. Tapauksessa vahinko on aiheutunut nostotyössä, jota suoritettaessa on toimittava erityisen huolellisesti työhön liittyvien riskien takia.

Selvitysten perusteella nostolava-autoa ohjannut työntekijä oli kokenut, ja hä­net oli perehdytetty asianmukaisesti. Nostokorissa työtä tehneillä henkilöillä oli turvavaljaat käytössä. Nostolava-autossa ei ollut havaittu teknistä tai rakenteel­lista vikaa. Työkohteessa oli tehty työkohdekohtainen vaarojen arviointi ennen työn aloitusta. Vahinko ei selvitysten perusteella johdu mistään yleisestä työn­tekijän ammattitaitoon tai hänen perehdytykseensä, ajoneuvon puutteelliseen kuntoon tai työn vaarojen arviointiin liittyvästä seikasta. Vakuutuksenottajan toiminta ja ohjeistus turvallisen nostotyön suorittamiseen on näin ollen yleisesti ottaen kunnossa.

Selvitysten mukaan työntekijä oli nostotyön suorittamisen yhteydessä toiminut huolellisesti ja ryhtynyt ennalta kaikkiin vaadittaviin varotoimenpiteisiin tapaturman välttämiseksi. Työntekijä on asianmukaisesti pyrkinyt varmistumaan nostotyön turvallisuudesta siirtämällä ajoneuvon painumaa havaittuaan, lisää­mällä aluslevyjä ja tekemällä koekuormituksen ennen töiden jatkamista.

Nostolava-auton kaatuminen varotoimien suorittamisesta huolimatta johtuu to­dennäköisesti siitä syystä, että maaperän rakenteessa on ollut poikkeama, jota työntekijä ei ole voinut aistinvaraisesti havaita. Kyseessä on vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ollut ennalta-arvaamaton tapahtuma (niin sanottu puhdas ta­paturma), johon vakuutuksenottaja tai tämän työntekijä ei ole voinut varautua.

Vahinko ei ole tapahtunut vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän virheestä, huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Asiakas ei ole tuonut esiin perusteita, joiden vuoksi asiaa tulisi arvioida toisin. Vakuutuksenottaja tai tämän työnteki­jän ei ole näytetty menetelleen tuottamuksellisesti.

Tuottamuksen puuttuessa vakuutuksenottaja tai tämän työntekijä ei ole voi­massa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa asiakkaalle aiheutuneesta henkilövahingosta. Näin ollen vakuutusyhtiö ei voi korvata asiakkaalle tullutta henkilövahinkoa X Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan korvauspäätöstä ei tulisi suosittaa muutet­tavaksi.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko nostolava-auton kaatuminen johtunut vakuutuksenottajan tai tämän työntekijän tuottamuksesta ja tulisiko aiheutunut vahinko korvata vakuutuksenottajan vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehdot

3 Korvattavat vahingot ja niihin liittyvät rajoitukset
3.1 Korvattavat vahingot

Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaolo-alueella toiselle aiheutettu henkilö-ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskau-den aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vahingonkorvauslaki (412/1974)

2 luvun 1 §:n 1 mom.

Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Asian arviointi

Ratkaistavassa olevassa tapauksessa nostolavaa ohjannut työntekijä ja kaksi yrittäjää olivat suorittamassa puiden katkomista nostolavaa apuna käyttäen, kun nostolava-auto oli kaatunut. Asiassa on ratkaistava se, onko nostolava-auton kaatuminen johtunut vakuutuksenottajan työntekijän tuottamuksesta.

Vahingonkorvauslain ja yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää pääsääntöisesti tahallisuutta tai tuottamusta. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä eli virhettä, huolimattomuutta tai laiminlyöntiä. Henkilövahinkojen kohdalla tuottamusarviointi ohjautuu yleensä kysymykseen siitä, millaiset turvallisuusvaatimukset tiet­tyyn tilanteeseen voidaan liittää joko olemassa olevan yksityiskohtaisen normis­ton perusteella tai kohtuuttoman riskin välttämiseksi.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että selvitysten perusteella työntekijä oli nostotyön suorittamisen yhteydessä toiminut huolellisesti ja ryhtynyt ennalta kaikkiin vaadittaviin varotoimenpiteisiin tapaturman välttämiseksi. Työntekijä oli asianmukaisesti pyrkinyt varmistumaan nostotyön turvallisuudesta siirtämällä ajoneu­von painumaa havaittuaan, lisäämällä aluslevyjä ja tekemällä koekuormituksen ennen töiden jatkamista. Siten työntekijä ei ole toiminut tuottamuksellisesti.

Asiakas on puolestaan katsonut, että työntekijän menettely on ollut huolimatonta. Asiakas on katsonut, että työntekijä on voinut aistinvaraisesti havaita maaperän poikkeavan rakenteen. Asiakkaan mukaan maaperän poikkeavuudella tarkoitettaneen maaperän savisuutta, joka on ollut aistinvaraisesti nähtä­vissä etenkin, kun työntekijä on nähnyt auton painuvan jo aiemmin. Työnteki­jällä ei ole myöskään ollut perusteltua syytä olettaa saavansa nostolava-autoa kiinteämmälle maaperälle ainoastaan siirtämällä autoa 4–5 metriä. Oletettavaa on, että maaperä on ollut rakenteeltaan samanlaista myös tuossa kohdassa. Si­ten nostolava-auton työntekijä ei ole toiminut asiassa nostotyöhön liittyvien ris­kien edellyttämällä tavalla ja erityisen huolellisella tavalla.

Aluehallintoviraston tekemän työtapaturmaa koskevan työsuojelutarkastuskertomuksen (19.11.2019) mukaan työntekijä oli työn edetessä seurannut nostolava-auton asemointia ja havainnut tukijalan alla painumaa, jonka johdosta hän oli keskeyttänyt työn. Keskeytyksen jälkeen työntekijä oli siirtänyt ajoneuvoa noin 4–5 metriä uuteen paikkaan, joka oli sijainnut lähempänä työn kohteena olleita puita. Ajoneuvon siirron ja uudelleen asemoinnin yhteydessä työntekijä oli lisännyt tukijalan alla olevien 50 millimetriä paksujen ja 0,8 m x 0,8 m kokois­ten aluslevyjen määrää. Työntekijän mukaan aluslevyjen määrää lisäämällä tukijalan muodostamaa pintapainetta oli näin toimien mahdollista jakaa laajem­malle alueelle. Nostolava-auton siirto ja asemointi olivat tapahtuneet alalla ylei­sesti käytössä olevien menetelmien ja laitevalmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Työntekijän mukaan hän oli ennen työn uudelleen aloittamista suorittanut koekuormituksen, eikä tällöin ollut havainnut normaalista poikkeavaa tukijalan painumista. Ajoneuvon uudelleen asemoinnin jälkeen työtä oli jatkettu jonkin ai­kaa, kunnes nostolava-auto oli yllättäen kaatunut.

Edelleen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuskertomuksen mukaan nostokorissa työtä tehneillä henkilöillä oli turvavaljaat käytössä. Työnantajan toimit­taman selvityksen mukaan nostolavaa ohjannut työntekijä oli aloittanut työt yrityksessä 19.1.2011 ja hänellä oli noin 8 000 tunnin käyttökokemus nostolavalla työskentelystä. Asiassa saatujen tietojen mukaan nostolava-autossa ei ollut ha­vaittu teknistä tai rakenteellista vikaa. Nostolava-autoon oli tehty työvälineen turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (403/2008) 34 ja 35 §:n mukainen vuoden välein tehtävä määräaikaistarkastus ja kymmenen vuoden välein tehtävä perusteellinen määräaikaistarkastus huhti­kuussa 2019.

Työhön liittyviä vaaroja oli työnantajan toimesta selvitetty ja arvioitu. Ennen työn aloitusta oli tehty työmaakohtainen vaarojen arviointi. Kohteessa oli käyty paikan päällä ennen työtilauksen vastaanottamista. Työntekijälle oli annettu kir­jallinen lupa työvälineen käyttöön.

Vakuutuslautakunta katsoo, että selvitysten mukaan työntekijä on nostotyön suorittamisen yhteydessä toiminut huolellisesti ja ryhtynyt ennalta kaikkiin vaadittaviin varotoimenpiteisiin mahdollisen tapaturman välttämiseksi. Työntekijä on asianmukaisesti pyrkinyt varmistumaan nostotyön turvallisuudesta siirtä­mällä ajoneuvon sen jälkeen, kun hän on havainnut painumaa maaperässä. Työntekijä on myös lisännyt aluslevyjä ja tehnyt koekuormituksen ennen työn jatkamista. Vahinko ei selvitysten perusteella johdu myöskään mistään yleisestä työntekijän ammattitaitoon tai hänen perehdytykseensä, ajoneuvon puutteelli­seen kuntoon tai työn vaarojen arviointiin liittyvästä seikasta.

Aluehallintoviraston tarkastajan näkemyksen mukaan maaperän rakenteessa on mahdollisesti ollut poikkeama, jota työntekijä ei ole pystynyt aistinvaraisesti ha­vaitsemaan. Tarkastajan mukaan on mahdollista, että maaperän rakenne mah­dollisti maamassan liikkumisen ja sitä kautta vaikutti nostolava-auton kaatumi­seen. Selvityksistä ei ilmene millään lailla, että tällä maaperän poikkeavalla rakenteella tarkoitettaisiin maan savisuutta asiakkaan näkemyksen tavoin.

Asiakas on lisäksi kiinnittänyt huomiota siihen, että työntekijä ei ole voinut olet­taa saavansa nostolava-autoa kiinteämmälle maaperälle ainoastaan siirtämällä autoa 4–5 metriä. Asiakkaan mukaan nostolava-auton kaatuessa puunkaatourakka oli kestänyt jo lähes kolme tuntia. Asiassa esitettyjen selvitysten mu­kaan maapohjan painumaa oli havaittu vain yhdessä kohdassa koko urakan ajan. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, ettei työntekijällä ole ollut perusteita epäillä, etteikö maaperä olisi nostolava-auton uudelleen asemoinnin jälkeen kantavaa.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutuksenottaja tai tämän työntekijä olisi voinut toimia asiassa toisin. Toiminnassa ei ole ollut tuottamusta eikä vakuutuksenottaja ole vahingonkorvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen

Jäsenet:
Matti Karimäki
Päivi Korpiola
Jorma Rusanen
Laura Alinentalo-Pelttari