Tapahtumatiedot

Asiakkaan 6.12.2019 verkkoviestillä tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen tietokonereppunsa, jossa oli kannettava tietokone (Acer), kuulokkeet (Sony), vaatteita (Diesel, Adidas) ja partakone (Philips) anastettiin junamatkan aikana 16.10.2019 noin klo 10 matkatavarahyllyltä. Asiakkaan istumapaikan ohi oli kulkenut ”paljon porukkaa, jotka olivat pitäneet omaa esitystään”. Asiakkaan arvion mukaan reppu varastettiin tässä yhteydessä, vaikka se oli koko ajan nähtävillä. Poliisin tutkintailmoitusta 17.10.2019 koskevasta jäljennöksestä ilmenee, että asiakas oli nostanut repun pois jaloistaan ”hattuhyllylle” ennen määräasemaa, mutta huomasi junan pysähtyessä repun kadonneen.

Vakuutusyhtiö pyysi asiakasta esittämään kuitit tietokoneesta ja kuulokkeista. Asiakas ilmoitti ostaneensa laitteet Power -liikkeestä, mutta kertoi, että kuittia ei ole saatavissa, koska hän ei ole liittynyt Powerin asiakasrekisteriin.

Vakuutusyhtiöstä kehotettiin tämän jälkeen asiakasta pyytämään myyjäliikkeestä maksukorttinsa numeron ja ostopäivämäärän perusteella tosite ostosta. Asiakas ilmoitti, että hän ei muista ostotapahtuman päivämäärää. Hän ei käytä maksukorttia, vaan yksinomaan käteistä.

Vakuutusyhtiö ilmoitti asiakkaalle, että hänen tulisi muistaa ostopäivämäärä ja sen perusteella myyjäliikkeen tulisi voida löytää kuittikopio, joka liikkeen tulee kirjanpitolainkin perusteella säilyttää useita vuosia. Vakuutusyhtiön mukaan ostokuukauden pitäisi olla selvitettävissä laitteen tietojen perusteella, koska myös laitteen takuu on todennäköisesti alkanut sen ostohetkestä. 

Asiakas ilmoitti vakuutusyhtiölle vielä, että Powerin asiakaspalvelusta oli kerrottu, että asiakkaan ilmoittamilla tiedoilla tositetta ei ole mahdollista löytää. Asiakas ei muista tietokoneen osalta muuta kuin valmistajan nimen, mutta ei tarkkaa ostopäivää ja valmistenumeroa. Malli ei ole välttämättä oikea, koska ne vaihtuvat vuosittain. Asiakas kertoo katsoneensa netistä lähinnä vastaavan koneen hinnan ja perustaneensa vaatimuksensa siihen.

Vakuutusyhtiö kertasi korvauspäätöksessään 13.12.2019 vahingon ja käsittelyn tapahtumatietoja. Vuoden vanhan tietokoneen osalta korvausvaatimukseksi oli merkitty 1.299 euroa ja vuosi sitten ostettujen vastamelukuulokkeiden osalta korvausvaatimus oli 349 euroa. Asiakas oli tietokoneen osalta katsonut netistä lähinnä vastaavan hinnan, mutta hänellä ei kuitenkaan ollut tiedossa varastetun tietokoneen mallitietoa tai valmistenumeroa. Korvauksen hakijalla on velvollisuus näyttää toteen, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Lisäksi korvauksen hakijan on näytettävä, että hänellä on ollut sellaista omaisuutta, josta hän hakee korvausta. Vakuutusyhtiö on pyytänyt tietokoneesta ja vastamelukuulokkeista ostokuitit, koska kyse on hinnaltaan arvokkaista laitteista.

Vakuutusyhtiö katsoi, että asiakas ei ole esittänyt näyttöä siitä, että hänellä on ollut kyseisiä laitteita. Vakuutussopimuslain ja yleisten sopimusehtojen mukaan korvauksen hakijan on annettava sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi ne, joiden perusteella voidaan todeta, onko vahinko sattunut ja kuinka suuri vahinko on syntynyt. Selvitys tulee esittää myös siitä, että omaisuus, josta haetaan korvausta, on ollut vakuutuksenottajalla. Vakuutusyhtiö ei ole saanut luotettavaa tietoa siitä, että asiakkaalla olisi ollut tietokone ja vastamelukuulokkeet, joille vahingon on kerrottu sattuneen. Muusta repun mukana varastetusta irtaimistosta vakuutusyhtiö ei ole pyytänyt kuitteja. Koska koko vahingon suuruudesta ei ole saatu tarpeellista näyttöä, korvausta ei voida lainkaan maksaa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii menetetyistä esineistä korvausta alkuperäisessä vahinkoilmoituksessaan esitetyn mukaisesti. Vaatimus vuonna 2018 hankitusta Acer – tietokoneesta on 1.299 euroa, vuonna 2018 hankituista vastamelukuulokkeista 349 euroa, tietokonerepusta 149 euroa, vaatteista 200 euroa ja Philips – parranajokoneesta 149 euroa.  

Asiakas kuvaa valituksessaan vahinkotapahtumaan liittynyttä tapahtumainkulkua. Hän on tehnyt vahingosta rikosilmoituksen. Vakuutusyhtiö kieltäytyy maksamasta korvauksia, koska asiakkaalla ei ole kuittia tavaroista, eikä hän ole rekisteröitynyt asiakkaaksi ostoliikkeisiin. Asiakkaan mielestä ei voida olettaa, että ostajan pitäisi säilyttää kuitteja yli vuoden takaisista ostoksista. Hän kertoo yrittäneensä parhaansa mukaan selvittää asiaa soittamalla kyseiseen liikkeeseen saadakseen sieltä jonkinlaisen kuitin. Liikkeestä kuitenkin ilmoitettiin, että koska asiakas on ostanut tavarat ja laitteet ns. rekisteröimättömänä asiakkaana käteisellä, ostotapahtumasta on todella vaikea saada tositetta.

Asiakas vetoaa vakuutussopimuslain 69 §:n määräykseen, jonka mukaisesti korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset selvitykset, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Hän katsoo selvittäneensä vahinkoa sen mukaan mitä häneltä kohtuudella voidaan edellyttää. Asiakkaan mukaan hän on luonnollisesti saanut kuitit tavaroista niitä ostaessaan, mutta on hukannut ne. Hän kertoo antaneensa vakuutusyhtiölle vastaavien laitteiden hinnat niitä netistä katsomalla. Asiakas pitää myös vakuutusyhtiön vaatimusta tietokoneen mallin muistamisesta kohtuuttomana.

Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiö syyttää häntä käytännössä valehtelusta väittäessään, ettei omaisuutta olisi hänellä koskaan ollutkaan. Asiakas hämmästelee sitä, miten vakuutusyhtiö suhtautuisi korvausvelvollisuuteensa palovahingossa, jossa koko irtaimisto tuhoutuu. Ilmeisesti vakuutusyhtiön mielestä korvausta tällöin ei tarvitsisi maksaa, koska asiakas ei voi näyttää toteen, että hänellä on koskaan mitään irtaimistoa ollutkaan.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Korvauskäsittelyä varten vakuutusyhtiö pyysi toimittamaan ostokuitit tietokoneesta ja kuulokkeista, jotka olivat kalleimmat esineet varastetuksi ilmoitetuista. Molemmilla laitteilla oli takuuaikaa jäljellä ja myös siitä syystä ostokuittien tulee olla tallella. Vahinkoilmoituksessa ei ole laitteista mallitietoja, joiden perusteella vakuutusyhtiö olisi voinut selvittää, mikä on vastaava laite ja sen hinta. Asiakas ei ole osannut näitä tietoja antaa.

Vakuutusyhtiön mukaan Acer -merkkisten kannettavien tietokoneiden hintahaarukka on suuri. Edullisin tällainen laite maksaa Gigantti.fi-sivustolla tällä hetkellä 347 euroa ja kallein noin tuhat euroa enemmän. Vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole mitään muuta tietoa kannettavasta tietokoneesta kuin merkki. Sony -merkkisten vastamelukuulokkeiden osalta tilanne on vastaava: edullisimman tuotteen hinta Power.fi-sivustolla on 99 euroa ja kalleimman 349 euroa. Asiakas ei ole pystynyt antamaan tarpeellisia tietoja varastetuksi ilmoitetusta omaisuudesta. Vakuutusyhtiö ei valitettavasti ole voinut saaduilla tiedoilla arvioida, mikä on todellinen vahingon määrä ja minkälaiseen vakuutuskorvaukseen asiakas on oikeutettu. Vakuutusyhtiön mukaan se voi jatkaa vahinkoasian käsittelyä sen jälkeen, kun yhtiö on saanut vakuutetulta näytön siitä, mikä tietokone ja mitkä kuulokkeet on varastettu.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välisessä erimielisyydessä on kyse junamatkan aikana varastetusta repusta ja siellä olleesta kannettavasta tietokoneesta sekä muista esineistä maksettavan korvauksen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 1 (Vakuuttamiseen ja vahingon korvaamiseen liittyviä käsitteitä) kohdan Uudishinta (ent. jälleenhankinta-arvo) mukaan irtaimen esineen uudishinnalla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan uuden samanlaisen tai käyttöominaisuuksiltaan lähinnä vastaavan omaisuuden hankkimiseen.

4.2.4 (Varkaus ja murto) mukaan vakuutuksesta korvataan irtaimiston anastamisesta aiheutunut vahinko Suomessa, kun se on tilapäisesti
• säilytettynä suojaavasti suljetussa tilassa muualla kuin vakuutuspaikassa
• matkalla mukana (katso suojeluohjeet).

Ehtokohdan 6.3 (Vahingon määrän laskeminen) mukaan vakuutus korvaa vain todellisen menetyksen. Siksi käytetyn omaisuuden ikä vaikuttaa vahingon määrän arviointiin. Omaisuuden ikä huomioidaan ehtojen 6.3.1 - 6.3.4 mukaisesti. […]

Ehtokohdan 6.3.1 (Vahingon määrän laskeminen määriteltyjen ikäpoistojen avulla) mukaan vahingon määrää laskettaessa vähennetään omaisuuden uudishinnasta vuotuiset ikäpoistot taulukon 1 mukaisesti.

Ehtokohdissa 6.3.2, 6.3.3 ja 6.3.4 kerrotaan muun kuin tässä taulukossa olevan omaisuuden vahingon määrän laskemisesta.

Ikäpoistoa ei vähennetä käyttöönottovuodelta eikä sitä seuraavalta vuodelta. Matkapuhelinten, mobiililaitteiden ja kannettavien tietokoneiden osalta ikäpoisto vähennetään käyttöönottovuotta seuranneilta kalenterivuosilta. Käyttöönottovuodella tarkoitetaan sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikäpoisto vähennetään myös vahinkovuodelta. Taulukkoon merkityn omaisuuden arvoksi jää aina vähintään 10 % uudishinnasta.

Esimerkki:
Pesukone on hankittu 1.7.2014 ja se rikkoutuu 3.3.2017. Ikäpoistoa ei vähennetä käyttöönottovuodelta 2014 eikä sitä seuraavalta vuodelta 2015. Ikäpoisto vähennetään vuodelta 2016 ja vahingon sattumisvuodelta 2017. Vahingon määrä saadaan siten taulukosta neljännen (4) ikävuosisarakkeen kohdalta ja se on 84 % uuden vastaavan laitteen hinnasta.

Ehtokohdan 6.3.1 kohdalla olevasta taulukosta ilmenee, että matkapuhelimien, kannettavien tietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden ikäpoistoprosentti on 25. Vuoden 1 (Käyttöönottovuosi) kohdalla korvattava määrä prosentteina on 100 ja vuoden 2 kohdalla 75. Taulukossa mainitun esineryhmän ”Viihde- ja muut elektroniset laitteet, stereot, tv ja kamerat) kohdalla korvattava määrä prosentteina on 1 ja 2 vuoden kohdalla 100.

Ehtokohdan 6.3.2 (Vahingon määrän laskeminen omaisuudelle, jolle ei ole määritelty ikäpoistoja) mukaan omaisuudelle, jota ei ole mainittu taulukoissa 1 ja 2, vahingon määrä lasketaan kohdissa 6.3.2.1 ja 6.3.2.2 olevien sääntöjen avulla. Vahingon määrää laskettaessa nykyhinta arvioidaan jokaisen vahingoittuneen esineen ja rakennuksen osalta erikseen. Yksittäisen rakennusosan vahingoittuessa nykyhinta arvioidaan kuitenkin kyseisen rakennusosan mukaan.

Yleisten sopimusehtojen kohdan 11.1 (Korvausmenettely, Korvauksen hakijan velvollisuudet) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava. Korvauksen hakija on velvollinen hankkimaan omalla kustannuksellaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset. Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta, voidaan korvausta alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Vakuutetun tulee mahdollisuuksiensa mukaan osallistua vahingon selvittelyyn sekä myötävaikuttaa vahingon todellisen syyn ja aiheuttajan saamiseen selville. Vakuutettu ei saa poistumalla vahinkopaikalta, nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia tai huumausaineita taikka muulla tavoin vaikeuttaa vahingon selvittämistä.

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut jäävän näyttämättä, että asiakkaalla olisi ollut kannettava tietokone ja vastamelukuulokkeet, joille vahingon on kerrottu sattuneen. Tämän johdosta koko vahinko on vakuutusyhtiön mukaan jäänyt näyttämättä toteen. Vakuutusyhtiö ei ole maksanut korvausta tietokoneesta ja vastamelukuulokkeista, eikä myöskään tietokonerepusta, vaatteista ja partakoneesta.

Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastauksessa vakuutusyhtiö on korvauspäätöksestään poiketen vedonnut siihen, että yhtiön saamien tietojen ei voida arvioida, mikä on todellinen vahingon määrä. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että kun asiakkaalta saadaan näyttö siitä, mikä tietokone ja mitkä kuulokkeet on varastettu, vahinkoasian käsittelyä voidaan jatkaa.

Vakuutusyhtiön vastauksen perusteella Vakuutuslautakunta tulkitsee vakuutusyhtiön pitävän asiassa riidattomana, että asiakkaalta on hänen vahinkoilmoituksessaan kerrotulla tavalla varastettu junamatkan aikana tietokonereppu, jossa on ollut muun muassa laadultaan lähemmin yksilöimätön Acer – merkkinen tietokone ja Sony – merkkiset vastamelukuulokkeet. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se jatkaa vahingon käsittelyä, kun yhtiö saa asiakkaalta tiedot siitä, minkälainen tietokone ja vastamelukuulokkeet asiakkaalta on anastettu. Koska asiakas kuitenkin on korvauskäsittelyn yhteydessä useissa viesteissään ilmoittanut, että hänellä ei ole esittää tietokoneesta tai kuulokkeista enempää selvitystä, ja toistanut tämän kantansa myös valituksessaan ja lausumassaan, Vakuutuslautakunta käsittelee esillä olevan riita-asian osapuolten vetoamien seikkojen pohjalta ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus häntä kohdanneesta vahingosta. Vakuutussopimuslaissa säädetään korvauksen hakijan selvitysvelvollisuudesta. Lain 69 §:n mukaisesti korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Vakuutussopimuslaki tai tapaukseen sovellettavat yleiset sopimusehdot eivät edellytä vakuutetulta määrätyn laatuista selvitystä vahingosta. Tämä merkitsee korvausmenettelyssä sitä, että esimerkiksi ostokuitin esittäminen ei ole esineen korvaamisen välttämätön edellytys, vaan esitettyä selvitystä harkitaan kokonaisuutena. Näyttövelvollisuutta arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon korvauksen hakijan vahinkokäsittelyn eri vaiheissa antamien tietojen johdonmukaisuus ja loogisuus.

Vakuutuslautakunta toteaa käytännössä olevan tavanomaista, että kodinkoneiden tai esimerkiksi kannettavien tietokoneiden kuitteja voi laitteen takuuajan kuluessa kadota. Asiakas ei myöskään laitetta ostaessaan eri syistä anna nimeään myyjäliikkeen asiakasrekisteriin. On myös mahdollista, että maksukorttien yleistymisestä huolimatta ostoksia maksetaan maksukorttien käyttämisen sijaan käteisellä. Koska näyttötaakka vahingon määrästä on kuitenkin korvauksen hakijalla, asetelma voi muodostua sellaiseksi, että yksinomaan viittaus verkkokaupassa myynnissä olevien laitteiden hintoihin ja lähemmin perustelematon ilmoitus siitä, että laitteet ovat menetettyjä vastaavia, ei riitä näytöksi vahingon määrästä. Näin on myös siitä syystä, että tietokoneiden ja äänentoistolaitteiden hinnat voivat vaihdella voimakkaasti esimerkiksi uusien mallien tullessa myyntiin.

Esillä olevassa tapauksessa asiakas ei kertomansa mukaan itsekään enää muista menettämänsä kannettavan tietokoneen mallia. Hän ei ole pystynyt kuvailemaan noin vuotta aikaisemmin ostamaansa kannettavaa tietokonetta muulla tavoin kuin kertomalla, että kyse on ollut Acer – merkkisestä laitteesta. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan on tämän vuoksi ilmeistä, että asiakkaan itsensä myyjäliikkeen sivuilta ilman menettämänsä tietokoneen tarkempien yksilöintitietojen muistamista valitseman laitteen hinta ei sellaisenaan muodosta erityisen vahvaa näyttöä asiakkaan menettämän laitteen todellisesta uushankintahinnasta. Koska varkausvahingon sattuminen on ollut riidatonta, lautakunta kuitenkin katsoo, että pelkästään tarkkojen mallitietojen puuttumisen perusteella ei voida päätyä sellaiseen johtopäätökseen, että korvausta noin vuotta aikaisemmin ostetusta tietokoneesta ja kuulokkeista ei tulisi lainkaan maksaa. 

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että Acer – merkkisten kannettavien tietokoneiden hinnat ovat vaihdelleet 347 euron ja noin 1347 euron välillä. Sony – merkkisten kuulokkeiden hinta on vaihdellut 99 euron ja 349 euron välillä. Vakuutuslautakunta pitää tämän perusteella uudishintaan perustuvan vahingon määrän osalta riidattomana, että vastaavan Acer – tietokoneen hankintahinta on ollut vähintään 347 euroa ja Sony – vastamelukuulokkeiden hankintahinta 99 euroa. Koska asiakas ei ole lainkaan kuvannut menettämiensä laitteiden ominaisuuksia, lautakunta katsoo, että tätä suurempi vahinko jää asiassa näyttämättä.

Ottaen huomioon, että vakuutusehtojen kohdan 6.3.1 ja siihen liitetyn taulukon mukaan edellisenä vuonna ostetun kannettavan tietokoneen uushankintahinnasta tehdään 25 %:n ikävähennys, mutta lähinnä viihde- ja muut elektroniset laitteet – esineryhmään kuuluvaksi katsottavien vastamelukuulokkeiden osalta ikävähennystä ei tule tehtäväksi, korvauksen määräksi muodostuu näiden esineiden osalta 359,25 euroa (260,25 euroa + 99 euroa), josta voidaan vähentää vakuutuskirjan mukainen 130 euron omavastuu, jolloin maksettavaksi jää 229,25 euroa.

Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt, että myös tietokonereppu, vaatteet ja partakone on menetetty varkausvahingon yhteydessä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että vahinko on myös näiden esineiden osalta korvattava. Koska vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään ilmoittanut, että se ei ole pyytänyt kuitteja näiden esineiden osalta, vakuutusyhtiön olisi tullut käytettävissään olevan selvityksen perusteella maksaa korvaus myös näiden esineiden osalta vakuutussopimuslain 70 §:n mukaisessa määräajassa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa kannettavasta tietokoneesta ja vastamelukuulokkeista 229,25 euron korvauksen. Lautakunta suosittaa yhtiötä laskemaan vahingon määrän ja maksamaan korvauksen myös tietokonerepun, partakoneen ja vaatteiden osalta. Korvauksille tulee maksaa laillinen viivästyskorko.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho