Haku

FINE-026116

Tulosta

Asianumero: FINE-026116 (2020)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 27.04.2020

Miten vastuu asiakkaan kortilla tehdyistä asiakkaan kiistämistä automaattinostoista ja korttimaksuista jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Kortinhaltijan huolimattomuus.

Tapahtumatiedot

Asiakkaan kortti anastettiin Nizzassa asiakkaan oman automaattiasioinnin yhteydessä aamuyöllä 11.6.2019. Asiakas teki itse automaattinoston klo 05.47 Suomen aikaa ja asiakas on kiistänyt kortillaan sen anastamisen jälkeen klo 05.59-07.05 tehdyt automaattinostot ja korttiostot yhteisarvoltaan noin 2.400,00 euron arvosta. Kortti on suljettu asiakkaan sulkuilmoituksen johdosta klo 07.17.

Asiakkaan valitus

Asiakas katsoo, ettei hän ole käyttänyt korttiaan huolimattomasti vaan on toiminut olosuhteet huomioiden parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakas vaatii pankkia korvaamaan kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen noin 2.400,00 euron vahingon.

Asiakas meni Nizzassa automaatille nostamaan rahaa. Asiakkaan aloittaessa nostoa sokkeloisella vieraalla rautatieasemalla hänen takanaan ei ollut ketään. Samaan aikaan automaatille tuli yksi mieshenkilö, joka seisoi asiakkaan takana. Asiakas pyysi miestä siirtymään sivummalle näppäilläkseen tunnuslukunsa. Mies siirtyikin sivuun, josta asiakas näki hänet koko ajan. Seuraavaksi asiakas laittoi kortin vieraaseen automaattiin. Nosto Ranskassa automaatilla ei onnistu ihan niin helposti, nopeasti ja vaivattomasti kuin Suomessa. Asiakkaan huomaamatta oli toinen mies tullut hänen taakseen ja ilmeisesti nähnyt asiakkaan tunnusluvun. Tunnusluku on asiakkaan päässä eikä missään muualla eli varas on sen nähnyt noston aikana. Ammattivarkaalle tämä oli helppoa. Takaa tullut mies nappasi kortin asiakkaan kädestä ennen kuin asiakas oli ehtinyt laittaa sitä takaisin rahapussiinsa. Molemmat miehet lähtivät juosten karkuun eli he olivat rikoskumppaneita. Asiakas lähti perään, mutta hän oli vieraassa paikassa juna-asemalla ja he pääsivät karkuun.

Asiakkaan puhelimen akku oli tyhjä ja hän lähti kävelemään hotellilleen, jonne oli matkaa noin kolme kilometriä. Aamuyöllä vieraassa kaupungissa asiakas ei nähnyt taksia eikä ihmisiäkään näkynyt missään, että asiakas olisi voinut lainata puhelinta. Asiakas näki yhden paikallisen naisen ja kysyi saisiko soittaa, mutta nainen ei puhunut englantia. Noin kilometri ennen omaa hotellia oli hotelli, johon asiakas pääsi sisään painamalla päivystäjän summeria. Asiakas mainitsi korttinsa varastetun, mutta koska asiakas ei ollut hotellin asiakas, ei hän saanut puhelintaan lataukseen. Päästyään hotelliinsa asiakas laittoi puhelimen lataukseen ja soitti kotiin vaimolleen, jotta tämä sulkisi kortin. Asiakkaan vaimo lähetti asiakkaalle klo 07.20 viestin, että kortti on suljettu. Olosuhteet huomioiden asiakas on sulkenut korttinsa mielestään viipymättä.

Suomeen päästyään asiakas teki rikosilmoituksen ja kävi pankissaan. Asiakkaan aluksi reklamoimatta jättämiä tapahtumia hän luuli aiemmilta päiviltä oleviksi omiksi tapahtumikseen, jotka olisivat vain kirjautuneet myöhemmin tiliotteelle niin kuin tapahtuu Suomessakin. Asiakas oli tehnyt ostoksia Nizzassa ja Monacossa eikä hän lomallaan kaikkia tapahtumia tai niiden maksutapaa muista.

Pankin väite, että kortti on varastettu, palautettu ja taas varastettu on törkeä ja lapsellinen. Jos asiakas olisi saanut heti alussa tilitiedot kellonaikoineen, olisi se helpottanut reklamoinnin tarkennusta. Asiakas kyllä pyysi niitä puhelimitse, mutta ei saanut.

Asiakkaan sähköisesti tekemä rikosilmoitus oli poliisin väärin tulkitsema, kun siinä puhuttiin kahdesta miehestä ja automaatille menosta, ja asiakas haki siihen muutosta ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen. Asiakas lähetti molemmille korjatun version rikosilmoituksesta.

Pankin vastine

Kortilla on tehty väärinkäytön välissä tapahtumia, joista asiakas ei ole reklamoinut ensimmäisessä tai toisessa oikaisupyynnössään. Kortilla on tehty myös viimeisimmän reklamoidun tapahtuman jälkeen osto, josta asiakas ei ole reklamoinut. Asiakkaan on täytynyt tehdä nämä tapahtumat itse. Asiakas mainitsee toisessa oikaisupyynnössään, että olisi tehnyt nämä tapahtumat edellisenä päivänä, mutta ne olisivat kirjautuneet kortille varkaiden tekemien tapahtumien välissä.

Kortille on tehty kaikkien tapahtumien yhteydessä reaaliaikainen katevarmennus, joka kertoo tarkan tapahtuma-ajan. Asiakkaan alkuperäinen kortti on ollut jokaisessa tapahtumassa läsnä maksupäätteessä tai käteisnostoautomaatissa. Tapahtumat ovat tehty seuraavasti: 

11.6.2019 klo 05.47 ATM nosto 20,00 euroa credit -ei reklamoi (oma nosto)
11.6.2019 klo 05.59 ATM-nosto 300,00 euroa credit   -reklamoi
11.6.2019 klo 06.00 ATM-nosto 300,00 euroa credit   -reklamoi
11.6.2019 klo 06.02 ATM-nosto 200,00 euroa credit   -reklamoi
11.6.2019 klo 06.02 ATM-nosto 300,00 euroa debit    -reklamoi
11.6.2019 klo 06.03 ATM-nosto 300,00 euroa debit    -reklamoi
11.6.2019 klo 06.04 ATM-nosto 100,00 euroa debit    -reklamoi
11.6.2019 klo 06.05 ATM-nosto 100,00 euroa credit   -reklamoi
11.6.2016 klo 06.06 ATM-nosto 100,00 euroa debit    -reklamoi
11.6.2019 klo 06.06 ATM-nosto 100,00 euroa debit    -reklamoi
11.6.2019 klo 06.07 ATM-nosto 100,00 euroa debit    -reklamoi
11.6.2019 klo 06.15 osto  15,00 euroa debit                -ei reklamoi
11.6.2019 klo 06.16 osto  12,00 euroa debit                -ei reklamoi
11.6.2019 klo 06.16 osto  4,50 euroa      debit             -ei reklamoi
11.6.2019 klo 06.23 ATM-nosto 60,00 euroa credit     -ei reklamoi
11.6.2019 klo 06.34 osto  63,80 euroa credit               -ei reklamoi
11.6.2019 klo 06.38 osto  100,00 euroa credit             -reklamoi
11.6.2019 klo 06.39 osto  100,00 euroa credit             -reklamoi
11.6.2019 klo 06.40 osto  100,00 euroa credit             -reklamoi
11.6.2019 klo 07.05 osto  19,40 euroa debit                -ei reklamoi

Kaikki tapahtumat, lukuun ottamatta klo 06.15-06.16 ostoja ja klo 07.05 ostoa, on tehty kortin sirulla ja hyväksytty kortin salaisella tunnusluvulla. Klo 06.15-06.16 ja klo 07.05 tehdyt ostot on tehty lähimaksulla.

Pankki katsoo, että kortti ei ole voinut päätyä varkaalle asiakkaan kuvailemalla tavalla, koska kortilla on tehty väärinkäyttöjen välissä ja niiden jälkeen tapahtumia, joista asiakas ei ole reklamoinut. Kortin on täytynyt olla asiakkaan hallussa reklamoitujen tapahtumien välissä ja niiden jälkeen, joten hän on itse käyttänyt korttia sen jälkeen, kun kortti on asiakkaan kertomuksen mukaan päätynyt varkaan haltuun. Jos asiakas ei ole itse tehnyt reklamoituja tapahtumia, on korttia käyttänyt henkilö voinut lainata asiakkaan korttia useaan kertaan hänen huomaamattaan. Myös kortin tunnusluvun on täytynyt olla korttia käyttäneen henkilön tiedossa. Tunnusluku on päätynyt korttia käyttäneen henkilön tietoon todennäköisesti asiakkaan oman käteisnoston yhteydessä.

Kolmannessa oikaisupyynnössä asiakas muuttaa kertomustaan, ja kiistää kortin credit-puolella klo 06.23 ja 06.34 tehdyt tapahtumat. Kortti ei ole asiakkaan mukaan ollut hänen hallussaan siitä lähtien, kun varas on tehnyt ensimmäisen asiakkaan reklamoiman käteisnoston.

Asiakas on ennen ensimmäisen oikaisupyynnön tekoa nähnyt kaikki kortin tapahtumat laskultaan ja tiliotteeltaan, ja hän on todennut osan tapahtumista olevan hänen itsensä tekemiä. Pankki katsoo edelleen asiakkaan ensimmäisen ja toisen oikaisupyynnön perusteella, että tapahtumat, joista asiakas ei ole reklamoinut ennen kolmatta oikaisupyyntöä, ovat hänen itsensä tekemiä.

Asiakkaan kertomus tapahtumien kulusta ja reklamoitavista tapahtumista muuttuu jatkuvasti, joten on vaikea varmistua siitä, mitä todella on tapahtunut. Lisävastineessaan lautakunnalle asiakas ilmoittaa, että pyysi vieressään automaatilla ollutta henkilöä siirtymään sivummalle kun hän näppäili tunnuslukunsa automaattien. Edelleen hän kertoo, että hänen aloittaessaan nostoa ei hänen takanaan ollut ketään. Asiakas on siis itse sitä mieltä, ettei kukaan ole voinut nähdä hänen tunnuslukuaan hänen itse tekemänsä noston yhteydessä. Kuitenkin hän myös mainitsee, että "varas sai tunnusluvun mikä helpotti varkauksia". Jos hänen vieressään ei ollut ketään kun hän aloitti noston tekemisen, ei tunnuslukua ole voitu noston yhteydessä nähdä. Tällöin tunnusluvun on täytynyt päätyä ulkopuolisen tietoon jollakin muulla tavalla.

Pankki katsoo, ettei korttia ja tunnuslukua ole säilytetty ja käytetty korttiehtojen edellyttämällä huolellisuudella. Pankki katsoo myös, ettei korttiehtoja ole noudatettu, koska kortin sulkua ei ole tehty korttiehtojen mukaisesti viipymättä sen jälkeen, kun kortti on ensimmäisen kerran päätynyt toisen henkilön haltuun. Kortin hetkellisestäkin joutumisesta ulkopuolisen haltuun tulee viipymättä ilmoittaa kortinmyöntäjälle. Asiakkaan mukaan kortti on päätynyt varkaan haltuun asiakkaan oman klo 05.47 tehdyn käteisnoston jälkeen. Kortti on suljettu 11.6.2019 klo 07.17. Mikäli kortti olisi suljettu viipymättä, olisi väärinkäyttö voitu, ainakin osittain, estää.

Pankki katsoo kokonaisuutena asiakkaan menetelleen törkeän huolimattomasti korttiehtoihin nähden ja että tässä tapauksessa asiakkaan törkeän huolimaton menettely korttiehtojen noudattamisessa on mahdollistanut kortin oikeudettoman käytön. Siksi kortin oikeudeton käyttö on jäänyt kortinhaltijan vastuulle täysimääräisesti.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (Ilmoitusaika 13.6.2019) Suomen poliisille
- Yleiset korttiehdot
- Ote luottokortin tapahtumista
- Tapahtumakysely asiakkaan käyttötilistä
- Credit- ja debit-puolien tapahtumalistaukset

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n 1 momentin mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Korttiehtojen Kortista ja kortin tiedoista huolehtiminen -kohdan mukaan
Kortti ja Kortin tiedot ovat henkilökohtaisia, eikä asiakas saa luovuttaa niitä kenellekään muulle, ei edes samaan perheeseen kuuluvalle.
Asiakkaan tulee säilyttää kortti ja Kortin tiedot huolellisesti ja erillään tunnusluvusta. Korttia ja tunnuslukua ei saa säilyttää esimerkiksi samassa lompakossa, käsilaukussa tai kotona samassa säilytyspaikassa. Asiakas sitoutuu hävittämään [pankilta] saamansa tunnuslukutulosteen sekä sitoutuu olemaan kirjoittamatta tunnuslukua ylös helposti tunnistettavaan muotoon. Tunnus-lukua tulee säilyttää niin, ettei kenelläkään muulla, ei edes samaan perheeseen kuuluvalla ole mahdollisuutta saada sitä tietoonsa. Asiakkaan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa.
[…]
Asiakas on velvollinen varmistamaan olosuhteiden edellyttämällä tavalla säännöllisesti, että kortti on tallessa erityisesti niissä tilanteissa, joissa kortin katoamisen riski esimerkiksi väentungoksessa tai ravintolassa taskuvarkauden takia on suuri. Lisäksi asiakas on velvollinen vastaavasti varmistamaan, että Kortin tiedot sisältävä laite on tallessa eikä laitteen sisältämiä Kortin tietoja voida väärinkäyttää.

Korttiehtojen Katoamisilmoituksen tekeminen -kohdan mukaan
Kortin tai laitteen ja siihen tallennettujen Kortin tietojen katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, jäämisestä automaattiin, tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai oikeudettomasta käytöstä on viipymättä ilmoitettava [pankille].

Asian arviointi

Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä ja käyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.

Tilanteissa, joissa kortti ja sen tunnusluku ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon ja niitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja käyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä voida myöskään kortinhaltijalta edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.

Tapahtumien kulku

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tässä tapauksessa esittämän selvityksen tapahtumienkulusta johdonmukaiseksi. Edelleen lautakunta katsoo, ettei asiakkaan asian käsittelyn eri vaiheissa esittämissä selvityksissä ole sellaisia ristiriitaisuuksia, jotka horjuttaisivat asiakkaan kertoman tapahtumienkulun uskottavuutta.

Erityisesti lautakunta pitää uskottavana ja ylipäänsä tämäntyyppisissä tapauksissa tyypillisenä ja ymmärrettävänä sitä, että asiakas ei ole alun perin riitauttanut osaa ostotapahtumista, koska hän on olettanut niiden olevan hänen itsensä kortin anastamista edeltävinä päivinä tekemiä pienehköjä ostotapahtumia, jotka ovat vain kirjautuneet tiliotteella oikeudettomien automaattinostojen väliin. Lautakunta katsoo myös, että asiakas on tuonut tämän useaan otteeseen ja johdonmukaisesti esiin myös ennen asian saattamista Pankkilautakunnan käsiteltäväksi ja ensimmäistä reklamaatiotaan seuranneissa yhteydenotoissaan pankkiin.

Pankkilautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että asiakkaan kortin tunnusluku on onnistuttu urkkimaan hänen itse nostaessaan käteistä automaatille klo 05.47, minkä jälkeen kortti on napattu hänen kädestään ja korttia on käytetty oikeudettomiin automaattinostoihin ja korttiostoihin klo 05.59-07.05 välisenä aikana.

Tunnusluvun käyttäminen

Pankin korttiehtojen mukaan asiakkaan on näppäillessään tunnuslukua suojattava näppäimistö esim. kädellään siten, ettei sivullisella ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa.

Pankkilautakunta katsoo, että turvalliseen ja huolelliseen kortin ja tunnusluvun käyttämiseen ja huolelliselta kortinhaltijalta edellytettäviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kuuluu se, että kortinhaltija pyrkii toimimaan korttitapahtumaa tunnusluvulla hyväksyessään niin, ettei ulkopuolinen voi nähdä tunnuslukua. Siihen, mitä yksittäisen maksutapahtuman kohdalla voidaan kortinhaltijan huolellisuudelta edellyttää, vaikuttavat maksutapahtumaa ympäröivät olosuhteet. Huolellisen kortinhaltijan voidaan edellyttää kiinnittävän erityistä huomiota tunnusluvun suojaamiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa näköetäisyydellä maksupäätteestä tai automaatista on muita ihmisiä.

Tässä tapauksessa asiakas on käyttänyt korttiaan ja tunnuslukuaan ulkomailla yöaikaan itselleen toiminnoiltaan vieraassa käteisautomaatissa rautatieasemalla. Asiakas on kertomansa mukaan pyrkinyt turvaamaan tilannetta pyytämällä takanaan ollutta miestä siirtymään sivummalle, mutta asiakas ei ole nimenomaisesti selvittänyt, miten hän on tunnusluvun näppäilyään suojannut.

Pankkilautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tapauksen olosuhteissa tullut tunnuslukua näppäillessään kiinnittää erityistä huomiota tunnuslukunsa suojaamiseen siten, ettei se päädy sivullisen tietoon. Edelleen Pankkilautakunta katsoo, että mikäli asiakas ei ole näissä olosuhteissa voinut varmistua korttinsa turvallisesta käyttämisestä, olisi hänen huolellisesti toimiessaan tullut jättää käteisnostonsa tekemättä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta katsoo asiakkaan tunnusluvun päätymisen sivullisen tietoon johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun turvallisen käyttämisen suhteen.

Kortin säilyttäminen

Tapauksessa asiakkaan kortin on napannut asiakkaan kädestä hänen takanaan ollut mies ennen kuin asiakas on oman käteisnostonsa tekemisen jälkeen ehtinyt laittaa kortin takaisin rahapussiinsa. Pankkilautakunta katsoo, ettei kortin joutuminen sivullisen haltuun ole tässä tapauksessa johtunut siitä, että asiakas olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt velvollisuuksiaan kortin turvallisen säilyttämisen suhteen.

Sulkuilmoituksen tekeminen

Asiakkaan kertoman mukaan hänen puhelimensa akku oli tyhjä ja tämän vuoksi hän ei saanut sulkuilmoitusta tehtyä heti kortin anastamisen jälkeen vaan vasta hotellilleen päästyään. Matkalla hotellilleen hän on sulkuilmoituksen tekemistä varten yrittänyt lainata puhelinta paikalliselta naiselta ja päästä toisessa hotellissa lataamaan puhelintaan näissä yrityksissään onnistumatta.

Pankkilautakunta ei näe syytä epäillä asiakkaan asiassa kertomaa ja lautakunta katsoo, että asiakas on sulkenut korttinsa ilman aiheetonta viivytystä heti, kun se on ollut tapauksen olosuhteissa hänelle mahdollista. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakas ole laiminlyönyt velvollisuuksiaan kortin sulkuilmoituksen tekemisen suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen velvollisuuksiaan korttinsa tunnusluvun turvallisen käyttämisen suhteen. Pankkilautakunta kuitenkin katsoo, ettei asiakkaan menettelyn voida katsoa osoittavan asiakkaan suhtautuvan piittaamattomasti kortin hallintaan liittyviin turvallisuusriskeihin ja ettei asiakkaan menettely näin ollen osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta.

Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Aspelund
Atrila
Laine

Tulosta