Tapahtumatiedot

A:n 11.11.2019 päivätyn vahinkoilmoituksen mukaan hän kuljetti omistamaansa Skoda – merkkistä henkilöautoa noin 40 km/h nopeudella huonosti valaistulla tiellä 21.10.2019, kun metsästä juoksi yhtäkkiä tielle eläin. A väisti eläintä ja hänen kuljettamansa henkilöauto suistui tieltä törmäten puuhun.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös 13.1.2020

Korvauspäätöksen mukaan ajoneuvo vaurioitui törmäysvahingossa niin pahoin, ettei sen korjaaminen ollut kannattavaa. A:lta oli pyydetty ajoneuvon käyvän arvon määrittämistä varten selvitys ajoneuvon kunnosta ennen vahinkotapahtumaa. A:n toimittaman kuntoselvityksen mukaan ajoneuvon kunto oli kaikilta osin hyvä, joka edustaa parhainta kuntoluokitusta käytetyllä kolmiportaisella asteikolla. Merkintä ”hyvä” tarkoittaa ajoneuvon ikään ja ajomäärään nähden tavanomaista parempaa kuntoa ja sitä, ettei ajoneuvossa ole korjausta vaativia vikoja tai vaurioita. Selvityksessä A oli ilmoittanut, että ajoneuvon tekniikassa tai rakenteissa ei ole puutteita tai korjaamattomia vikoja tai vaurioita. Lisäksi A oli ilmoittanut ajoneuvon olleen kunnoltaan sellainen, että se olisi hyväksytty määräaikaiskatsastuksessa.

Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään ajoneuvolle C Oy:ssä tehtyä vahinkotarkastusta koskeviin tietoihin. Ajoneuvo oli jo ennen 21.10.2019 tapahtunutta törmäysvahinkoa ollut keulan rakenteiden osalta vaurioitunut, ja puskurimuovin asentamiseksi keula oli puupalasilla "koolaamalla" saatettu sellaiseen asentoon, että puskurimuovi oli voitu asentaa paikoilleen. Ajoneuvon elektroniikasta ilmeni, että moottorin ohjainlaitteen OBD-järjestelmän vikamuisti oli nollattu vain 86 kilometriä ja 3 lämpimäksikäyttöjaksoa ennen törmäystä. Moottorin ohjainlaitteen varsinaiseen vikamuistiin ja OBD-järjestelmän ei-vahvistettujen vikojen vikamuistiin oli tallentunut vikakoodi pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän riittämättömästä virtauksesta vain 1 kilometri ennen törmäystä mittarilukemassa 190.772 km ja kellonajassa 21:57:20. Vikakoodin tallentuessa ajoneuvon nopeus oli ollut 39 km/h. Törmäyksestä johtuvan hätäsammutuksen vikakoodi puolestaan oli tallentunut mittarilukemassa 190.773 km ja kellonajassa 21:59:34. Ensimmäisen vikakoodin tallentumisen ja törmäyksen välillä oli kulunut aikaa hieman yli kaksi minuuttia, mutta ajoneuvolla ajettu matka oli ollut vain kilometrin, mikä viittaa siihen, että ensimmäinen vikakoodi oli sytyttänyt moottorin häiriövalon, minkä jälkeen ajoneuvo oli pysäytetty ennen puuhun törmäämistä.

Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan kanssa 18.11.2019 käydyssä keskustelussa A oli kertonut, että ajoneuvolla oli kesällä törmätty parkkipaikalla betoniin ja puskuri oli mennyt rikki. Korjaamon ilmoituksen mukaan puskuria ei ollut tuolloin voitu korjata, koska joku ”juttu oli vinossa” ajoneuvon etupäässä. A kertoi saaneensa vakuutusyhtiöltä korvausta 450 euroa vahingon johdosta. A:n mukaan puskuria ei ollut korjattu sen jälkeen.

Vakuutustutkijan kysyttyä ajoneuvon korjatuista vioista A oli kertonut, että ajoneuvon EGR — venttiili ja takavalo oli vaihdettu Virossa syksyllä 2019. Korjaukset maksoivat 1.000 euroa. Vakuutustutkijan tiedusteltua ajoneuvon elektroniikasta ilmenevästä korjauksesta, joka oli tapahtunut 86 km ennen törmäysvahinkoa, A kertoi ajoneuvon jättäneen tielle, jolloin se oli siirretty L Oy:n Skoda -korjaamolle. Siellä selvisi, että ajoneuvon EGR-venttiili ei toimi ja korjaus maksaisi paljon. A esitti L Oy:n 10.10.2019 päivätyn hinta-arvion, jonka mukaan tarvittavien varaosien hinta ilman työkustannuksia oli noin 1.500 euroa. A:n mukaan ajoneuvo oli hinattu L Oy:stä korjattavaksi toisessa kaupungissa sijaitsevaan F-korjaamoon. Myöhemmin A ilmoitti tekstiviestillä, että korjaamo olikin ollut eräs naapurikaupungissa sijaitseva korjaamo (V Oy), joka sijaitsee osoitteessa N-tie 27B.

Vakuutustutkija oli käynyt A:n mainitsemilla korjaamoilla selvittämässä asiaa. L Oy:n Skoda – korjaamon mukaan ajoneuvoa ei ollut heillä korjattu, vaan A oli ottanut vian selvittämisen jälkeen ajoneuvon haltuunsa. Vakuutustutkijan käytyä A:n ilmoittamassa V Oy -korjaamon osoitteessa, siellä olikin ollut X Oy – niminen korjaamo, jonka omistaja M kertoi, että asiakkaan ajoneuvo ei ollut ollut korjaamolla korjattavana. Vakuutustutkijan kerrottua A:n autonsa korjaamista koskevasta kertomuksesta, M oli vielä tarkastanut korjaamon varaustietoja ja kertonut, että jos korjaamolla olisi ollut jokin EGR-vikainen Skoda 10.10.2019 jälkeen, hän muistaisi tämän.

Ajoneuvorekisterin tietojen mukaan kyseessä on vakuutusyhtiön aiemmin lunastama ns. II-kilpinen ajoneuvo. C Oy:n vahinkotarkastajan lausunnon mukaan A:n ajoneuvon käypä arvo olisi hyväkuntoisena ollut 4.500 euroa. Vahinkotarkastuksessa havaitut vahinkotapahtumaa edeltäneet viat ja vauriot huomioon ottaen käypä arvo on enintään 1.500 euroa.

A oli kuntoselvityksessä ilmoittanut ajoneuvon olleen hyvässä kunnossa, eikä siinä A:n mukaan ollut puutteita tai korjaamattomia vikoja taikka vaurioita. A:n selvityksen mukaan ajoneuvo oli sellaisessa kunnossa, että se olisi hyväksytty määräaikaiskatsastuksessa. Todellisuudessa ajoneuvon etuosassa oli ollut vanhoja vaurioita, joista A on ollut tietoinen viimeistään kesällä 2019 tapahtuneen puskurin vaurioitumisen jälkeen, jolloin korjaamolta oli A:n mukaan kerrottu etuosan vinossa olevista rakenteista. A:n mukaan vinot rakenteet estivät puskurivaurion korjaamisen, joten A:n kuntoselvityksessä antama selvitys on ollut paikkansapitämätön. Myös A:n EGR-venttiilivian korjaamisesta antama selvitys on korjaamolta saatujen tietojen mukaan ollut paikkansapitämätön.

Koska ajoneuvon aikaisemmilla vioilla on huomattava vaikutus kyseisen kaltaisen ajoneuvon arvoon, vakuutusyhtiö katsoi A:n antaneen kuntoselvityksessä vakuutusyhtiölle vilpillisesti vääriä tietoja. Vahinkotarkastajan lausunnon perusteella ja vakuutukseen sisältyvä 200 euron omavastuu huomioon ottaen A oli tavoitellut 4.300 euron korvausta vahingosta, josta vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen mukainen vastuu olisi ollut 1.300 euroa. Vakuutusyhtiö katsoi A:n tavoitelleen vilpillisellä väärien tietojen antamisella tosiasiallisesti aiheutuneeseen vahinkoon nähden siinä määrin suurta perusteetonta korvausta, että korvaus tuli evätä kokonaan. Vakuutusyhtiö ei maksanut 21.10.2019 sattuneesta törmäysvahingosta korvausta.

A:n oikaisupyynnöt 28.1. ja 3.2.2020

A myöntää, että hän teki virheen täyttäessään kuntoselvityksen ilmoittamatta, että etupuskuri oli rikki. Hän kuitenkin kiistää väitteet siitä, että ajoneuvo ei olisi toiminut ennen onnettomuutta. A viittaa vakuutusyhtiölle lähettämiinsä asiakirjoihin ja valokuviin, jotka hänen mukaansa osoittavat, että auto korjattiin A:n ilmoittamassa paikassa. Polttoainesuodatin oli ollut tukossa ja polttoaineputket olivat kuluneet, mikä oli johtanut auton sammumiseen. Korjauksen jälkeen tällaista vikaa ei enää ilmennyt.

A:n mukaan L Oy:n Skoda -korjaamolta oli kerrottu hänelle, että EGR ei ehkä toimi. A kuitenkin tietää, että se oli vaihdettu Virossa. A:n mukaan eräs korjaamon työntekijä oli pyytänyt A:ta teettämään lisätutkimuksia, joista hän olisi joutunut maksamaan ylimääräistä. A kertoi kieltäytyneensä korjaamon ehdottamista lisätutkimuksista, koska oli tajunnut, että korjaamo yritti saada häneltä vain lisää rahaa. Tämän jälkeen A otti yhteyttä toiseen korjaamoon, joka lupasi katsoa autoa. Kun auto saatiin korjaamolta, se toimi normaalisti, eikä A huomannut siinä mitään toimintahäiriöitä.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös 21.2.2020

Korvauspäätöksen mukaan A ei ole maininnut oikaisupyynnössään minkään korjaamon nimeä. Myöskään korjaustyötä koskevaa laskua tai kuittia, josta ilmenisi, mitä korjaustöitä ajoneuvolle oli tehty, ei ole toimitettu vakuutusyhtiölle. Sen sijaan A on liittänyt sähköpostiviestin liitteeksi valokuvan Z Group Oy —nimisen yrityksen lähetteestä, jonka mukaan osoitteessa N-kuja 27 B olevalle D Oy — nimiselle yritykselle on toimitettu ajoneuvoon sopiva polttoainesuodatin. Lisäksi A on toimittanut valokuvan, jonka hän on kertonut esittävän vaurioituneita polttoaineputkia sekä valokuvan, joka on mahdollisesti otettu jostakin polttoainesuodattimesta.

Vakuutusyhtiön mukaan L Oy:n Skoda-korjaamo on merkkikorjaamo, jolla on koulutus ja kokemusta juuri kyseisen kaltaisesta ajoneuvosta sekä laitteistot, joilla ajoneuvon järjestelmistä voidaan lukea tietoja vianmääritystä varten. A:n kirjelmässä mainitut, ajoneuvon ”tielle jäämisen” aiheuttaneiksi kerrotut viat olisivat olleet helposti merkkikorjaamon havaittavissa. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että L Oy:n Skoda-korjaamo olisi päätynyt vianmäärityksessä väärään lopputulokseen.

EGR-venttiilissä olleen vian olemassaoloa ja sen korjaamatta jättämistä tukee vakuutusyhtiön mukaan myös se, että ajoneuvon moottorin ohjainlaitteen varsinaiseen vikamuistiin sekä OBD-järjestelmän vikamuistiin oli tallentunut vikakoodi pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän riittämättömästä virtauksesta vain 1 kilometri ennen törmäystä. Ajoneuvon elektroniikasta oli todettavissa, että vikamuisti oli nollattu 86 kilometriä aikaisemmin. Vikamuisti on siis saatettu nollata ajoneuvon L Oy:n Skoda-korjaamolta hakemisen jälkeen, mutta vikamuistin nollaaminen ei ole toimenpide, jolla vikakoodin aiheuttanut vika korjaantuisi. Vakuutusyhtiö viittasi A:n korjauspaikasta antamiin ristiriitaisiin selvityksiin ja katsoi asiassa tulleen selvitetyksi, ettei ajoneuvoa ollut korjattu A:n vakuutustutkijalle kertomalla korjaamolla. Mahdollisella polttoainesuodattimen vaihtamisella tai polttoaineputkiin tehdyillä toimenpiteillä ei ole tekemistä ajoneuvossa L Oy:n Skoda-korjaamolla todetun vian korjaamisen kanssa. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

A:n oikaisupyyntö 24.2.2020

A kiinnittää huomiota siihen, että vakuutusyhtiön uudessa korvauspäätöksessä on ilmoitettu D Oy:n osalta väärä osoite. Oikea osoite on N-tie 27. Auto korjattiin viimeksi D Oy:ssä. Korjauksen jälkeen auto ajettiin normaalisti pois korjaamolta. A vetoaa edelleen siihen, että EGR-venttiili oli uusi ja vaihdettu, ja tästä ilmoitettiin A:lle myös L Oy:n Skoda – korjaamon asiakaspalvelusta. A vetoaa myös siihen, että autossa ei katsastuksessakaan ollut todettu mitään ongelmia. A:n mielestä vakuutusyhtiö on muuttanut ratkaisunsa perusteluja, kun yhtiö on ensin esittänyt, että vika ilmeni minuuttia ennen törmäysvahinkoa, ja nyt vian kerrotaankin olleen olemassa jo 86 km ennen törmäystä. A:n mielestä tämä osoittaa, että vakuutusyhtiön mielipiteet vaihtelevat yhtiön kulloinkin haluaman lopputuloksen mukaisesti.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös 27.2.2020

Korvauspäätöksen mukaan aiemmassa korvauspäätöksessä ollut kirjoitusvirhe D Oy – nimisen yrityksen osoitteessa ei ole asian arvioinnin kannalta merkityksellinen seikka. Virheen johdosta kukaan ei ole jättänyt käymättä asiakkaan ilmoittamassa osoitteessa. Vakuutusyhtiö viittaa edelleen asiakkaan ajoneuvon korjauspaikkaa koskevan kertomuksen muuttumiseen. Yhtiölle on ilmoitettu yhteensä kolmesta eri korjaamosta. A ei kuitenkaan ole missään vaiheessa toimittanut korjaustyötä koskevaa korjaamon laskua tai kuittia sen maksamisesta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen aiempien korvauspäätösten perustelut eivät ole olleet ristiriitaisia.  Vikakoodin vikamuistiin tallentumisen ajankohta ja vikamuistin nollaamisen ajankohta ovat eri asioita. Vikamuistiin on tallentunut korvauspäätöksessä kerrotulla tavalla EGR-venttiilin vikaan viittaava vikakoodi 1 kilometri ennen mittarilukemaa, joka ajoneuvossa oli puuhun törmätessä. Ajallisesti ero vikakoodin tallentumisen ja puuhun törmäämisen välillä oli noin 2 minuuttia. Vikamuisti oli puolestaan nollattu 86 kilometriä ennen puuhun törmättäessä autossa ollutta mittarilukemaa. Vikamuisti oli siis nollattu aikaisemmin, ja muistiin oli tallentunut vähän ennen puuhun törmäämistä vikakoodi, joka nimenomaan sopii vikaan, joka L Oy:n Skoda-korjaamolla oli aikaisemmin todettu.

Ajoneuvorekisteristä ilmenevien tietojen mukaan ajoneuvo on edellisen kerran katsastettu 24.9.2018, siis noin vuotta ennen ilmoitetun vahinkotapahtuman sattumista. Vakuutusyhtiö katsoo, että katsastuksen läpäisemisellä ei ole merkitystä ajoneuvon vahinkohetken kuntoa arvioitaessa. Korvauspäätöstä ei muuteta.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon. Hän kertoo ostaneensa kyseessä olevan auton 2.3.2019. Edellinen omistaja oli katsastanut auton vuoteen 2020 saakka. Auto oli hyvässä kunnossa ja sen ajokilometrit vähäiset.

A:n mukaan auto sammui 8.10.2019 kesken ajon, eikä enää käynnistynyt. A tilasi vakuutusyhtiön kautta autolle hinauksen ja pyysi viemään auton lähimpään Skodan korjaamoon (L Oy:n Skoda-korjaamo). Ensimmäisen, 130 euroa maksaneen tarkastuksen jälkeen A:lle kerrottiin, että EGR-järjestelmä ei toimi ja se pitää vaihtaa. A soitti asiasta miehelleen, joka kertoi, että korjaamon ilmoitus ei voi pitää paikkaansa, koska varaosa oli vaihdettu, kun autoa oli viimeksi huollettu Virossa. Tähän korjaamolta oli todettu, että varaosan vaihto on nähtävissä, mutta he eivät voineet tietää, ”mikä oli tämän syy”. Korjaamo olisi A:n mukaan halunnut tehdä vielä lisätutkimuksia.

A kertoo, että hän menetti luottamuksensa L Oy:n korjaamoon ja päätti, että auto viedään hinausautolla toiselle korjaamolle (D Oy, osoite N-tie 27). Polttoaineen syötössä / polttoaineputkissa oli ollut toimintahäiriöitä. Asiakas viittaa toimittamiinsa valokuviin ja selvityksiin. Korjauksen jälkeen auto toimi hyvin ja teknisiä ongelmia ei enää ollut. A kertoo, että hänellä on myös todistajia, jotka voivat todistaa auton toimineen korjauksen jälkeen. A tuo esille puutteellisen kielitaitonsa vaikutuksen asian selvittelyyn ja kritisoi vakuutusyhtiön edustajien menettelyä. A:n mielestä vakuutusyhtiö ei ole ottanut hänen kertomustaan vakavasti. Hän pitää yhtiön menettelyä laittomana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset perusteettomina. Yhtiö viittaa aiempiin korvauspäätöksiinsä ja Vakuutuslautakunnalle toimitettuihin asiakirjoihin. Vakuutusyhtiön mukaan asiassa on tullut selvitetyksi, että ajoneuvossa on ollut EGR-venttiilin vika, josta korvauksenhakija (A) on ollut tietoinen. A on ollut tietoinen myös ajoneuvossa olleesta puutteellisesta kolarikorjauksesta. Näillä seikoilla on ollut oleellinen vaikutus ajoneuvon käypään arvoon. Korvaus tulee vakuutussopimuslain 72 §:n perusteella evätä kokonaan.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä ovat olleet muun muassa seuraavat selvitykset:

• A:n vahinkoilmoitus 11.11.2019

• A:n allekirjoittama kuntoselvityslomake (ei päivämäärää)

• Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan laatima raportti, jonka liitteenä on C Oy:n edustaja T:n raportti ajoneuvon vaurioista, valokuva L Oy:n hinta-arviosta 11.10.2019 ja A:n vakuutusyhtiön vakuutustutkijalle lähettämä tekstiviesti

• C Oy:n lausunto 29.1.2020 A:n henkilöauton käyvästä arvosta
• C Oy:n tutkimuslausunto 31.3.2020 A:n henkilöautosta

• A:n toimittamia valokuvia, muun muassa valokuva D Oy:n 17.10.2019 päivätystä kuitista, joka koskee A:n henkilöauton polttoainesuodattimen vaihtotyötä (osa ja työt yhteensä 32 euroa sis. ALV 24 %).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on erimielisyyttä siitä, onko A antanut vakuutusyhtiölle vilpillisesti väärää tietoa vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen. Mikäli vastaus edellä mainittuun kysymyksen on myönteinen, kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö voinut vilpin perusteella kokonaan evätä autolle 21.10.2019 sattuneen kolarointivahingon johdosta maksettavan lunastuskorvauksen. Tältä osin kyse on myös ajoneuvon käyvän arvon määrittämisestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain 72 §:n (Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen) mukaan jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Kolarointivakuutus, Törmäysvakuutus) mukaan kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle
1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä
[…]

Vakuutusehtojen kohdan 5.4 (Vahingon määrä) mukaan vahingon määrä on vakuutuksen kohteen korjauskustannukset, jos vakuutuksen kohteen korjaaminen näiden vakuutusehtojen mukaisesti on kannattavaa.

Henkilö-, paketti- ja matkailuautojen, moottoripyörien, kevyiden ja matkailuperävaunujen korjaaminen ei ole kannattavaa, jos ajoneuvon korjauskustannukset ylittävät 70 % ajoneuvon käyvästä arvosta vakuutustapahtuman sattumispäivänä.
[…]

Ehtokohdan 5.5.3 (Käypä arvo) mukaan vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajana on ajoneuvon käypä arvo vakuutuksen kohteena olevin varustein (katso kohta 5.4).

Ajoneuvon käypä arvo on se käteishinta, joka ajoneuvosta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla. Käyvällä arvolla ei tarkoiteta autoliikkeiden ulosmyyntihintaa, pyyntihintaa eikä vaihtohyvitysarvoa vaan sellaista hintaa, jonka usea henkilö olisi ollut siitä todellisuudessa valmis maksamaan.
[…]

Asian arviointi

Eräissä vakuutusyhtiön lautakunnalle toimittamissa asiakirjoissa on tuotu esille epäilyjä siitä, että törmäysvahinko olisi aiheutettu tahallisesti. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole korvauspäätöksissään tai Vakuutuslautakunnalle toimittamassaan vastauksessa vedonnut tahallisuuteen. Vakuutusyhtiön korvauspäätösten ja vastauksen perusteella Vakuutuslautakunta tulkitsee osapuolten välillä olevan riidatonta, että A:n henkilöauton vaurioituminen ulosajon ja puuhun törmäämisen johdosta on tapahtunut A:n vahinkoilmoituksessa kuvatulla tavalla eläimen väistämisen seurauksena tapahtuneen ulosajon seurauksena, minkä johdosta kyse on tapaustyypiltään kolarointivakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Lautakunta tulkitsee osapuolten välillä olevan riidatonta, että henkilöauto on vaurioitunut niin pahoin, että sen korjaaminen ei ole ollut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla kannattavaa. Tämän johdosta vahingon vakuutusehtojen mukainen korvaustapa olisi lähtökohtaisesti ollut ajoneuvon lunastaminen sen käyvästä arvosta.

Vakuutusyhtiön kielteinen korvausratkaisu on perustunut siihen, että A on vakuutusyhtiön mukaan jättänyt ilmoittamatta henkilöautonsa EGR-venttiilin viasta, josta A on ollut tietoinen. Lisäksi A on jättänyt ilmoittamatta ajoneuvossaan olleesta puutteellisesta kolarikorjauksesta.  Vakuutusyhtiö katsoo A:n antaneen vilpillisesti vääriä tietoja vahinkotapahtumasta, kun hän on kuntoselvityslomakkeella ilmoittanut vakuutusyhtiölle henkilöautonsa kunnon juuri ennen vahingon sattumista kaikilta osin (yleiskunto, moottori, vaihteisto, sisustus, maalaus) hyväksi. Lomakkeen kolmiportaisen asteikon mukaisesti tämä merkintä on tarkoittanut sitä, että ajoneuvon kunto on ollut sen ikään ja ajomäärään nähden tavanomaista parempi (ei korjausta vaativia vikoja/vaurioita). Lomakkeen kysymykseen ”Oliko ajoneuvon tekniikassa, varusteissa tai rakenteissa puutteita tai korjaamattomia vaurioita?” A on vastannut kielteisesti. Kysymykseen ”Oliko ajoneuvo kunnoltaan ja ominaisuuksiltaan sellainen, että se olisi hyväksytty määräaikaiskatsastuksessa?” A on vastannut myönteisesti. 

Henkilöauton aikaisemmat korivauriot

Asiakirjojen mukaan A:n henkilöauto on lunastettu aikaisemman vahinkotapahtuman johdosta ja se on myyty vaurioituneena Autovahinkokeskus Oy:ltä vuonna 2011. C Oy:n tutkimuslausunnosta 31.3.2020 (valokuva 17 ja lausunnon alkuosan kohta ”Päätelmät”) ilmenee, että etutörmäyspalkin päällä oleva puskurin kiinnitysrauta (tukirauta) on ilmeisesti aiemman ajoneuvon lunastukseen johtaneeseen vahinkotapahtuman yhteydessä vääntynyt keskiosastaan noin kahden senttimetrin verran alaspäin. Etupuskurin paikalleen sovittamiseksi kiinnitysraudan ja puskurin yläreunan väliin on ollut asennettuna noin 2 cm korkea vanerisuikale.

Vakuutustutkijan muistiosta ilmenee, että vakuutustutkijan kysyttyä A:lta henkilöautolla aiemmin ajetuista kolareista, A on kertonut kesällä 2019 henkilöautolle sattuneesta kolarista, jonka yhteydessä auto oli osunut parkkipaikalla betoniin ja puskuri oli mennyt rikki. Puskuria ei ollut A:n mukaan tuolloin korjattu, koska korjaamo oli ilmoittanut, että puskuria ei voida laittaa paikoilleen auton etupään vinouden johdosta. Näiden tietojen perusteella Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että A on tiennyt auton etuosan aiempien kolarivaurioiden korjauksen puutteellisuudesta.

EGR-venttiilin vika

Lautakunnalle toimitetusta L Oy:n hinta-arviosta 10.10.2019 ilmenee, että A:n henkilöauto on tuotu korjaamolle hinausautolla. Merkintöjen mukaan ”auto käynnistyy, mutta ei liiku” ja ”EGR on jumissa/tukossa, ja se on uusittava.” Tekstissä todetaan lisäksi: ”A:n mukaan EGR-venttiili on juuri vaihdettu Virossa, tulee käymään 10.10. niin selvitetään asiaa. Jos on vaihdettu merkkiliikkeessä alkuperäisosa niin osalla on varaosatakuu. Kuitista kopio.”

A:n oikaisupyyntöjen ja valituksen mukaan hänen henkilöautossaan ei ole ollut EGR-venttiilin vikaa, koska venttiili oli juuri vaihdettu Virossa. A on kertonut, että kyse on sen sijaan ollut polttoaineensyötössä / polttoaineputkissa olleesta viasta, joka on korjattu D Oy:n toimesta. A on esittänyt vakuutusyhtiölle valokuvan D Oy:n polttoainesuodattimen vaihtoa koskevasta kuitista ja valokuvan lomakkeesta, jonka mukaan D Oy on tilannut polttoainesuodattimen Z Group Oy:ltä.

Vakuutusyhtiön vakuutustutkijan muistion mukaan A on kertonut vakuutustutkijalle, että hänen autonsa oli hinattu L Oy:n korjaamolta F-korjaamoon. A oli myöhemmin ilmoittanut vakuutustutkijalle tekstiviestillä, että korjaamo oli V Oy, joka sijaitsee osoitteessa N-tie 27 B. Vakuutuslautakunnalle toimitettuun vakuutustutkijan muistioon on kopioitu A:n lähettämän tekstiviestin teksti.

Vakuutustutkijan muistion mukaan vakuutustutkija oli mennyt A:n ilmoittamaan V Oy -korjaamon osoitteeseen, mutta osoitteessa oli ollut X Oy – niminen korjaamo, jonka omistaja M oli kertonut, että asiakkaan ajoneuvo ei ollut ollut korjaamolla korjattavana. Vakuutusyhtiön kielteisen korvauspäätöksen saatuaan A ilmoitti, että viimeisin korjaamo, jolla hänen henkilöautoaan on korjattu, on osoitteessa N-kuja 27 sijaitseva D Oy. Vakuutuslautakunta toteaa, että viimeksi mainittu D Oy:n osoite käy ilmi myös A:n vakuutusyhtiölle toimittamista D Oy:n kuitista ja Z Group Oy:n lomakkeesta otetuista valokuvista. Selvitysten mukaan vakuutusyhtiö ei A:n oikaisupyynnön saatuaan ole enää ryhtynyt enemmälti selvittämään A:n henkilöautolle D Oy:ssä tehtyjä toimenpiteitä.

Lautakunnalle toimitettujen asiakirjojen mukaan vaikuttaa siltä, että kyseessä olevaa henkilöautoa on A:n kertomalla tavoin korjattu D Oy:ssä siten, että siihen on vaihdettu polttoaineensuodatin. L Oy:n hinta-arvion mukaan autossa on kuitenkin ollut 10.10.2019 EGR- järjestelmän vika, joka ei liity polttoaineen suodattimen tai polttoaineensyötön toimintaan.

Vakuutuslautakunta toteaa, että EGR-venttiili on osa EGR-järjestelmää (pakokaasujen takaisinkierrätysjärjestelmä). Venttiilin tehtävänä on säädellä pakokaasujen virtausta. EGR-venttiili sotkeutuu ajan myötä pakokaasuissa olevista epäpuhtauksista ja voi myös lakata toimimasta, jos esimerkiksi venttiilin ohjaus hajoaa ja venttiili jumiutuu.

A on esittänyt, että L Oy:ssä tehty havainto A:n henkilöauton EGR-järjestelmän viasta on ollut virheellinen, mutta ei kuitenkaan ole esittänyt näyttöä tämän väitteensä tueksi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan johtopäätöstä siitä, että autossa on A:n kertomuksesta poiketen ollut EGR-järjestelmän vika, tukevat osaltaan vakuutusyhtiön esittämät tiedot siitä, että henkilöauton OBD-järjestelmän vikamuistiin on tallentunut vikakoodi pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän riittämättömästä virtauksesta vain 1 kilometri ennen 21.10.2019 tapahtunutta törmäystä. Lautakunnan käsityksen mukaan tämä pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän toimintaan liittyvä vikakoodi sopii olemaan seurausta nimenomaan EGR-järjestelmän viasta.

A:n kertomukset siitä, millä korjaamolla henkilöautoa on L Oy:n korjaamolta pois siirtämisen jälkeen korjattu, ovat olleet vaihtelevia ja ristiriitaisia. A ei ole esittänyt selvitystä, kuten korjauslaskua siitä, että EGR-järjestelmän vikaa olisi auton L Oy:n korjaamolta siirtämisen jälkeen tutkittu tai korjattu jollakin korjaamolla. C Oy:n tutkimuslausunnon mukaan OBD-järjestelmän vikamuisti on nollattu 86 kilometriä ja 3 lämpimäksikäyttöjaksoa ennen törmäysvahingon sattumista. A ei ole esittänyt selvitystä myöskään siitä, missä yhteydessä ja kenen toimesta vikamuistin nollaaminen on tapahtunut. Ottaen huomioon selvitys henkilöauton vikamuistiin väitetyn korjauksen jälkeen tulleista vikatiedoista ja L Oy:n hinta-arviosta ilmenevät tiedot L Oy:n korjaamolla 8. – 10.10.2019 todetusta EGR-järjestelmän viasta, Vakuutuslautakunta pitää asiassa riittävästi selvitettynä, että A:n henkilöauton EGR-järjestelmässä on ollut törmäysvahingon sattuessa korjausta edellyttävä vika.

Onko A menetellyt vilpillisesti? Korvauksen alentaminen tai epääminen.

Lautakunta pitää asiakirjojen perusteella selvitettynä, että A on kesällä 2019 tapahtuneen törmäysvahingon korjaamolla tarkastamisen yhteydessä saanut tietoonsa, että henkilöauton etuosan rakenteissa on ollut aiempia puutteellisesti korjattuja vaurioita, jotka ovat estäneet kesällä 2019 tapahtuneen törmäysvahingon yhteydessä autoon tulleiden vaurioiden korjaamisen etupuskuri vaihtamalla. Lisäksi autossa on lokakuussa 2019 ilmennyt EGR-järjestelmän vika, josta A on saanut tiedon L Oy:n korjaamolta. Vikaa ei vikakoodeista esitetty selvitys huomioon ollut korjattu törmäysvahingon sattuessa.  A on tästä huolimatta ilmoittanut vakuutusyhtiölle kuntoselvityslomakkeella, että henkilöautossa ei ole aiempia korjaamattomia vaurioita, ja auton kunto muutoinkin on kaikilta osin hyvä. Vakuutusyhtiölle 28.1.2020 lähettämässään sähköpostiviestissä A on ”myöntänyt virheensä” vakuutusyhtiölle etupuskurin vaurioista ilmoittamatta jättämisen osalta.

A on täyttämänsä kuntoselvityslomakkeen vakuutusyhtiölle lähettäessään antanut vakuutusyhtiölle vääriä tietoja henkilöautonsa kunnosta. Esitetyn selvityksen perusteella väärien tietojen antamiselle ei ole ollut todettavissa muuta syytä kuin pyrkimys saada törmäysvahingon johdosta suurempi korvaus auton arvoa alentavista vaurioista ja vioista ilmoittamatta jättämällä. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että väärät tiedot on annettu vilpillisessä tarkoituksessa.

Vakuutussopimuslain 72 §:n perustelujen mukaan (HE 114/1993 vp, s. 69) korvausta voidaan alentaa tai se evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Harkinnassa voidaan muun muassa ottaa huomioon, kuinka huomattavaa hyötyä vilpillä on tavoiteltu, menettelyn törkeysaste muutoin, vilpin käyttöön johtaneet syyt sekä vakuutuksenantajalle mahdollisesti aiheutuneet ylimääräiset selvittelykustannukset.

Esillä olevassa tapauksessa ajoneuvon vaurioitumisesta maksettava korvaus määritellään ajoneuvon käyvän arvon mukaisesti. Vakuutusehtojen mukaan käyvällä arvolla tarkoitetaan sitä käteishintaa, joka ajoneuvosta on yleisesti saatavissa vakuutustapahtuman sattumispäivän markkinatilanteessa, jos sitä pidettäisiin myytävänä tarkoituksenmukaisella tavalla

Vakuutusyhtiö on vedonnut C Oy:n käyvän arvon lausuntoon, jonka mukaan kyseessä on vuonna 2010 käyttöön otettu Skoda Octavia, jonka mittarilukema on 190.773 km. Autossa on ollut yksi aikaisempi lunastukseen johtanut törmäysvaurio. Edellisen lunastuksen jälkeen autoa ei ole korjattu hyvän korjaustavan mukaisesti. Auton etupäässä on myös vanha korjaamaton vaurio. Lausunnon mukaan auton tekniikassa on teknisessä tutkinnassa havaittu vikaa ja ainakin EGR-venttiili tulisi vaihtaa. Lausunnossa on tuotu esille merkiltään ja malliltaan vastaavien vuosina 2010–2011 käyttöön otettujen ajoneuvojen hintapyyntöjä, jotka ovat vaihdelleet 5.900 ja 8.590 euron välillä. Lausunnon mukaan tieto ajoneuvon aikaisemmasta lunastaminen kolarivaurion johdosta laskee ajoneuvon käypää arvoa. Lausunnossa on katsottu, että asiakkaan henkilöauton käypä arvo olisi aiempaa lunastusta koskevan tiedon perusteella, mutta ilman aikaisempia vikoja ja vaurioita ollut todennäköisesti noin 4.500 euroa. Etuosan puutteellinen korjaustapa, korjaamaton kolarivaurio ja EGR-venttiilin vika huomioon ottaen asiakkaan henkilöauton käypä arvo on C Oy:n lausunnon mukaan 1.500 euroa.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella ja ottaen huomioon, että A ei ole esittänyt selvitystä vastaavanlaisten ajoneuvojen hintatiedoista tai selvitystä ajoneuvossa olleiden vikojen ja vaurioiden vaikutuksesta autonsa todennäköiseen myyntihintaan, Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n henkilöauton vakuutusehtojen mukainen käypä arvo on ollut 1.500 euroa, ja toisaalta auton käypä arvo ilman aiempien korjaamattomien vaurioiden ja EGR-järjestelmän vian vaikutusta olisi ollut 4.500 euroa.  

Vakuutusyhtiö ei ole vilpin osalta vedonnut siihen, että kesän 2009 kolarivauriosta ei ole ilmoitettu kuntoselvityslomakkeella vakuutusyhtiölle. Vakuutuslautakunta kuitenkin arvioi, että lunastukseen johtaneen vahinkotapahtuman jäljiltä puutteellisesti korjattujen korivaurioiden ja EGR-venttiilin vian alentava vaikutus ajoneuvon käypään arvoon olisi todennäköisesti ollut noin 2.500 euron luokkaa. Ottaen huomioon, että ajoneuvon todellinen käypä arvo on ollut noin 1.500 euroa, lautakunta pitää vilpillä tavoiteltua hyötyä siinä määrin merkittävänä, että vakuutusyhtiö on voinut vakuutussopimuslain 72 §:n perusteella kokonaan evätä korvauksen 21.10.2019 sattuneesta vahingosta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho