Tapahtumatiedot

Vahingonkärsinyt A (s.1972) sai 18.11.2009 työtapaturman yhteydessä vasemman käden kolmen sormen (II-IV) vammat, jotka vaativat useita korjausleikkauksia. A katsoo, että vasemman käden oireilun lisäksi CRPS-oireilu on levinnyt oikeaan käteen ja että vastuuvahingosta aiheutuneiden kiputilojen seurauksena hänelle on psyykkistä toiminnanvajavuutta.

Vastuuvakuutusyhtiö katsoi, että vammasta aiheutui A:lle pitkittynyttä kiputilaa vasemman käden osalta, joka täyttää monimuotoisen paikallisen kipuoireyhtymän (CRPS II) kriteerit. Myös vasemman värttinähermon pintahaara vaurioitui vahingossa. Vastuuvakuutusyhtiö arvio A:lle kuuluvan tilapäisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 4 siten, että A:lle maksettava korvaus on 6.200 euroa. Oikean käden oireiden ja A:n psyykkisen oireilun osalta vakuutusyhtiö toteaa, ettei niiden voida katsoa olevan seurausta 18.11.2009 vahinkotapahtumasta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

A katsoo valituksessaan edelleen, että myös oikean käden kipuoireilun on katsottava olevan seurausta 18.11.2009 vahinkotapahtumasta. A vaatii valituksessaan myös, että hänen vahinkotapahtuman jälkeen alkanut psyykkinen oireilu korvataan vastuuvahingon seurauksena. A on myös tyytymätön hänelle vahinkotapahtuman johdosta maksettuun tilapäisen haitan korvaukseen. Näkemyksensä tueksi A viittaa laajasti häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin.

A oli tyytymätön myös hänelle korvatun kotiavun määrään. Tältä osin A selventää vielä, ettei hän pysty koronaepidemian vuoksi käyttämään ulkopuolista siivousapua, vaan siivouksen hoitaisivat hänen alaikäiset lapsensa. Näin ollen A vaatii, että korvaus kotitöistä maksetaan rahana.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A toistaa vaatimuksensa perusteineen. Erityisesti A painottaa vielä, että ennen vahinkotapahtumaa 18.11.2009 hänellä ei ole ollut mitään sellaisia sairaudentiloja, joista nyt todetut toiminnalliset ja psyykkiset oireet olisivat aiheutuneet. A viittaa edelleen häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoihin ja etenkin psykiatrin lausuntoon 12.6.2020. Lisäksi A huomauttaa, että kun asiaa käsiteltiin käräjäoikeudessa, ei hänelle ollut tehty vielä niitä kaikkia toimenpiteitä, joiden huomioimisesta on tässä vaiheessa kysymys. Ennen tuomiota A:lle oli tehty ainoastaan kolme toimenpidettä, kun nyt niitä yksitoista. Lisäkirjelmässään A listaa vielä kertaalleen kaikki mainitut toimenpiteet.

A on sittemmin toimittanut myös lisää häntä koskevia uusia lääkärinlausuntoja käsittelyn edetessä.

Vakuutuslautakunnan hankkimien asiantuntijalausuntojen jälkeen toimittamassaan lisäkirjelmässä A esittää vielä viisi seikkaa, jotka Vakuutuslautakunnan tulee huomioida ratkaisusuositusta antaessaan.

Ensinnäkin A toteaa, että saman vahinkotapahtuman johdosta annetussa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksessä 14.12.2017 mainitaan, että A:lla 8.4.2017 todettu nivelrikko on todennäköisessä syy-yhteydessä 18.11.2009 vahinkotapahtumaan ja sen seurauksena syntyneisiin vammoihin ja näin ollen myös vuonna 2017 tehdyt leikkaukset tulee huomioida vahingon korvaamisen yhteydessä. Lautakunnan käyttämät asiantuntijalääkärit eivät ole huomioineet tätä päätöstä antaessaan lausuntojaan.

Toiseksi A kyseenalaistaa Yrjänä Nietosvaaran lausuman siitä, että osa hänen leikkauksistaan eivät olisi olleet tarpeellisia. A:n mukaan jokaisen leikkauksen indikaatio on ollut asianmukainen leikkaushetkellä arvioitaessa. Kolmanneksi A haluaa vielä huomauttaa, etteivät lautakunnan käyttämät asiantuntijalääkärit ole tavanneet tai tutkineet A:ta henkilökohtaisesti. A vahvistaa vielä sen, että hänen dominantti kätensä on nimenomaan vasen käsi, mikä ilmenee muun muassa 9.10.2013 päivätystä lääkärinlausunnosta. Lopuksi A viittaa myös korkeimman oikeuden ennakkotapauksiin KKO 2017:96 ja KKO 2013:7, joissa on otettu kantaa psyykkisen oireilun ja vahinkotapahtuman välisen syy-yhteyden olemassaoloon silloinkin, kun oireiden ja vahinkotapahtuman välillä on kulunut pidempi aika.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian taustatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

A:lle aiheutuneen tilapäisen haitan osalta vakuutusyhtiö viittaa käräjäoikeuden ratkaisuun 2011, jolloin käräjäoikeus on arvioinut kohtuulliseksi korvaukseksi tilapäisestä haitasta 3.000 euroa. A:n henkilövahinko on tullut käsiteltäväksi vastuuvakuutuksesta tämän jälkeen ja vakuutusyhtiö aiemmasta tuomiosta huolimatta maksanut asiassa lisäkorvauksia, joista viimeisin on maksettu päätöksellä 3.2.2020. Yhtiön näkemyksen mukaan A:n tilapäinen haittaa kuuluu liikennevahinkolautakunnan luokkaan 4, jonka perusteella korvauksia on maksettu yhteensä 6.200 euroa. Yhtiö toteaa, että kokonaisuutena arvioiden mainitussa summassa on huomioitu myös ne toimenpiteet, joista ei A:n valituksen mukaan ole maksettu erillistä korvausta. Näin ollen vakuutusyhtiö katsoo, ettei perusteita korvauksen korottamiselle ole.

Vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvattavaksi A:n vasempaan yläraajaan kehittyneen pitkittyneen kiputilan (CRPS) ja tästä aiheutuva hoidon tarve ja muut mahdolliset korvauserät huomioidaan vastuuvakuutuksesta. Sen sijaan yhtiö katsoo edelleen, että A:n oikean yläraajan oireet eivät ole syy-yhteydessä vastuuvahinkoon 18.11.2009. Yhtiö toteaa, että A:n perussairauksien aiheuttamaa kiputilaa tai näiden mahdollisesti aiheuttamaa alentunutta kipukynnystä tai muuta haittaa ei voida korvata vastuuvakuutuksen perusteella. Samoin perustein vakuutusyhtiö katsoo, että tapauksessa käytettävissä olevan selvityksen perusteella ei voida todeta, että A:lla diagnosoitu masennus ja muu psyykkinen oireilu olisi seurausta käsiteltävästä vastuuvahingosta.

Lopuksi vakuutusyhtiö selventää, että A:lle on myönnetty maksusitoumus ulkopuolisen kotiavun käyttöön ajalle 18.5.2020 – 30.6.2020. Yhtiö toteaa kuitenkin, että korvausta maksetaan ainoastaan henkilövahingon seurauksena aiheutuneista tosiasiallisista kustannuksista ja jos apua ei jostain syystä käytetä, ei vahingonkorvauslain nojalla korvattavaa kuluakaan aiheudu.

Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö pitää asiassa annettuja korvauspäätöksiä voimassaolevan oikeuden ja vakuutusehtojen mukaisina.

Asiakkaan lisäkirjelmän jälkeen vakuutusyhtiö on toimittanut vielä varmuuden vuoksi samaa vahinkoa koskevan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuksenottajana olleella L Oy:llä ei ollut tapauksessa lausuttavaa.

Asiantuntijalausunnot

Yrjänä Nietosvaaran asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa dosentti, LT, kirurgian, ortopedian ja traumatologian sekä käsikirurgian erikoislääkäri Yrjänä Nietosvaaralta. Asiantuntijalääkäri on viitannut lausunnossaan Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettuihin asiakirjoihin ja lääketieteellisiin selvityksiin ja todennut, että A:lla todettiin 18.11.2009 vahinkotapahtuman jälkeen haavoja vasemman käden etu- ja keskisormessa, sekä poikkimurtuma vasemman nimettömän keskijäsenessä ensiavussa ja leikkaussalissa tehtyjen kliinisten ja röntgentutkimusten perusteella. Lisäksi A:lla todettiin vajaat kaksi vuotta edellä mainitusta vammasta löysyyttä vasemman käden 2-4 sormien PIP-nivelten kämmenen puoleisissa nivelsiteissä. Nietosvaaran näkemyksen mukaan vähän epäselväksi jää, onko tämä seurausta edellä mainitusta vammasta vai rakenteellinen ominaisuus.

Lausunnossaan Nietosvaara katsoo, ettei A:n oikean käden CRPS-oireilu ole syy-yhteydessä 18.11.2009 vahinkotapahtumaan. Nietosvaara toteaa, että A:lla on todettu CRPS-kriteeristön täyttävää oireilua vasta 8.4.2017 sattuneen uuden vamman jälkeen. Tällöin A:n oireisto pahentui selvästi vasta luudutusleikkauksen jälkeen, missä luuta otettiin värttinäluusta läheltä värttinähermon tuntohaaroja. A:lle on tehty hermoratatutkimus kahdesti, joista ensimmäisessä ei ollut hermovaurioon sopivia löydöksiä, mutta 2.5.2019 tehdyssä tutkimuksessa sitten todettiin värttinähermon tuntohaarojen rannetason vaurioon sopivat löydökset.

Nietosvaara toteaa, että A:lle on sattunut uusi tapaturma 8.4.2017, minkä jälkeen hänelle on kehittynyt keskivaikea kipuoireyhtymä, joka johtuu tästä uudesta tapaturmasta ja sen hoidosta (värttinähermon tuntohaarat ovat vaurioituneet luunotosta). Nietosvaaran mukaan A:n keskivaikea CRPS ei ole syy-yhteydessä 18.11.2009 tapaturmaan, vaan 8.4.2017 sattuneeseen vammaan ja sen hoitoon.

Tilapäisen haitan osalta Nietosvaara katsoo, ettei käytettävissä olevan aineiston mukaan arvioiden ole perustetta vakuutusyhtiön jo maksaman korvauksen (vaikeat vammat, 6.200 euroa) korottamiselle.

Lopuksi Nietosvaaraa pohtii vielä viimeisimpien A:lle tehtyjen leikkauksien tarpeellisuutta vasemman käden vamman hoitamiseksi.

Tanja Laukkalan asiantuntijalausunto

Vakuutuslautakunta on pyytänyt asiassa asiantuntijalausuntoa lääketieteen tohtori, dosentti ja psykiatrian erikoislääkäri Tanja Laukkalalta, jolla on myös sotilaslääketieteen, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys.

Lausunnossaan Laukkala viittaa käytettävissään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen ja toteaa, että Kansallisen Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan masennus on taustaltaan monitekijäinen sairaus, ja kansallisen Ahdistuneisuushäiriöt Käypä hoito -suosituksen mukaan ahdistuneisuushäiriöt ovat myös taustaltaan monitekijäisiä. Masennusdiagnoosi asetetaan kahden edeltävän viikon aikaisten oireiden perusteella. Suomessa noin 5 - 7 % aikuisista sairastaa vuoden aikana kahden viikon masennusjakson ja jonkin ahdistuneisuushäiriön esiintyvyysriski on samaa tasoa.

Laukkala katsoo lausunnossaan olevan mahdollista, että A:n psyykkinen oirekuva ja hoidon tarve ovat syy-yhteydessä vahinkotapahtumaan 18.11.2009, vaikka tapaturman ja masennusoireiden välillä on kulunut lähes 10 vuotta. Laukkala katsoo, että erillistä vahinkotapahtumasta riippumatonta herkkyyttä ennen ensimmäistä käden työtapaturmaa ei asiakirjoissa tule esiin A:n tapauksessa, mutta muita kiputiloja aiheuttavia sairauksia kuvataan useita. Laukkala huomauttaakin, että aikaviive 2009 tapaturmasta asiakirjoissa 2019 - 2020 kuvattuihin psyykkisiin oireisiin, masennusjaksoon ja ahdistuneisuusoireisiin on huomattavan pitkä. Laukkala toteaakin, että myös vuoden 2017 tapaturma ja muu sairastaminen sekä yksityiselämän kuormitus voivat 2009 tapaturman ja CPRS -oireyhtymän ohessa vaikuttaa kuvattuihin psyykkisiin kuormitusoireisiin. Näin ollen Laukkala katsoo lausunnossaan, että A:lla on kuvattu taustaltaan monitekijäinen psyykkinen oireisto, eikä tilapäistä psyykkistä haittaa syyseuraussuhteessa 18.11.2009 vahinkotapahtumaan ole kuvattu.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on Vakuutuslautakunnan arvioitavana, onko A:n oikean käden kipuoireisto kehittynyt 18.11.2009 vahinkotapahtuman seurauksena. Riitaa on niin ikään siitä, kuinka suuri tilapäinen haitta hänelle on vahinkotapahtuman yhteydessä syntyneiden vammojen seurauksena aiheutunut. Lisäksi lautakunnan arvioitavana on, onko A:n psyykkinen oireilu ja masennus lääketieteellisessä syy-yhteydessä 18.11.2009 vahinkotapahtumaan.

Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, tapauksessa on pidettävä osapuolten kesken riidattomana, että A:lle on 18.11.2009 vahinkotapahtuman seurauksena jäänyt vasempaan käteen CRPS-kriteeristön täyttämä vamma.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vastuuvakuutuksen ehtojen kohdan 2 mukaan vakuutuksesta korvataan toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, kun
- vahinko todetaan vakuutuskauden aikana ja
- vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta.
…

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista,
2) ansionmenetyksestä,
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta,
4) pysyvästä haitasta.

Asian arviointi

Oikean käden CRPS-oireiden ja psyykkisen oireilun syy-yhteyden arviointi

Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijan velvollisuutena on näyttää toteen vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman, esimerkiksi tapaturman, sattuminen sekä tapaturman ja korvausvaatimuksen perusteena olevan vamman välinen syy-yhteys. Jos hän näyttää tämän riittävän vakuuttavasti, on vakuutuksenantaja puolestaan velvollinen osoittamaan, että vahinko on aiheutunut vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli vakuutuksenantaja haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.

Syy-yhteyden toteaminen perustuu yleisellä tasolla lääketieteelliseen tutkimustietoon eri vammatyypeistä ja niitä aiheuttavista tekijöistä sekä sen ohella käsiteltävässä yksittäisessä tapauksessa saatuihin tietoihin tapaturman sattumistavasta, vammamekanismin voimakkuudesta ja todetun vamman laadusta. Syy-yhteyttä arvioitaessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea siihen, miten hyvin todettujen vammojen ja oireiden laatu sopii yhteen kuvatun tapaturmamekanismin laadun ja voimakkuuden kanssa. Sen sijaan syy-yhteyttä ei voida pitää todistettuna vain ajallisen yhteyden perusteella eli pelkästään sen pohjalta, että oireet ovat ilmaantuneet kuvatun vahingon jälkeen.

A on vaatinut, että hänelle korvataan vastuuvahingon 18.11.2009 seurauksena myös oikean käden CRPS-oireista aiheutuvat kustannukset sekä sittemmin sen seurauksena kehittyneestä psyykkisestä oirekuvasta aiheutuva haitta ja kustannukset. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan oikean käden kipuoire ei ole yhteydessä 2009 sattuneeseen vastuuvahinkoon, vaan kysymys on vastuuvahingosta riippumattomista sairaudentiloista. Samoin perustein yhtiö katsoo, ettei A:lla todettu masennusoireisto ole lääketieteellisessä syy-yhteydessä 2009 sattuneeseen vahinkotapahtumaan.

Vakuutuslautakunta viittaa kipua koskevaan Käypä hoito -suositukseen, jonka mukaan monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (complex regional pain syndrome, CRPS), on raajan pitkäaikainen paikallinen kipuoireisto, jolle ovat ominaisia tunnon ja motoriikan muutokset sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus. Vaikeaan CRPS:ään liittyy myös troofisia muutoksia, kuten osteoporoosia, ihon, kynsien ja karvoituksen muutoksia ja nivelkapselien jäykistymistä. CRPS I on alueellinen kipuoireyhtymä, johon ei liity hermovauriota. CRPS II:een liittyy hermovaurio. Kuten edellä on todettu, lautakunta toteaa tapauksessa olevan riidatonta, että A:n vasempaan käteen on katsottu kehittyneen CRPS-oireyhtymä nyt käsiteltävän vastuuvahingon seurauksena. Kysymys on tältä osin ainoastaan siitä, onko CRPS:n katsottava levinneen myös oikeaan yläraajaan 2009 vahinkotapahtuman seurauksena.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A hakeutui 18.11.2009 lääkärin vastaanotolle vasemman käden vamman takia. Vastaanotolla A:lla todettiin haavoja vasemman käden etu- ja keskisormessa, sekä poikkimurtuma vasemman nimettömän keskijäsenessä ensiavussa ja leikkaussalissa tehtyjen kliinisten ja röntgentutkimusten perusteella.

Potilaskertomuksen 8.2.2017 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle, kun oppilas oli edellisenä päivänä vääntänyt vasemman käden sormea virheasentoon. Röntgenkuvassa ei tällöin ollut erotettavissa selkeästi murtumaa. Hoitona oli tällöin ensisijaisesti lastahoito ja sittemmin kipsaus. 3.5.2017 lausunnossa on todettu, että mikäli A:n sormen tila ei helpotu, niin on mahdollista harkita operatiivista hoitoa. Lausunnossa on todettu kuitenkin, että elektiivisten leikkausten hoitaminen saattaa venyä syksylle. E-lausunnon 15.12.2017 mukaan A:lle suoritettiin vasempaan käteen luudutusleikkaus. E-lausunnon 25.1.2018 mukaan jälkitarkastuksessa otetussa röntgenissä fiksaatiomateriaalin todetaan olevan paikoillaan ja että luutuminen etenee. Komplikaatioihin viittaavaa ei kuvissa ollut nähtävissä. Käsi operoitiin sittemmin uudelleen 27.2.2018, jonka jälkeen vasemman käden puutumisoireet jatkuivat. 12.4.2018 suoritetussa ENMG-tutkimuksessa ei ollut todettavissa merkkejä hermovauriosta, joka selittäisi vasemman yläraajan oireet. E-lausunnon 31.8.2018 mukaan A:lta on poistettu vasemmasta kädestä K-piikit operaatiossa 20.8.2018. E-lausunnossa 17.9.2018 todetaan sormien olevan rauhalliset. Niissä ei todettu turvotusta ja haavojen todettiin olevan siistit.

Seuraavissa lääkärinlausunnossa A:lla kuvataan vasemmassa kädessä samankaltaisena säilynyt kipuoire. Käsi päädyttiin operoimaan uudestaan 7.1.2019, jolloin käteen tehtiin luupalkkisiirre. E lausunnossa 14.1.2019 on todettu, että A:n käsi on operoitu 13 - 14 kertaa vuosien varrella 2009 vahinkotapahtuman jälkeen. Samassa lausunnossa on maininta, että sairaus on vaikuttanut vahvasti A:n mielenterveyteen. 21.3.2019 lausunnon mukaan neurologi on ohjannut A:n CPRS -tyyppisen kiputilan vuoksi kipupsykologille sekä aloittanut vasemman jalan neuropaattisen kivun lääkehoidon myös masennusoireisiin käytetyllä lääkkeellä, kuitenkin käyttöaiheella kiputila. ENMG-tutkimuksessa 2.5.2019 on arvioitu löydöksenä vasemmalla radialishermon sensoristen pintahaarojen vaurio ranteen kohdalla. Kyynärvarresta ranteeseen hermon todetaan olevan kunnossa.

Kevään ja kesän 2019 aikana fysiatri on kuvannut A:lla psyykkistä kuormittuneisuutta, uniongelmia ja masennus- ja ahdistuneisuusoireita. Oireita on kartoitettu myös itsearviointilomakkein sekä suositeltu neuropaattiseen kipuun myös masennusoireita lievittävä lääkehoitoa. Kipupsykologin käyntitekstissä 18.6.2019 kuvastuu myös masennus- ja ahdistuneisuusoireita oirekartoituslomakkeissa. 19.10.2019 E-lausunnossa todetaan kivun levinneen koko vasempaan yläraajaan. E-lausunnossa 13.11.2019 A:n kuvataan olevan psyykkisesti rasittunut ja että hänellä on masennus, joka liittyy kiinteästi kipuoireiluun. Suurimmaksi haasteeksi A on kuvannut valitusprosessin vakuutuksiin liittyvistä korvauseristä.

E-lausunnossa 25.11.2019 kuvataan, että myös A:n oikeaan yläraajaan on alkanut tulla tuntohäiriöitä, turvotusta ja vapinaa.

24.1.2020 kipupsykologikäynniltä on todettu, että A on kovin rasittunut psyykkisesti, stressaantunut, hermostunut ja ahdistunut. Taistelu etuisuusasioista jatkuu ja pitkittyy ja A joutuu jatkuvasti todistelemaan vajaakuntoisuuttaan. A on tyytymätön kaikkeen. Lausunnossa kuvataan vahvat syyllisyyden tunteet sekä itseinhoa ja -syytöksiä. A:lla kuvataan olevan myös jatkuvasti kiihtynyt olo, keskittymisvaikeutta, kiinnostuksen puutetta, väsymystä, jaksamattomuutta, ärtyvyyttä sekä univaikeuksia.  A on saanut BAI-ahdistusoirekyselyssä 46 pistettä, mikä on viite vahvasta ahdistusoireilusta, oireet näyttäytyvät kyvyttömyytenä rentoutua, pahimman pelkona, kauhun tunteena, hermostuneisuutena, pelästyneisyytenä sekä erillisinä kehollisina tuntemuksina (mm. vatsavaivat, palan tunne kurkussa, heikotuksen tunne jaloissa, hengenahdistus jne.).

28.1.2020 päivätyn E-lääkärinlausunnon mukaan useiden operaatioiden jälkeen A:lle on kehittynyt vasempaan dominanttiin yläraajaan keskivaikea krooninen CRPS-oireyhtymä. CRPS voi lausunnon mukaan levitä peilikuvana vastakkaiseen raajaan tai jopa alaraajoihin ajan kanssa. Lausunnossa todetaankin, että verrattuna A:n edelliseen käyntiin myös oikean yläraajan CRPS 1:n sympaattiset oireet ovat lisääntyneet ja CRPS on akutisoitunut myös oikeassa yläraajassa.

E-lausunnon 25.2.2020 mukaan A:lla on todettu hankala CRPS-oireisto molemmissa käsissä. Tilanteen kuvataan pahentuneen viimeisen vasemman keskisormen cerlage-langan poiston jälkeen (13.2.2020), mikä jouduttiin poistamaan ojentajajänteestä "terävästi". E-lausunnossa 21.4.2020 todetaan, että uuden operaation jälkeen CRPS-oireet ovat lisääntyneet vasemmassa kädessä ja myös oikeassa kädessä ovat vahvistuneet sympaattiset oireet. Lausunnon mukaan CRPS-oire on levinnyt myös oikeaan yläraajaan ja myös siinä diagnostiset kriteerit täyttyvät.

Psykiatrian lausunnon 12.5.2020 mukaan A:lla on todettu diagnoosina keskivaikea masennus. Psykiatrin lausunnossa 29.5.2020 A:n kuvataan olleen erittäin uupunut erilaisten valitusprosessien vaikeuteen ja hitauteen. 12.6.2020 psykiatrin lausunnossa todetaan aiemmat oireet ja todetaan, että anamnestisesti ei tule esille, että A:lla olisi ollut aikaisempaa psykiatrista oireilua tai muuta hoitohistoriaa, joka altistaisi masennukselle ja näin ollen syy-yhteys käden vammautumiseen näyttää ilmeiseltä. 10.9.2020 neuropsykologin tutkimuksessa nousee edelleen korostuneesti esille A:n psyykkinen kuormittuneisuus. Lausunnon mukaan A:n psyykkiset voimavarat ovat vähitellen heikenneet toimintakyvyn romahtamisen ja elämänpiirin kaventumisen myötä.

Lääketieteellisen syy-yhteyden arvioimiseksi Vakuutuslautakunta on päätynyt pyytämään asiantuntijalausuntoa käsikirurgian asiantuntijalta Yrjänä Nietosvaaralta sekä psykiatrian asiantuntijalta Tanja Laukkalalta. Lausunnon antava lääkäri toimii asiassa puolueettomana tahona ja ottaa kantaa ratkaistavan asian kannalta olennaisiin lääketieteellisiin kysymyksiin. Asiantuntija arvioi asiaa sen perusteella, mitä hoitavien lääkäreiden antamissa kirjallisissa lääkärintodistuksissa ja -lausunnoissa on mainittu. Olennaisia ovat tällöin ne tutkimuksin varmistetut tosiasiat ja lääketieteellisesti perustellut johtopäätökset, jotka hoitava lääkäri on potilaansa tilanteesta ja kyvyistä kirjannut.

A:n oikean käden CRPS-oireilun ja 18.11.2009 vahinkotapahtuman välisen syy-yhteyden osalta Nietosvaara toteaa, että asiakirjojen mukaan ei voida perustellusti katsoa, että diagnoosi olisi syy-yhteydessä 2009 sattuneeseen vahinkotapahtumaan.  Nietosvaaran näkemyksen mukaan todennäköisempää on, että A:n oireisto on seurausta A:lle 8.4.2017 aiheutuneesta uudesta työtapaturmasta ja tämän vahinkotapahtuman hoitona tehdystä luudutusleikkauksesta.

A:n psyykkisen oireilun sekä etenkin hänellä diagnosoidun keskivaikean masennuksen ja 18.11.2009 vahinkotapahtuman välisen syy-yhteyden osalta Laukkala toteaa, että hän pitää mahdollisena A:n psyykkisen oirekuvan ja hoidon tarpeen olevan lääketieteellisessä syy-yhteydessä edellä mainittuun vahinkotapahtumaan. Laukkala toteaa kuitenkin, että aikaviive 2009 vahinkotapahtumasta asiakirjoissa kuvattuihin psyykkisiin oireisiin on huomattavan pitkä ja että myös vuonna 2017 sattunut työtapaturma ja muu yksityiselämän kuormitus ovat vaikuttaneet CRPS-oireyhtymän ohella A:n psyykkisiin kuormitusoireisiin.

Vakuutuslautakunta viittaa käytössään olevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä hankkimaansa asiantuntijalausuntoon ja katsoo, ettei asiassa sille esitetyn selvityksen perusteella voida todeta, että A:lle olisi 18.11.2009 sattuneen tapaturman perusteella muodostunut oikeaan yläraajan alueellinen kipuoireyhtymä eli CRPS.

A:lla todetun keskivaikean masennuksen ja muiden psyykkisten oireiden osalta lautakunta toteaa vielä, että vaikka asiantuntijalausunnon mukaan on mahdollista, että oirekuva on osaltaan syy-yhteydessä 2009 vahinkotapahtumaan, niin masennukselle on esitetty myös muita todennäköisiä syitä. Näin ollen lautakunta katsoo, että kun otetaan huomioon, että psyykkisen oireilun provosoinut kipuoireilu on olennaisesti pahentunut vuoden 2017 uuden työtapaturman jälkeen ja että ajallinen yhteys 2009 vahinkotapahtumasta keskivaikeaan masennusjaksoon on huomattavan pitkä, ei psyykkisestä oireilusta aiheutuneen hoidon tarpeen voida enää katsoa olevan syy-yhteydessä vuonna 2009 sattuneeseen vahinkotapahtumaan.

Tilapäinen haitta

Vakuutusyhtiö on arvioinut A:lle vahinkotapahtumasta 18.11.2009 aiheutuneen tilapäisen haitan kuuluvan Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden luokkaan 4 ja korvaus on suoritettu luokan keskikolmanneksen mukaisena siten, että korvaus on kokonaisuutena arvioiden 6.200 euroa. A vaatii, että tilapäinen haitta arvioidaan uudestaan ja että korvaus suoritettaan korkeampana. A:n mukaan haitan arvioimisessa on otettava huomioon kaikki hänelle tehdyt vasemman käden operaatiot.

Edellä esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen ja asiantuntijalausunnossa todettuun viitaten Vakuutuslautakunta katsoo, etteivät A:n oikean käden kipuoireet ole syy-yhteydessä nyt tarkasteltavana olevaan vuonna 2009 sattuneeseen vahinkotapahtumaan. Näin ollen tilapäistä haittaa arvioidaan siten ainoastaan vasemman käden oireiston valossa.

Arvioidessaan vamman vahingonkärsijälle aiheuttamaa kipua ja särkyä ja muuta tilapäistä haittaa lautakunta on käyttänyt apunaan liikennevahinkolautakunnan antamia normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia, joita yleisesti sovelletaan vahingonkorvauskäytännössä. Lautakunnan käsityksen mukaan kyseisiä normeja ja suosituksia voidaan yleensä pitää vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Edellä mainittuun liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen luokkaan 4, (vaikeat vammat) kuuluvia vammoja ovat mm. hidastuneesti luutuva murtuma, luunmurtumaa seuraava märkäinen tulehdus, murtuman jälkeinen niveljäykistymä ja nivelrikko, lisätautien komplisoima rintakehän ja vatsaontelon leikkaus, toistuva suolitukkeuma, keskivaikea aivovamma, vaikeat kasvoluiden monimurtumat, raajojen monimurtumat tai vastaavat suurten vammojen yhdistelmät, silmän tai sen näön menetys, useiden silmien menetys, laaja palovamma tai paleltuminen, josta on seurauksena varpaiden menetys. Vaikeille vammoille ominaista on, että niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa tai henkitorven avanteen, niiden hoito vaatii sairaalahoitoa pidentäviä hoitomenetelmiä, ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3–8 viikkoa, toiminnallinen toipuminen vaatii yli kahdeksan kuukautta ja niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

Lautakunnan asiantuntijalääkäri Nietosvaara on lausunnossaan katsonut, ettei käytettävissä olevan aineiston mukaan arvioiden ole perusteita korottaa A:lle suoritettua tilapäisen haitan korvausta. Myös psykiatrian asiantuntijalääkäri Laukkala on katsonut lausunnossaan, ettei A:lle ole jäänyt vahinkotapahtuman 18.11.2009 seurauksena korvattavaa tilapäistä psyykkistä haittaa.

Käytettävissään olevan lääketieteellisen selvityksen sekä hankkimiensa asiantuntijalausuntojen perusteella lautakunta katsoo A:n tapauksessa toiminnallisen tilapäisen haitan kuuluvan liikennevahinkolautakunnan normien mukaiseen haittaluokkaan 4 ja luokan sisällä sen keskikolmannekseen. Samoin perustein lautakunta katsoo myös, ettei A:lle ole jäänyt 18.11.2009 sattuneen vahinkotapahtuman seurauksena korvattavaa tilapäistä psyykkistä haittaa.  Näin ollen vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön suorittamat korvaukset ovat vakiintuneen korvauskäytännön mukaisia.

Kotiavun korvattavuus

Vakuutusyhtiö on antanut päätöksen, jonka mukaan A:lle on myönnetty siivousapua 30.6.2020 saakka, kuten A on valituksessaan vaatinut. A on kuitenkin tyytymätön hänelle maksettuihin korvauksiin kohonneiden kotihoidon kustannuksiin siltä osin, kun A:n alaikäiset lapset ovat joutuneet huolehtimaan A:n talouden kotitöistä. A vaatii tästä rahallista korvausta, koska hän ei ole voinut hyödyntää ulkopuolista apua koronaepidemian vuoksi.

Vahingonkorvauslain mukaan vahinkoa kärsineellä on oikeus saada korvaus sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista, kuten kohonneista kodinhoidollisista kustannuksista. Lähtökohta on, että korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että hänelle on korvattavan vahingon johdosta aiheutunut ne kustannukset, joista hän korvausta vaatii.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa lautakunta katsoo jääneen selvittämättä, että A:lle olisi syntynyt tosiasiallisia lisäkuluja kodinhoitokustannuksista. Tältä osin lautakunta ei suosita asiassa lisäkorvausta maksettavaksi.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita asiassa lisäkorvauksia.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen