Tapahtumatiedot

A (s. 1941) on tehnyt helmikuussa 2019 useita lääkevahinkoilmoituksia hänelle astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon määrätyistä lääkkeistä. Flixotide Diskus -lääke on määrätty 13.10.2016 ja siitä on ilmoituksen 13.2.2019 mukaan aiheutunut näön heikentymistä, näköhäiriöitä, voimien puutosta ja äänen käheyttä. Relvar Ellipta -lääke on määrätty 23.11.2016 ja siitä on ilmoituksen 13.2.2019 mukaan aiheutunut paikkaa vaihtavia särkyjä, paikallisia kipupisteitä, kuumeista oloa, katkokävelyä ja katko-oloa, turvotuksia sormissa sekä omituisia mustelmia. Spiriva Respimat -lääke on määrätty 13.10.2016 ja siitä on ilmoituksen 13.2.2019 mukaan aiheutunut näön hämärtymistä, vasemman silmän punotusta, hengitysvaikeuksia ja monenlaisia muita vaivoja. Duaklir Genuair -lääke on määrätty 15.9.2015 ja siitä on ilmoituksen 13.2.2019 mukaan aiheutunut vasemman silmän ärtymistä, sumentunut näkö, kuumeinen olo ilman kuumetta, äänen käheyttä, lihaskipuja, makuaistin häiriö, tulehdus hampaiden tukikudoksissa, ripuli, virtsaumpi ja lihasheikkoutta. Ilmoituksen 15.2.2019 mukaan A:lle on tullut runsaasti erilaisia oireita myös 17.7.2017 määrätystä Bufomix Easyhaler -lääkkeestä.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään, että A:n ilmoittamat haittavaikutukset ovat mahdollisesti voineet johtua käytetyistä lääkkeistä. Lääkkeen haittavaikutusta ei kuitenkaan korvata lääkevahinkona, jos se olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena ottaen huomioon kyseisen sairauden laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus, asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat. Yhtiö totesi, että A:n astman ja keuhkoahtaumataudin hoitaminen oli ollut haasteellista ja edellyttänyt useiden lääkkeiden käyttämistä. Sairauksista aiheutuvat hengitysoireet olivat haitanneet A:n toimintakykyä merkittävästi vuosien ajan. Oireiden hoitoon käytettyjen lääkkeiden mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia oli A:n tapauksessa pidettävä kohtuudella siedettävinä lääkkeen haittavaikutuksina hoidettavana olevan sairauden laatu ja vaikeusaste huomioiden. Näin ollen A:n hakemaa korvausta ei maksettu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen Duaklir Genuair-, Spiriva Respimat-, Flixotide Diskus- ja Relvar Ellipta -lääkkeiden osalta. A käy valituksessaan läpi tapahtumatietoja näiden lääkitysten osalta ja katsoo, että haittavaikutukset ovat johtuneet lääkkeistä. A ei pyydä ratkaisusuositusta Bufomix Easyhalerin osalta. Bufomix Easyhalerin käyttöönoton jälkeen A:n astma ja keuhkoahtaumatauti ovat olleet erittäin hyvässä hallinnassa ilman minkäänlaisia haittavaikutuksia.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esitetyn kannan.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 8.7.2015 - 26.2.2019.

Keuhkosairauksien poliklinikan tekstin 8.7.2015 mukaan A:lla on usean kuukauden ajan ollut yskää ja rasitusväsymystä sekä ajoittain liman nousua. Toukokuussa 2015 A on syönyt yhden Doximed-kuurin. Toukokuun lopussa thorax-kuvassa on nähty oikealla keuhkokudoksen ilmattomuus (atelektaasi). Tämän jälkeen tehdyssä tietokonekerroskuvauksessa on todettu löydökset, joiden on tulkittu viittaavan infektioon ja sen jälkitilaan. Keuhkosairauksien poliklinikalta on kirjoitettu A:lle vielä yksi antibioottikuuri ja Erdopex-kuuri. Lisäksi on määrätty seuraavan kuukauden ajaksi Spiriva-lääke ja puhalluspullo ja ohjelmoitu lisätutkimuksia. Poliklinikkakäyntiä 15.9.2015 koskevan tekstin mukaan A:sta on otettu uusi thorax-kuva, jossa on nähty atelektaasin lauenneen. Spirometriatutkimuksessa on todettu tyypilliseen keuhkoahtaumatautiin (COPD) sopiva kuva. A:lle on määrätty kokeiltavaksi Duaklir-lääke.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 16.6.2016 mukaan A:lla on ollut neljän päivän ajan pahenevaa hengenahdistusoiretta ja 16.6.2016 märkäisiä ysköksiä. Hengenahdistusta on ollut myös levossa. A on kertonut pystyvänsä kävelemään noin 100 metriä, minkä jälkeen hengenahdistus pahenee. Pulloon puhalluksista A on saanut lyhytaikaista apua. A on lopettanut keuhkoahtaumataudin hoitoon määrätyn Duaklir-lääkkeen käytön kahden kuukauden jälkeen, vaikka onkin hyötynyt siitä. Tekstin mukaan A:lle aiemmin tehdyssä spirometriatutkimuksessa on todettu astmalle diagnostinen löydös. A:n oireiston on arvioitu liittyvän keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheeseen.  A:lle on määrätty märkäisten yskösten vuoksi amoksisilliinikuuri ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidoksi Prednisolon-kuuri. Inhaloitavaksi lääkkeeksi on uusittu Duaklir ja oirelääkkeeksi määrätty tarvittaessa Ventoline. Tekstin 1.7.2016 mukaan Duaklir on parantanut tilannetta eikä A ole kokenut tarvitsevansa muuta lääkitystä.

Sairauskertomustekstin 13.10.2016 mukaan A on kokenut Duaklirista sivuoireita. Kuukautta aiemmin vasen silmä on alkanut ärtyä ja näkö on tuntunut sumentuneen. Silmä on myös alkanut kipeytyä. A on 10.10.2016 kokenut vointinsa krapulaiseksi. Oireet ovat helpottaneet, kun A on samana päivänä lopettanut lääkkeen käytön. Hengitys on lopettamisen jälkeen vaikeutunut. A:lle on aloitettu uusina lääkityksinä Spiriva, Flixotide ja tarvittaessa ohjeistettu edelleen käyttämään Ventolinea.

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 23.11.2016 mukaan A on kokenut, että Flixotide ja Duaklir ovat aiheuttaneet hänen sairastamansa glaukooman pahenemista. Duaklir oli käytön aikana A:n ainoa inhaloitava lääke ja oireet väistyivät pian sen lopettamisen jälkeen. Flixotiden kanssa käytössä oli Ventoline, mutta se ei ollut aikaisemmin aiheuttanut mitään oireita, joten oletettavasti oireiden uusi paheneminen johtui Flixotidestä. Terveyskeskuslääkäri on konsultoinut asiassa yliopistollisen sairaalan keuhkolääkäriä, joka on pitänyt epätodennäköisenä, että inhaloitava glukokortikoidi olisi aiheuttanut A:n glaukooman pahenemista, koska systeemivaikutus on pieni. Keuhkolääkäri on suositellut kokeilemaan lääkitykseksi Relvaria ja Spirivaa. Tekstin 16.12.2016 mukaan A on kertonut yleisestä sairaudentunteesta, ”kuin olisi 39 astetta kuumetta”, ilman kuumetta. A on kertonut, että hänen äänensä välillä käheytyy puhuessa, mutta kuitenkin palautuu. Lisäksi esiintyy paikkaa vaihtavia lihaskipuja. A on ollut hyvin huolissaan erinäisistä lääkehaittavaikutuksista ja hän on jättänyt keuhkoahtaumataudin hoitoon määrätyt lääkkeet kokonaan pois lukuun ottamatta Ventolinea, jota hän on käyttänyt koiran kanssa ulkoillessaan. Terveyskeskuslääkäri on arvioinut, että A:n keuhkoahtaumatauti on huonossa hoitotasapainossa ja siihen on pureuduttava ensisijaisesti ennen muiden ongelmien selvittelyä. A:ta on kehotettu aloittamaan Spirivan käyttö uudelleen ja aloitettu uutena lääkityksenä Relvar.

Yksityisen lääkäriaseman tekstin 17.7.2017 mukaan A on lopettanut keuhkoahtaumataudin lääkkeiden käytön helmikuussa 2017. A:lle on aloitettu Bufomix-lääkitys. Terveyskeskuslääkärin tekstin 9.8.2017 mukaan A on lopettanut Relvarin ja Spirivan käytön alkuvuodesta ja on käyttänyt vain Ventolinea 1 - 4 kertaa vuorokaudessa. A:n asunnossa on homeselvittelyt menossa. Keuhkoahtaumataudin ja astman hoitoon on aloitettu Flixotide. Merkinnän 19.2.2019 mukaan A on jättänyt Bufomixin ottamatta, koska on epäillyt jonkinlaista lääkevahinkoa. Merkinnän 26.2.2019 mukaan A on palannut Bufomixin käyttöön.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n ilmoittamat, keuhkoahtaumataudin ja astman hoitoon määrättyjen lääkkeiden käytön aikana ilmenneet moninaiset oireet korvata lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 6.1 mukaan lääkevahinkoa ei korvata, mikäli sairaus tai vamma on seurausta lääketieteellisesti välttämättömästä riskin ottamisesta hoidettaessa sairautta tai vammaa, joka hoitamattomana olisi hengenvaarallinen tai saattaa aiheuttaa vaikean ruumiinvamman. Vahinkoa ei myöskään korvata, jos se tai lääkkeen aiheuttama osa vahingosta olisi kohtuudella pitänyt sietää lääkkeen käytön haittavaikutuksena seuraavat seikat huomioon ottaen:

• hoidetun sairauden laatu ja vaikeusaste
• vahingonkärsineen yleinen terveydentila
• vahingon laajuus
• asiantuntijan mahdollisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset ja
• muut vastaavat seikat.

Asian arviointi

Hoidettaessa muita kuin hoitamattomina hengenvaarallisia tai vakavan ruumiinvamman riskin aiheuttavia sairauksia tai vammoja arvioidaan lääkkeen aiheuttaman haittavaikutuksen korvattavuus siedettävyyden perusteella. Lääkevahinkoa ei korvata, jos lääkkeen haittavaikutus olisi kohtuudella pitänyt sietää ottaen huomioon hoidettavan sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, vahingonkärsineen yleinen terveydentila, vahingon laajuus ja asiantuntijan mahdollisuudet ja tilaisuus ennakoida lääkkeen vaikutukset sekä muut vastaavat seikat. Korvausratkaisu tehdään aina yksilöllisesti lääkevahingon vakavuuden, välttämättömän riskinoton ja siedettävyyden perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon potilaan sairaus tai vamma, hoitotilanne ja yksilöllinen ennuste. Pelkästään haittavaikutuksen yleisyys tai tavanomaisuus ei tarkoita sitä, että se olisi myös siedettävä. Vahingon siedettävyyttä arvioitaessa keskeistä on se, onko vahinko vakavampi kuin tiedossa oleva ja tunnettu riski. Vahingon vakavuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös vahingon vaikutus hoitotavoitteeseen ja hoidon lopputulokseen.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A sairastaa keuhkoahtaumatautia ja astmaa. Sairauksien hoitoon on ollut käytössä vuodesta 2015 alkaen eri lääkevalmisteita, joista A:n korvausvaatimus koskee Duaklir Genuair-, Spiriva Respimat-, Flixotide Diskus- ja Relvar Ellipta -lääkkeiden ilmoitettuja haittavaikutuksia. A:n mukaan lääkkeiden käytön aikana on ilmennyt moninaisia oireita: Flixotiden käytön aikana näön heikentymistä, näköhäiriöitä, voimien puutosta ja äänen käheyttä, Relvarin käytön aikana paikkaa vaihtavia särkyjä, paikallisia kipupisteitä, kuumeista oloa, katkokävelyä ja katko-oloa, turvotuksia sormissa sekä omituisia mustelmia, Spirivan käytön aikana näön hämärtymistä, vasemman silmän punotusta, hengitysvaikeuksia ja monenlaisia muita vaivoja ja Duaklirin käytön aikana vasemman silmän ärtymistä, sumentunut näkö, kuumeinen olo ilman kuumetta, äänen käheyttä, lihaskipuja, makuaistin häiriö, tulehdus hampaiden tukikudoksissa, ripuli, virtsaumpi ja lihasheikkoutta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että ainakin osa A:n kuvaamista oireista sopii olemaan mahdollisia määrättyjen lääkkeiden tavanomaisia sivuvaikutuksia. Lautakunnalle esitetyn selvityksen nojalla oireet eivät ole vaatineet mitään varsinaista hoitoa tai tutkimuksia ja ne ovat mitä ilmeisimmin menneet nopeasti ohi. A:n keuhkoahtaumatauti ja astma ovat selkeästi heikentäneet A:n elämänlaatua ja vaatineet useiden lääkkeiden kokeilemista ennen hoitotasapainon löytymistä. Vakuutuslautakunta katsoo, että A:n ilmoittamissa sivuvaikutuksissa on ollut kyse vakuutusehdoissa tarkoitetusta kohtuudella siedettävästä seurauksesta, joka on rajattu lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.    

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila