Tapahtumatiedot
Taloyhtiön autokatoksen peltikate tukirakenteineen oli vaurioitunut myrskyssä 16.2.2020.
Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 19.2.2020 mukaan vahinko korvataan vakuutuksesta vahinkoa edeltävään tasoon. Rakennusvuosi on 1985. Peltikatteen ikä on 35 vuotta. Vakuutusyhtiön mukaan profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on 40 vuotta tavanomaisissa olosuhteissa. Koska käyttöikä on täyttymässä, vakuutusyhtiö korvaa korjauskulut katteen nykyarvon mukaisesti. 35 vuotta vanhan katteen nykyarvo on korkeintaan 25 % jälleenhankinta-arvosta. Korvauksesta vähennetään 600 euron omavastuu.
Taloyhtiö lähetti vakuutusyhtiölle tarjoukset katon uusimistyöstä ja pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään korvauksesta tehtävien vähennysten osalta. Katoksen runkopalkki on vaihdettu 4-5 vuotta sitten ja katos on maalattu 4-5 vuotta sitten. Nykyarvoon perustuvan korvauksen osalta oikaisupyynnössä viitattiin Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-020153. Tässäkin tapauksessa autokatos olisi katsottava kokonaisuutena vakuutetuksi. Peltikatteen osuus tulee korvata ilman nykyarvoon perustuvaa vähennystä. Vahingon korvaamisen uusarvon mukaan ei voida katsoa johtavan vakuutuksenottajan hyötymiseen.
Vakuutusyhtiö hyväksyi korjaustyötä koskevan tarjouksen. Se katsoi, että taloyhtiön viittaama lautakuntaratkaisu ei sovellu nyt kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan. Näin vanhan vesikatteen korvaaminen uusarvon mukaisesti johtaisi liian suureen vakuutuksenottajan hyötymiseen, joka ei ole vakuutusyhtiön mielestä ole vakuutussopimuslainkaan mukaan soveliasta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiaa käsiteltiin vielä vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Vakuutusyhtiö viittasi korvauspäätöksessään 3.6.2020 vakuutusehtojen kohtaan 10, jonka mukaan nykyarvolla tarkoitetaan samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan vastaavan omaisuuden arvoa. Tällöin otetaan huomioon omaisuuden arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Omaisuuden nykyarvo on enintään sen käyvän arvon suuruinen. Peltikatteen käyttöikä on täyttymässä ja korjauskulut on katsottu korvattavaksi katteen nykyarvon mukaisesti. Vakuutusoikeudellisia periaatteita ovat yhtäältä täyden korvauksen periaate ja toisaalta rikastumiskielto. Omaisuusvakuutus korvaa kiinteistölle aiheutuneen vahingon vahinkoa edeltävään tasoon. Vakuutusyhtiö katsoi, että sen korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Taloyhtiön viittaama Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus ei koske tähän vahinkoon sovellettavia vakuutusehtoja, eikä kyseessä ole tähän vahinkoon rinnastettavissa oleva tapaus. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.
Asiakkaan valitus
Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan siitä, onko vakuutusyhtiön tekemä nykyarvon erottelu rakenneosien mukaan vakuutusehtojen mukaista. Taloyhtiön mielestä että katos on katsottava vakuutetuksi kokonaisuutena, minkä vuoksi nykyarvoa ei tulisi erotella rakenneosien mukaan. Mikäli vakuutusyhtiön arviointitapa katsottaisiin asianmukaiseksi, Vakuutuslautakunnan lausuntoa pyydetään siitä, voidaanko nykyarvoksi määrittää 25 %.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö kiistää taloyhtiön vaatimukset. Lausuntopyynnössä on katsottu, että rakennusta on käsiteltävä kokonaisuutena, kun arvioidaan, korvataanko vaurioitunut peltikate nykyhinnan vai uudishinnan mukaan. Uudishintakorvaus edellyttää tässä tapauksessa, että vahingoittuneen omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan hinnasta, ja että vahingoittunut omaisuus korjataan tai tilalle hankitaan uusi vastaavanlainen omaisuus kahden vuoden kuluessa vahingosta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan taloyhtiö on sitä mieltä, että jos arvioitaisiin koko rakennusta, nykyhinta olisi yli puolet uudishinnasta, jolloin taloyhtiö olisi oikeutettu uudishintakorvaukseen.
Tässä tapauksessa vaurioituneen omaisuuden eli katon nykyhinta on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan alle puolet uuden vastaavan hinnasta. Nykyarvon on laskettu olevan korkeintaan 25 % uudisarvosta. Vakuutusyhtiö katsoo, että korvauspäätöksen mukainen 25 % vahingon määrästä on tässä tilanteessa vakuutusehtojen mukainen korvaus, eikä lisäkorvauksen maksamiselle ole perusteita.
Taloyhtiö on vedonnut katteen kunnostustöiden nykyarvoa nostavaan vaikutukseen. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, että korvattavuusratkaisussa esitetty vahingon määrä ja vahingoittuneen omaisuuden arvo ovat tästä huolimatta oikeat. Vaurioituneen omaisuuden eli vesikaton nykyarvo on määritetty vesikaton tiedossa olevan teknisen käyttöiän mukaisesti, joka on 40 vuotta. Vaurioitunut kate oli 35 vuotta vanha, joten käyttöikää olisi tämän mukaan ollut jäljellä 5 vuotta eli noin 13 %. Vakuutusyhtiö on kuitenkin määrittänyt katteen nykyarvoksi 25 %, koska vaurioitunutta omaisuutta on huollettu maalaamalla ja se on ollut ikäänsä nähden keskimääräistä hyväkuntoisempi. Uudisarvokorvaukseen taloyhtiöllä ei kuitenkaan ole tässä tapauksessa oikeutta.
Vakuutusyhtiön mukaan korvauksen hakija on tietyissä tilanteissa vakuutusehtojen mukaan oikeutettu nykyarvokorvauksen lisäksi myös uudisarvokorvaukseen. Uudisarvokorvauksessa asiakkaalle korvataan uutta vastaavaa omaisuutta vastaava korvaus. Uudisarvokorvaus on vakuutusyhtiön mukaan siis käytännössä asiakkaalle maksettavaa ylikompensaatiota, koska asiakas saa korvauksena enemmän kuin vahingossa vaurioituneen omaisuuden arvon. Vakuutuksissa on niin sanottu rikastumiskielto, jonka mukaan asiakas ei saisi vahingon takia päästä parempaan asemaan kuin missä hän oli ennen vahinkoa. Uudisarvokorvaustapauksissa asiakas kuitenkin saa vanhan omaisuuden tilalle uuden vastaavan, eli hän hyötyy vahingosta. Huolimatta uudisarvokorvauksen ja rikastumiskiellon välisestä ristiriidasta, uudisarvokorvaus on vakiintunut osaksi monen vakuutusyhtiön ehtoja. Vakuutusyhtiö kuitenkin huomauttaa, että uudisarvokorvaus on poikkeus siitä pääsäännöstä, että vakuutuksesta korvataan vakuutetulle aiheutunut välitön esinevahinko. Vakuutettu saa kuitenkin korvattavan vahingon sattuessa aina vähintään nykyarvokorvauksen, eli hänelle aiheutunut tosiasiallinen vahinko korvataan.
Taloyhtiön vetoamien Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusten osalta vakuutusyhtiö huomauttaa, että ratkaisusuosituksissa sovelletut vakuutusehdot ovat poikenneet nyt kyseessä olevista ehdoista. Aiemmissa ratkaisusuosituksissa sovelletuissa ehdoissa on puhuttu joko ”rakennuksen tai esineen” taikka ”kohteen” arvosta. Tähän tapaukseen sovellettavissa omaisuusvakuutusehdoissa käytetään termiä ”omaisuus”, kun viitataan uudisarvokorvauksen maksamisen edellytyksiin. Kohdan 10 mukaan uudisarvokorvauksen yksi edellytys on se, että ”omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan hinnasta”. Ehdoissa ei siis puhuta ”kohteesta”, ”vakuutuskohteesta” tai ”rakennuksesta”, jotka kaikki termit viittaisivat vakuutettuun rakennukseen. Ehdoissa puhutaan nimenomaan siitä, että vaurioituneen omaisuuden nykyarvon on oltava vähintään puolet uuden vastaavan hinnasta, jotta vakuutettu on oikeutettu uudisarvokorvaukseen.
Tässä tapauksessa vahingoittuneen omaisuuden nykyarvo on alle puolet uuden vastaavan hinnasta, joten taloyhtiö on oikeutettu nykyarvokorvaukseen. Todellinen aiheutunut vahinko tulee vakuutusyhtiön mukaan tällöinkin korvatuksi. Nykyarvokorvauksen maksaminen on rikastumiskiellon periaate huomioiden vakuutusehtojen mukainen, oikeudenmukainen ja kohtuullinen ratkaisu. On rikastumiskiellon periaatteen vastaista, jos vakuutetulle maksettaisiin uudisarvokorvaus esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakkaalla on vanha ja käytössä kulunut rakennus, josta on remontoitu esim. julkisivu ja sisäpinnat, mutta itse vahinko kohdistuu vanhaan kuluneeseen kattoon. Tällöinhän asiakas saisi vanhan katon tilalle uuden vakuutusyhtiön kustannuksella vain siksi, että nykyarvoprosentin määrittämiseen käytettäisiin koko vakuutuskohdetta eikä vaurioitunutta omaisuutta.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko autokatoksen peltikatteen vaurioituminen myrskyvahingossa korvattava nykyarvon vai uudisarvon mukaisesti. Toissijaisesti kysymys on korvattavan vahingon määrästä.
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutusehtojen 6.11.2019 (Asuinrakennusten ehdot) kohdan 4.1 (Vakuutettava omaisuus) mukaan 4.1 vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty omaisuus. Omiksi vakuutuskohteikseen tulee merkitä, ellei jäljempänä toisin mainita:
· rakennus
· koneet, työkalut ja kalusto
· piirustukset, mallit, muotit sekä arkistot ja muut tallenteet
· varmistettujen tiedostojen ja ohjelmien palautuskustannukset
· rahat, arvopaperit, taide- ja arvoesineet
· vaihto-omaisuus
· rakenteilla oleva rakennus ja asennettavana oleva kone tai laite
· tuotantoeläimet
· metsä
· muu omaisuus.
[…]
Ehtokohdassa 4.2 (Vakuutuksen kohde) todetaan seuraavaa:
Vakuutuskirjassa mainittu asuinrakennus tai sen yhteydessä oleva varastorakennus tai katos. Kun kohde on vakuutettu pinta-alan perusteella, pinta-alana käytetään kokonaisalaa. Kokonaisala lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan kuitenkin siten, että alle 160 cm korkeita tiloja ei oteta huomioon. Rakennuksissa, joissa on enemmän kuin yksi kerros, rakennuksen kokonaisala saadaan laskemalla kerrosten alat yhteen. Katoksen pinta-ala lasketaan vastaavasti ulkopintojen mukaan. Seinän puuttuessa ulkopintana käytetään kantavan rungon ulkopintaa. Autokatoksen ja varaston tai muun vastaavan yhdistelmässä pinta-alaan lasketaan niiden yhteispinta-ala.
Asuinrakennuksen vakuutukseen sisältyy ilman eri mainintaa
· rakennukseen kiinteästi kiinnitetty valomainos, markiisi, parvekelasi, lautasantenni jne., jonka vakuutuksenottaja omistaa
· tontilla olevat vakuutuksenottajan omistamat kiinteät tavanomaiset rakenteet sekä tontin välittömässä läheisyydessä yhteisellä alueella olevat
vastaavat rakenteet siitä osuudesta, kun vakuutuksenottaja niitä omistaa.
· tonttiin rajoittuvat, yhtiön omistamat ja asukkaiden käytössä olevat laiturit, soutuveneet ja alle 8 hv perämoottorit palo- ja rikosvahinkojen osalta
· sellaiset asumiseen liittyvät erilliset talous- ja huoltorakennukset, katokset,
· autotallit tai varastot, joiden pinta-ala (tai yhteisomistustilanteessa vakuutuksenottajan omistaman osuuden pinta-ala) on enintään 300 m2. Tällaisia rakennuksia sisältyy automaattisesti kuitenkin enintään varsinaisten vakuutettujen asuinrakennusten kokonaisalaa vastaava määrä. Rakennukset, joissa on lämpökeskus, kokoontumistila kuten kerhohuone tai sauna, on vakuutettava aina omana kohteenaan.
· vakuutuksenottajan omistama, vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen toimintaa palveleva LVIS- ja konetekniikka rakennuksessa ja tontilla sekä liittymäjohdot yleiseen liittymään saakka
· vakuutuksenottajan omistamat, kiinteistön hoitoon käytettävät ei liikennevakuuttamiskelpoiset työkoneet, kiinteistön käyttöä ja hoitoa palveleva muu irtain omaisuus sekä vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen lämmittämiseen tarkoitetut polttoaineet
· vakuutuksenottajan omistama, rakennuksen asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettu kalusto.
[…]
Ehtokohdan 6.1 (Vakuutusarvokäsitteet) alakohdan Vakuutusmäärä mukaan vakuutusmäärällä tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkittyä rahamäärää. Vakuutusmäärä on enimmäiskorvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti.
Alakohdan Täysarvo mukaan täysarvolla tarkoitetaan ratkaisua, jossa rahamääräisen arvon sijaan vakuutus perustuu pinta-alaan tai muuhun tunnuslukuun.
Ehtokohdan 10 (Vahingon arviointia ja korvaamista koskevat säännöt) alakohdan Korvaamisessa käytettävät käsitteet mukaan omaisuuden arvon ja vahingon määrän laskemisen perusteena ovat vakuutusmäärä, uudisarvo, käypä arvo, nykyarvo ja jäännösarvo.
- Vakuutusmäärällä tarkoitetaan vakuutuksen kohteelle vakuutuskirjaan merkittyä rahamäärää. Vakuutusmäärä on enimmäiskorvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti.
- Uudisarvolla tarkoitetaan uuden vastaavan omaisuudenhankkimisesta aiheutuvia kustannuksia.
- Käyvällä arvona tarkoitetaan sitä rahamäärää, jonka omaisuudesta olisi saanut myytäessä se normaalilla kaupalla.
- Nykyarvolla tarkoitetaan samanlaisen tai käyttöominaisuudeltaan vastaavan omaisuuden arvoa. Tällöin otetaan huomioon omaisuuden arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Omaisuuden nykyarvo on enintään sen käyvän arvon suuruinen.
- Jäännösarvolla tarkoitetaan sitä arvoa, joka omaisuudella on heti vahingon jälkeen.
Alakohdan ”Vahingon määrän laskeminen” mukaan vahingon sattuessa vahingon määrä lasketaan ja omaisuuden arvo määritetään vahinkohetkellä vallinneen hintatason mukaan.
Jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset.
Jos omaisuuden korjaaminen ei ole mahdollista, ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista tai omaisuutta ei muusta syystä korjata, vahingon määrä on laskennallisia korjauskustannuksia vastaava rahamäärä, kuitenkin enintään omaisuuden nykyarvo vähennettynä jäännösarvolla.
Kun vahingon johdosta syntyy korjattavan ja säästyneen rakenteen välille väri-ja muita vastaavia ulkonäköeroja, vahingon määrään ei lasketa säästyneen osan korjauskustannuksia. Korjattavan lattia-, seinä- tai kattopinnan osalta korvattava vahinko lasketaan enintään kyseisen huonetilan alalle. Kun tilojen välillä on leveydeltään alle 2,0 m aukko, korvaus rajataan aukon kohdalle, vaikka lattiamateriaali jatkuisi yhtenevänä toiseen tilaan. Myös märkätilan vedeneristys korvataan vain sen huonetilan osalta, johon vahinko on kohdistunut.
[…]
Rakennuksen vahingon määrää laskettaessa korjaustyö arvioidaan toteutettavaksi nykyaikaisilla rakennusosilla, Suomessa yleisesti kaupan olevilla rakennusmateriaaleilla ja teollisilla työmenetelmillä.
Rakennusten, esineiden tai kokoelmien vahingon määrää laskettaessa ei oteta huomioon entisöinnin aiheuttamia lisäkustannuksia, ellei siitä ole
mainintaa vakuutuskirjassa.
Korvattavuuden edellytyksenä on entisöinnin toteuttaminen.
Piirustuksia, malleja, muotteja, tietoa ja tiedostoja kohdanneessa vahingossa korvattavuuden edellytyksenä on niiden uudelleen hankkiminen tai palauttaminen.
Vahingon määrää laskettaessa otetaan huomioon verotuksesta annetut säännökset.
Korvauksen maksamista kahdessa vaiheessa koskevan alakohdan 1 (Nykyarvon mukainen korvaus) mukaan kun vakuutusmäärä on vähintään nykyarvon suuruinen, korvaus on vahingon määrä nykyarvon mukaan vähennettynä omavastuulla.
Alakohdan 2 (Korvaus uudelleen hankkimisen tai korjaamisen jälkeen) mukaan kun omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan arvosta ja
· vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omaisuutta kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta tai
· vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta lisäkorvauksena maksetaan vahingon määrä nykyarvon mukaisella korvauksella vähennettynä.
[…]
Asian arviointi
Esillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että autokatoksen peltikatteen vaurioituminen on vakuutuksesta korvattava vahinko. Vakuutusyhtiö on katsonut, että vahinko on nykyarvon mukaisesti korvattava. Sen mukaan vakuutuksesta korvataan peltikatteen kunnostustyöt huomioon ottaen 25 %:n nykyarvoa vastaava osuus vahingon määrästä (peltikatteen korjauskulut), koska peltikatteen käyttöikä on ollut tavanomaisissa olosuhteissa 40 vuotta ja autokatos on rakennettu vuonna 1985, siis 35 vuotta ennen vahingon sattumista. Taloyhtiö on puolestaan katsonut, että korvauksen laskemisen perusteena oleva rakennuksen nykyarvo tulisi peltikatteen arvon sijaan määrittää koko rakennuksen iän ja kunnon perusteella. Taloyhtiö vaatii, että peltikatteen korjauskulut tämän perusteella korvataan ilman vähennysten tekemistä.
Asiassa on ensin arvioitava, onko peltikatteelle aiheutuneen vahingon korvattavuuteen vaikuttava nykyarvo määritettävä koko autokatosrakennuksen vai peltikatteen iän, käyttökelpoisuuden ja muiden ehtokohdassa 10 mainittujen ominaisuuksien perusteella.
Vakuutuslautakunnalle toimitetun vakuutusyhteenvedon 6.11.2019 mukaan taloyhtiön ottamalla omaisuusvakuutuksella (täysarvo) on vakuutettuna kolme rivitaloa. Yhteenvedossa ei ole erillistä mainintaa autokatoksesta. Koska osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että autokatos on ollut omaisuusvakuutuksella vakuutettuna, lautakunta tulkitsee autokatoksen olevan vakuutettuna joko ehtokohdassa 4.2 tarkoitettuna asuinrakennuksen (jonkin rivitaloista) yhteydessä olevana katoksena tai erillisenä asumiseen liittyvänä katoksena, jonka pinta-ala on enintään 300 m².
Vakuutusehtojen kohdasta 4.1 ilmenee, että nyt kyseessä olevan omaisuusvakuutuksen kohteena voi olla rakennus tai toisaalta ehtokohdassa lähemmin määriteltyjä irtaimia esineitä tai esineryhmiä. Lautakunta katsoo, että kyseessä olevan autokatoksen vaurioiden korvattavuutta arvioitaessa autokatosta on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitetussa mielessä rakennuksena. Autokatoksen peltikate on rakennuksen kiinteä ainesosa.
Vakuutusehtojen kohdassa 10 on korvauksen laskemista koskevia määräyksiä, joissa vaurioituneesta vakuutuksen kohteesta käytetään ajoittain nimitystä ”omaisuus” ja ajoittain nimitystä ”rakennus”. Ehtokohdan mukaan uudisarvolla tarkoitetaan uuden vastaavan omaisuuden hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia. Nykyarvolla tarkoitetaan omaisuuden arvoa, jossa otetaan huomioon arvon aleneminen iän, käytön tai käyttökelpoisuuden alenemisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Ehtokohdan 10 alakohdan ”Korvauksen maksaminen kahdessa vaiheessa” kohdasta 1 (Nykyarvon mukainen korvaus) ilmenee, että kun vakuutusmäärä on vähintään nykyarvon suuruinen, korvaus on vahingon määrä nykyarvon mukaan vähennettynä omavastuulla. Ottaen huomioon, että vakuutusyhteenvedon mukaan rakennus on vakuutettu täydestä arvostaan, jolloin vakuutuksessa ei ole eritystä vakuutusmäärää, korvaus on tässä tapauksessa ensi vaiheessa maksettava nykyarvon mukaisesti.
Alakohdan ”Korvauksen maksaminen kahdessa vaiheessa” kohdassa 2 (Korvaus uudelleen hankkimisen tai korjaamisen jälkeen) on kuvattu tilanteet, joissa korvaus maksetaan korjauskulujen tai vaurioituneen omaisuuden uudelleen hankkimisen perusteella. Alakohdan mukaan lisäkorvauksen maksaminen edellyttää, että omaisuuden nykyarvo on vähintään puolet uuden vastaavan arvosta. Mainitussa kohdassa lisäkorvauksen maksaminen edellytykset on jaoteltu kahteen eri luettelomerkillä erotettuun alakohtaan sen mukaisesti, onko kyse yhtäältä ollut tilanteesta, joissa vahingoittunut irtain omaisuus korjataan tai sen tilalle hankitaan uutta samanlaatuista omaisuutta, vai toisaalta tilanteesta, jossa vahingoittunut rakennus korjataan tai rakennetaan uudelleen samalle paikalle kahden vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta (kursivoinnit tässä).
Yleisten sopimusoikeudellisten tulkintaperiaatteiden mukaan vakuutusehtoja on sovellettava ja tulkittava kokonaisuutena. Tässä tapauksessa vaurioitunut autokatoksen peltikate tukirakenteineen on edellä todetulla tavalla rakennukseen kiinteästi asennettu ainesosa. Ehtokodan 10 uudelleen hankkimista ja korjaamista koskevan alakohdan sanamuoto viittaa siihen, että ehtokohdassa tarkoitetulla ”omaisuudella” on tarkoitettu viitata joko vahingon kohteena olevaan irtaimeen omaisuuteen tai rakennukseen. Tämän perusteella vakuutusehtoja voidaan perustellusti tulkita siten, että kun vahinko on kohdistunut rakennukseen, oikeus uudisarvon mukaiseen korvaukseen määritetään koko rakennuksen, eikä sen sijaan jonkin rakennuksen osan nykyarvon perusteella. Vakuutusehdoissa ei ole muitakaan määräyksiä, joista ilmenisi, että vakuutusyhtiö käsittelisi peltikatteen kaltaisia rakennuksen rakenneosia samalla tavoin erikseen arvioitavina kokonaisuuksina kuin ehtokohdassa 7.1 mainittua rakennuksen toimintaa palvelevaa LVIS- ja konetekniikkaa, jonka vahinkojen osalta vakuutusehdoissa on erikseen määritellyt ikävähennykset. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että peltikatteen vaurioitumisesta maksettavan korvauksen perusteena olevat uudisarvo ja nykyarvo on peltikatteen iän ja muiden ominaisuuksien sijaan määritettävä koko autokatosrakennuksen arvon määrittämiseen vaikuttavien perusteiden pohjalta.
Taloyhtiö on vaatinut, että korjauskulut korvataan ilman nykyarvoon perustuvaa vähennystä sen perusteella, että vaurioitunutta rakennusta on arvioitava kokonaisuutena. Taloyhtiö ei kuitenkaan ole väittänyt, että autokatoksen nykyarvo olisi vähintään puolet uuden vastaavan autokatoksen hankintahinnasta eli uudisarvosta. Taloyhtiö ei ole runkopalkin vaihtamista ja katoksen maalaamista koskevaa kertomusta lukuun ottamatta esittänyt väitteitä tai selvitystä autokatoksen nykyarvoon ja uudisarvoon vakuutusehtojen mukaisesti vaikuttavista muista tekijöistä. Myöskään vakuutusyhtiö ei ole lausunut siitä, minkä suuruisia autokatoksen uudisarvo ja nykyarvo vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ovat, mitä kysymystä myöskään lautakunta ei asiassa autokatoksesta esitetyn selvityksen yleisluonteisuuden perusteella voi luotettavasti arvioida, vaikka asiassa esitetyn selvityksen perusteella lautakunta pitääkin sinänsä ilmeisenä, että autokatoksen nykyarvo ylittää vakuutusyhtiön arvioiman 25 % suhteessa uudishintaan. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee ensi vaiheessa hankkia vahingon arvioimiseksi tarpeelliseksi katsomansa selvitys ja käsitellä vahinkotapaus uudelleen siten, että peltikatteen korjauskuluista maksettavan korvauksen määrä lasketaan autokatosrakennuksen nykyarvon ja uudisarvon perusteella ehtokohdan 10 mukaisesti.
Lopputulos
Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö käsittelee vahinkotapauksen uudelleen autokatoksen nykyarvon ja uudisarvon perusteella, ja maksaa asiassa lisäkorvausta edellä esitettyjen periaatteiden mukaisesti.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala
Jäsenet:
Maso
Vuori
Vyyryläinen
Yrttiaho