Tapahtumatiedot
Vakuutetun vapaa-ajan kiinteistön päärakennuksessa havaittiin kesäkuun 2020 lopulla ummehtunut haju. Asiaa tutkittaessa ilmeni, että keittiössä ja kylpyhuoneessa on viemärivuoto. Vahingosta haettiin korvausta kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksissään, ettei vahingon syyksi ollut osoitettu mitään äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Yhtiö katsoi, että vuoto oli johtunut viemärin asennuksessa tehdystä työvirheestä. Koska työ- ja asennusvirheistä aiheutuneet vahingot on vakuutuksen ehdoissa suljettu korvauspiirin ulkopuolelle, haettua korvausta ei maksettu.
Asiakkaan valitus
Vakuutettu ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.
Mökki on rakentamisvuodesta lähtien ollut liitettynä kaivoveteen ja viemäröintivedet on johdettu säiliöihin. Mökissä ei ole 19 vuoden aikana ollut mitään hajuhaittoja. Kesäkuun 2020 alussa mökki liitettiin kunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Siihen asennettiin 12.6.2020 uudet keittiön kaapistojen ovet vanhoihin runkoihin, uusi taso ja keittiön allas. Samalla uusittiin WC:n kaapistot sekä käsienpesuallas. LVI-liike asensi 15.6.2020 uudet hanat sekä keittiössä että WC:ssä ja liitti altaat viemäriputkiin.
Ensimmäiset hajuhaitat keittiön ja olohuoneen alueella havaittiin ajoittaisina pöllähdyksinä kesä-heinäkuun 2020 taitteessa. Myöhemmin hajun voimistuessa sen paikallistettiin tulevan astianpesukoneen takaa, mutta tarkempaa tietoa hajun aiheuttajasta ei tässä vaiheessa ollut. Hajun syytä tutkittiin 16.7.2020, jolloin havaittiin, että keittiössä astianpesukoneen takana oleva viemäriputken liitos oli jonkin verran irti ja siitä oli päässyt valumaan vettä alapohjaan. Samalla kuvattiin myös muut putket ja todettiin, että WC:ssä sekä lattiakaivon että pesualtaan viemäriputket olivat irronneet. Kosteuskartoituksessa todettiin, että kosteus oli levinnyt lattian alle keittiössä, olohuoneessa ja molemmissa makuuhuoneissa.
Vakuutettu katsoo, että kyse on äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Keittiön viemäriputki on toiminut moitteettomasti lähes kaksikymmentä vuotta. Rakennuksessa tehdyt kosteusmittaukset sekä purun yhteydessä tehty tarkastus osoittavat, ettei merkkejä aiemmasta kosteudesta ole, vaan vahinko on tapahtunut äskettäin ja hyvinkin äkillisesti. Väite työvirheestä on perusteeton. Vuoden 2001 jälkeen muun muassa astianpesukone on uusittu kolmesti, eikä ole ollut mitään ongelmia. Vuonna 2001 asennettu viemäriputki on kestävyydeltään ja tiiviydeltään vastannut yhtenäistä putkea, koska mitään ongelmia ei ole havaittu eikä todettu. Mökki on rakennettu avaimet käteen -periaatteella ja asianmukaiset rakennustarkastukset on tehty. Vakuutettu katsoo, että vahinko tulee korvata kotivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan kielteisen kantansa. Yhtiö viittaa vakuutusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä, ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu työ- tai asennusvirheestä.
Vahinko on aiheutunut viemäriputken liitoksen irtoamisesta, jolle ei ole tiedossa mitään äkillistä tai ennalta arvaamatonta syytä. Irronnut liitos sijaitsi lattiapinnan alapuolella. Liitoskohdassa on altaalta tuleva, halkaisijaltaan pienempi viemäri liitetty lattian sisällä sijainneeseen, halkaisijaltaan suurempaan viemäriin HK-tiivistekumin avulla. HK-kumiliitos on hyväksytty liitostapa vain kalusteen viemärin liittyessä näkyvissä olevaan viemärinpäähän, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa pesualtaan poistoviemäri on liitetty lattian päällä olevaan viemärinpäähän. HK-kumiliitos ei ole paineenkestävä liitos, mistä johtuen se hyväksytään vain näkyviin asennuksiin. Viemäriputken liitospituus on lisäksi ollut liian lyhyt.
Irronnut liitos sijaitsee astianpesukoneen takana ja kääntyy heti lattiapinnan jälkeen kalustesokkelin alle kohti allaskaappia (viemärin suunnanmuutos). Yhtiön hankkiman insinööritoimiston asiantuntijalausunnon mukaan viemäri tulee kannakoida jokaisen suunnanmuutoksen jälkeen, samoin allasviemäri. Kartoitusraportin kuvissa ei ole havaittavissa merkkejä viemäröinnin kannakoinnista lattiarakenteesta nousevan viemärin jälkeen, lattiapinnan yläpuolella. Mikäli viemärissä olisi ollut asianmukainen kannakointi heti suunnanmuutoksen jälkeen, olisi tämä estänyt viemäriliitoksen irtoamisen pois paikaltaan. Insinööritoimiston lausunnon mukaan vahinko on aiheutunut väärän tyyppisestä viemäriliitoksesta sekä viemäriputkien kannakoimattomuudesta.
Vakuutusyhtiö katsoo, että saatujen tietojen perusteella voidaan todeta, että viemäriputken asennusta ei ole tehty määräysten, ohjeiden ja hyvän rakentamistavan mukaisesti. Vahingot ovat seurausta työ- ja asennusvirheistä, joista aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Tapahtuma ei ole myöskään ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Ei voida pitää ennalta arvaamattomana, että ajan saatossa virheellisesti asennetut putket voivat päästä liikkumaan. Sillä, milloin tai kenen toimesta virhe on tehty tai oliko vakuutettu virheestä tietoinen, ei ole korvattavuutta arvioitaessa merkitystä. Yhtiö katsoo, ettei sen antamaa korvauspäätöstä tule suosittaa muutettavaksi.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnalla on käytössään seuraavat selvitykset:
- vakuutetun valitus lautakunnalle 11.8.2020 ja lisäkirjelmä 30.9.2020
- vakuutusyhtiön vastine 17.9.2020 ja lisävastine 21.10.2020
- vahinkoilmoitus 16.7.2020
- korvauspäätökset 28.7.2020 ja 6.8.2020
- vahinkokartoitusraportti 16.7.2020
- raportti viemäreiden kuvauksesta 16.7.2020 ja tätä koskeva täydentävä lausunto 23.7.2020
- insinööritoimiston laatima LVI-tekninen lausunto 10.9.2020
- Merika HK-tiivisteen asennusohje
- vakuutuskirja ja vakuutusehdot.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko vakuutetun vapaa-ajan kiinteistöllä 16.7.2020 havaittu vesivahinko korvata kotivakuutuksesta.
Sovellettavat vakuutusehdot
Vakuutuskaudella 1.2.2020 - 31.1.2021 sattuneisiin vahinkoihin sovelletaan 1.5.2019 alkaen voimassa olleita vakuutusehtoja.
Ehtojen kohdan Y21.1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu äkillisestä ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ehtojen kohdan Y21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.
Asian arviointi
Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma. Mikäli tämä on näytetty, on vakuutusyhtiön osoitettava vahingon johtuneen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä syystä, mikäli yhtiö haluaa vapautua korvausvelvollisuudestaan.
Vahinkokartoitusraportin 16.7.2020 mukaan vakuutetun vapaa-ajan kiinteistöllä on todettu keittiön lattiarakenteessa sijainneen viemäriputken vuoto. Toinen mahdollinen vuoto on todettu pesuhuoneen lattiassa. Vuotovesi on kastellut suurelta alueelta mökin lattiarakenteita. Viemärikuvauksen tehneen yrityksen täydentävän lausunnon 23.7.2020 mukaan keittiön viemärin liitosyhde oli auki noin 10 - 20 cm lattian alapuolella. Avonaisesta liitoskohdasta oli valunut vettä rakenteisiin. Syytä liitoksen irtoamiseen ei voitu todeta.
Insinööritoimiston laatiman LVI-teknisen lausunnon 10.9.2020 mukaan liitos oli tehty HK-tiivistekumilla, mikä ei ole määräyksien ja ohjeiden mukaan sallittua. Viemäriputki tullee tuoda yhtenäisenä lattian yläpuolelle ja tiivistää läpivienti. Lattian yläpuolella HK-tiivistekumin asentaminen on sallittu huomioiden tarkastettavuus ja mahdollisen vuodon esilletulo. Kaikissa asennustavoissa tulee vesilukkoputki kannakoida. Täten estetään viemäriputken liikkuminen ja sen kautta mahdollisten liitosten liikkuminen ja avautuminen. Lausunnossa katsotaan, että vesivahinko on aiheutunut väärän tyyppisestä viemäriliitoksesta ja viemäriputkien kannakoimattomuudesta. Rakenteissa sijaitsevan viemäriliitoksen tulee aina olla kiinteä, tiivis, kaasutiivis ja padotuspaineen kestävä. Viemäri tulee kannakoida jokaisen suunnanmuutoksen jälkeen, samoin allasviemäri tulee kannakoida seinään. HK-kumitiiviste on tässä kohdin ollut väärä liitostapa, minkä lisäksi HK-liitoksessa pienempi putki ei ole ollut riittävältä matkalta isomman putken sisällä HK-liitoksessa. HK-liitoksen ja keittiöaltaan välistä viemäriosuutta ei lausunnon antajan saamien tietojen mukaan ollut kannakoitu, mikä mahdollisti liitoksen liikkumisen tähänastisen elinkaaren aikana sekä kesällä 2020 suoritettujen purku- ja asennustöiden yhteydessä.
Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevien määräysten ja ohjeiden (D1, 1987) kohdan 3.4.3 (Kestävyys) mukaan jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana. Laitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Jätevesilaitteisto liitoksineen on tehtävä tiiviiksi. Kosteutta koskevien määräysten ja ohjeiden (C2, 1998) kohdan 8.1.1 mukaan kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa.
Vakuutuslautakunta viittaa edellä esitettyyn ja pitää selvitettynä, että vuotanut viemäriliitos on virheellisesti toteutettu HK-kumiliitoksella, jollaista ei tulisi käyttää lattiarakenteen sisällä. Lisäksi HK-liitoksessa pienempi putki ei ole ollut riittävältä matkalta isomman putken sisällä HK-liitoksessa eikä HK-liitoksen ja keittiöaltaan välistä viemäriliitosta ollut kannakoitu. Vakuutuslautakunta toteaa, että tällaisen virheellisesti toteutetun liitoksen vuotoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana. Asiassa jää siten osoittamatta, että vahinko olisi aiheutunut vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellystä vahinkotapahtumasta.
Vakuutusyhtiö on lisäksi vedonnut asiassa työ- ja asennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon. Vakuutuslautakunta toteaa, että ehdossa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka rakennukselle aiheutuvat suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- ja käyttövirheen vuoksi. Lautakunta toteaa, että kyseisen rajoitusehdon soveltuminen edellyttää ehdon sanamuodon mukaisesti, että kaikki ehdossa luetellut virhetilanteet ovat käsillä samanaikaisesti. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei rajoitusehtoa voi tulkita sanamuotoaan laajemmin. Nyt käsillä olevassa tapauksessa eivät kaikki rajoitusehdossa luetellut virhetilanteet ole käsillä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei rajoitusehto tästä johtuen sovellu tapaukseen.
Koska asiassa on kuitenkin jäänyt osoittamatta vakuutusehdoissa korvattavaksi määritellyn vakuutustapahtuman eli äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman sattuminen, Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä lopputulokseltaan asianmukaisena.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine
Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Sarpakunnas