Tapahtumatiedot
Vahinkoilmoituksen mukaan kerrostalon lämmönjakohuoneen lattialla oli 1.7.2020 havaittu vettä noin 40 cm. Muoviviemäri oli pantaliitoksen kohdassa irronnut valurautaviemäristä, ja rankkasateesta johtuen lämmönjakohuoneeseen oli tulvinut vettä. Vahinkoilmoituksen mukaan kastunut alue oli rajoittunut lämmönjakohuoneeseen, joka on noin 2,5 metriä muita kellarin lattioita alempana.
Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on katsonut, että vuotovahinkovakuutuksesta korvataan mekaanisesti rikkoutuneesta ja kiinteästi asennetusta laitteesta ennalta arvaamattomasti ja suoraan virranneen veden aiheuttama vahinko. Vahingosta tehdyn raportin perusteella ei käy ilmi, että kyse olisi ollut rikkoutumisesta, vaan muoviviemärin oli todettu irronneen valurautaviemäristä pantaliitoksen kohdassa. Vahinko on aiheutunut pantaliitoksen löystymisestä ja irtoamisesta. Pantaliitoksen tulee olla riittävän luja kestämään sateen aiheuttama voima löystymättä.
Sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antamassaan toisessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on todennut, että vakuutusehtojen mukaan korvattavuuden edellytyksenä on rakennukseen kiinteästi asennetun viemäriputken mekaaninen rikkoutuminen. Vakuutusyhtiö on viitannut Vakuutuslautakunnan lausuntoon FINE-002201 (2017), jossa ei ollut osoitettu astianpesukoneen tyhjiöventtiilin rikkoutuneen mekaanisesti, eli että venttiili olisi murtunut, särkynyt, pirstoutunut, haljennut, katkennut tai muulla tavoin mennyt rikki. Koska näin ei ollut, kyse ei myöskään ollut korvattavasta vuotovahingosta. Ratkaisusuositukseen viitaten vakuutusyhtiö katsoo, että tässä tapauksessa korvauksen hakija ei ole osoittanut puheena olevan viemäriliitoksen murtuneen, haljenneen tai rikkoutuneen mekaanisesti muulla lautakuntaratkaisussa tarkoitetulla tavalla. Kartoitusraportin mukaan putki oli liitoksen pettämisen jälkeen asennettu takaisin paikoilleen, minkä voidaan katsoa tarkoittavan, että putki itsessään oli pysynyt vuodosta huolimatta ehjänä. Kysymys on ollut kiinteistövakuutuksen rajoitusehdon piiriin kuuluvasta tilanteesta, jossa vahinko on aiheutunut liitoksen vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.
Asiakkaan valitus
Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakuntaa lausumaan, onko kyseessä vakuutusehtojen ja lautakunnan ratkaisusuositusten mukainen korvattava vahinko. Taloyhtiön puolesta vakuutusmeklari haluaa erikseen tuoda ilmi, että Vakuutuslautakunta oli ratkaisusuosituksessa FINE-017130 suosittanut korvausta tapauksessa, joka oli nyt kyseessä olevan kanssa samanlainen.
Lausuntopyynnössä esitetään taloyhtiön puolesta, että liitos oli rikkoutunut ja että vahinko tulisi korvata kiinteistövakuutuksesta. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka rajoitusehdon toteutumisesta. Olemassa olevilla tiedoilla ei ole osoitettu, että vahinko olisi aiheutunut liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.
Vakuutusyhtiön vastineen johdosta taloyhtiö toteaa, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on edellytetty vakuutusyhtiöltä selkeää, yksilöityä näyttöä, kun on vedottu rajoitusehtoon. Viranomaismääräykset ovat muotoilultaan varsin yleisluontoisia, eikä niissä anneta yksilöityjä ohjeita. Vakuutusyhtiö ei ole tarkemmin esittänyt, kuinka tässä tapauksessa on toimittu väärin ja kuinka olisi oikeaoppisesti tullut toimia. Vakuutusyhtiö ei siis ole riittävästi osoittanut virhettä yksilöimällä sen.
Vakuutusyhtiön vastine
Vakuutusyhtiö katsoo, että vuotovahinkovakuutuksessa määritellyn korvattavan vahingon edellytykset eivät tässä tapauksessa täyty, koska vuotovahingolta edellytetään mekaanista rikkoutumista. Viemäriliitoksen ei ole osoitettu murtuneen, haljenneen tai muualla tavalla rikkoutuneen mekaanisesti.
Vakuutusyhtiö katsoo, että pantaliitoksen asennusajankohtana on joka tapauksessa ollut voimassa ainakin Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjeet ja määräykset D1, 1976. Selvitystä pantaliitoksen asennusajankohdasta ei ole saatu, mutta myös mainitun ohjeen jälkeen tulleet määräykset ovat edellyttäneet, että viemäri kiinnitetään rakenteisiin siten, ettei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painaumaa ja siten, että lämpölaajeneminen on tarvittaessa mahdollinen sekä niin, että vältytään vuotovahingoilta. Lisäksi asennuksessa tulee ottaa huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osat saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa. Määräysten tarkoituksena on varmistaa, että viemäriputkisto kestää rankkasateen aiheuttamat rasitukset ja voimat ilman, että putkiliitokset irtoavat paikoiltaan. Koska viemäriä ei ollut kannakoitu, vahingon syynä on pidettävä asennusvirhettä.
Ensisijaisesti asiassa on kyse korvaussäännöksen edellytysten täyttymisestä. Asennusvirheen osalta taas on ilmeistä, että rakentamismääräysten edellyttäessä putkien kannakointia, mitä ei ole tehty, kyse on asennusvirheestä.
Selvitykset
Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut 1.7.2020 tehdystä tutkimuksesta laadittu raportti, jonka mukaan putki oli irronnut pantaliitoksesta. Tutkimuksen tekijä oli asentanut putken takaisin.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys siitä, onko korvauksen hakija osoittanut putken irtoamisen pantaliitoksesta olleen seurausta vakuutusehtojen tarkoittamasta mekaanisesta rikkoutumisesta.
Jos vahingon katsotaan aiheutuneen mekaanisesta rikkoutumisesta, asiassa on toissijaisesti kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen.
Sovellettavat vakuutusehdot
Esinevakuutuksen laajuus valitaan kolmesta turvatasosta: suppea, perus- tai laaja turvataso. Laajaan turvatasoon voidaan sisällyttää AR- eli All Risk laajennus.
Vuotovahinkovakuutuksen korvattavia vakuutustapahtumia koskevan ehtokohdan 4.5.1 mukaan vakuutuksesta korvataan nesteen, höyryn tai kaasun aiheuttama vahinko, kun aine on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta rakennukseen kiinteästi asennetusta
- vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta, uima-altaan tai poreammeen putkistosta
- öljysäiliöstä
- sisäpuolisesta sadevesiputkistosta
- koneesta tai laitteesta.
Vakuutuksesta korvataan myös vahinko, jonka on aiheuttanut
- rakennuksen omasta viemäriverkostosta äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkiston sisäisen tukkeutuman seurauksena noussut vesi
- johtoverkkoon liitetyn ja sulkuventtiilillä varustetun pesukoneen, astianpesukoneen tai muun kodinkoneen äkillinen ja ennalta arvaamaton mekaaninen rikkoutuminen.
Vahingon korvattavuus edellyttää, että vuoto on alkanut vakuutuksen voimassaoloaikana.
Vuotovahinkovakuutuksen korvausrajoitukset ehtokohdan 4.5.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata
a) vahinkoa, joka aiheutuu kattokaivon tukkeutumisesta
b) vahinkoa, joka aiheutuu avoinna olevasta johtoverkkoon kuuluvasta hanasta, venttiilistä tai suihkulaitteesta virranneesta nesteestä, ellei hana, venttiili tai suihkulaite ole rikkoutunut
c) vahinkoa, joka aiheutuu nesteen virtaamisesta putkistosta ennen putkiston käyttöönoton hyväksymistä
d) vahinkoa, joka aiheutuu kylpyammeen tai altaan poistoputken tai sen liitoksen vuodosta
e) johtoverkon tai käyttölaitteen korjaus- tai uusimiskustannuksia
f) vahinkoa, joka aiheutuu liitosten vähitellen tapahtuneesta löystymisestä.
Kaikkien esinevakuutusten yhteisiä korvausrajoituksia koskevien ehtojen
- kohdan 5.1 (Rakennus-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
- rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
- suunnittelu-, asennus-, materiaali-, työ- tai rakennusvirheestä
- puutteellisesta märkätilan vedeneristyksestä tai putkiläpiviennistä
- seinä- tai lattiakaivon tai lattiakaivon korokerenkaan liitoksen vuotamisesta
- virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
- huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.
- kohdan 5.2 (Vähitellen tapahtuvat vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuudelle
- likaantumisesta tai sakkaantumisesta
- homehtumisesta, sienettymisestä, mikrobeista, hajusta, kosteudesta tai kondenssivedestä
- kulumisesta, naarmuuntumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, aineen väsymisestä, betonin rapautumisesta tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.
Putkien tai laitteiden vahingoissa rajoitus koskee ympäröivän olosuhteen aiheuttamaa ruostumista tai kulumista, esimerkiksi putken ulkopinnan ruostumista jatkuvan kosteusrasituksen takia.
Rakennusmääräykset ja -ohjeet
Suomen Rakentamismääräyskokoelma, D1, 1976, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet, 1976,
- kohta 3.4.2.1: Viemäri on kiinnitettävä rakenteisiin siten, että siihen ei pääse syntymään vahingollista tai häiritsevää painaumaa ja siten, että lämpölaajeneminen on tarvittaessa mahdollinen, sekä niin, että vältytään vuotovahingolta.
- kohta 3.4.2.2: Viemärin asennuksessa on otettava huomioon mekaaniset ja muut voimat, joille putket tai niiden osa saattavat joutua alttiiksi. Edellä mainittu koskee sekä viemärin sijoitusta että tuki-, ohjaus- ja kiintopisteiden etäisyyksien valintaa.
Asian arviointi
Vuotovahinkovakuutuksen ehtojen 4.5.1 kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan vuotovahinko, kun vesi on ennalta arvaamattomasti ja suoraan virrannut mekaanisesti rikkoutuneesta vesi-, viemäri- ja lämmitysputkistosta. Nyt kiistanalaisessa tapauksessa muoviviemäri oli irronnut valurautaviemäristä pantaliitoksen kohdalta, mistä oli rankkasateen aikana seurannut vesivahinko kerrostalon lämmönjakohuoneessa. Vakuutuslautakunta toteaa, että korvausta hakevalla taloyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vuotovahinko on ollut seurausta mainitun ehtokohdan tarkoittamasta viemäriputken mekaanisesta rikkoutumisesta.
1.7.2020 tehdystä tutkimuksesta laaditun raportin mukaan lämmönjakohuone oli tyhjennetty vedestä ja eräs paikallinen yritys oli korjannut putkiliitoksen. Valokuvatekstin mukaan putki oli irronnut pantaliitoksesta, ja raportin laatija oli asentanut putken takaisin.
Taloyhtiön puolesta asiassa on katsottu, että Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön perusteella nyt tarkasteltavana oleva vuotovahinko on korvattava mekaanisen rikkoutumisen aiheuttamana vahinkona. Vakuutusyhtiön sisäiseen muutoksenhakumenettelyyn tekemässään valituksessa vakuutusmeklariyritys on taloyhtiön puolesta esittänyt, että ”nähdäkseni liitos on rikkoutunut ja vahinko tulisi korvata kiinteistövakuutuksesta”. Esitetyn näkemyksen lisäksi asiakirjoihin ei ole liitetty esimerkiksi valokuvien avulla selvitystä siitä, millä tavoin muovinen tai valurautainen putki taikka pantaliitos olivat rikkoutuneet.
Mekaanisena rikkoutumisena on lautakuntakäytännössä (FINE-002201) pidetty esimerkiksi murtumista, halkeamista, katkeamista tai muulla vastaavalla tavalla rikki menemistä. Pelkästään se, että muoviviemäri oli irronnut valurautaviemäristä pantaliitoksen kohdalta, ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan sellaisenaan osoita, että kyse olisi ollut mekaanisesta rikkoutumisesta. Vakuutuslautakunta toteaa vielä, että taloyhtiön viittaaman tapauksen (FINE-017130) vakuutusehdoissa ei ollut edellytetty, että vuotovahingon tulee olla äkillinen ja ennalta arvaamaton suora seuraus mekaanisesta rikkoutumisesta. Viitatussa tapauksessa rikkoutumista ei ollut määritelty esimerkiksi putken mekaanisen vaurion käsittäväksi tapahtumaksi, kuten nyt tarkastelevana olevassa tapauksessa.
Vakuutuslautakunta katsoo jääneen osoittamatta, että vuotovahinko on ollut seurausta vakuutussopimuksen mukaan korvattavasta vakuutustapahtumasta. Koska kyse ei ole vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vuotovahingosta, Vakuutuslautakunta ei lausu rajoitusehtojen soveltamisesta tapaukseen.
Lopputulos
Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen. Lautakunta ei suosita korvauksen maksamista.
Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
VAKUUTUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka
Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho