Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 6.5.2019 mukaan A:lle (s. 1956) määrättiin 3.5.2018 Fungorin-lääke kynsisienen hoitoon. A käytti lääkettä 28.10.2018 saakka. Käytön aikana ilmeni haju- ja makuaistin heikentyminen tai vääristyminen. A ei haista esimerkiksi kaupassa hajuvesiä tai hevosen hajua ja tästä on haittaa A:n sairastaman astman vuoksi. A katsoi, että kyse oli Fungorin-lääkkeen haittavaikutuksesta ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyseessä oli lääkevahinkovakuutuksesta korvattava vahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta hoitokuluista, tilapäisen haitan korvauksen 1.000 euroa liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukaan ja pysyvästä haitasta haittaluokan 1 mukaisen korvauksen 2244 euroa. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön maksamisen haittakorvausten määrään ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. 

A:n elämä muuttui maku- ja hajuaistien heikentymisen ja vääristymisen vuoksi ikäväksi. Esimerkiksi taannoin A ei herännyt uunista tulleeseen palaneen käryyn ja havahtui siihen vasta, kun näki savun tupruavan uunin raosta. Samoin pyykinpesukoneen syttyminen palamaan jäi huomaamatta. A on monta kertaa saanut kaupassa astmakohtauksen, kun hän ei ole haistanut jotakin laukaisevaa hajua. A pyytää Vakuutuslautakuntaa arvioimaan, onko hänelle maksettu reilun 3.000 euron korvaus riittävä. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää maksamiaan tilapäisen ja pysyvän haitan korvauksia asianmukaisina ja riittävinä. 

Lääketieteellinen selvitys 

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 3.5.2018 - 14.8.2020. 

Terveyskeskuksen sairauskertomustekstin 3.5.2018 mukaan A:lla on todettu vasemman jalan isovarpaan kynnessä paksuuntumaa ja kellerrystä ja muutokset ovat ulottuneet noin kynnen puoliväliin. Jonkin verran paksuuntumaa on todettu myös II varpaan kynnessä ja oikealla puolella isovarpaan kynnen kärjessä. A:lle on määrätty Terbinafin 250 mg -lääkitys kolmen kuukauden ajaksi. Lääkeostolaskelman 3.5.2018 mukaan lääke on vaihdettu apteekissa Fungorin 250 mg -valmisteeseen. Sairauskertomustekstin 23.8.2018 mukaan A on käyttänyt lääkitystä kolmen kuukauden ajan eikä sivuvaikutuksia ole olut. Kynsien muutokset ovat lähteneet siistiytymään, mutta muutoksia on ollut vielä jonkin verran jäljellä. Lääkitystä on päätetty jatkaa vielä kuukauden ajan. 

Terveyskeskuksen puhelinkontaktimerkinnän 3.12.2018 mukaan A on syönyt Fungorin-lääkettä kynsisienen hoitoon neljän kuukauden ajan. Lääkkeen käytön aikana on ilmennyt maku- ja hajuaistien häiriöitä eivätkä aistit ole vielä palautuneet. A ei esimerkiksi ole lainkaan haistanut kuuman etikan hajua. Tilannetta on jääty seuraamaan sen selvittämiseksi, palautuvatko aistit ennalleen. tekstin 3.4.2019 mukaan haju- ja makuaistin ongelmat ovat jatkuneet. Joitakin muutoksia A on havainnut ja esimerkiksi kloorin tuoksun hän on haistanut. Toisaalta esimerkiksi kahvin tuoksu on ollut erittäin paha ja ruisleipä, marjat ja hedelmät ovat maistuneet vastenmielisiltä. Aiemmin hajuaisti on ollut hyvinkin tarkka ja A on pystynyt havainnoimaan heti mahdolliset astmaa ärsyttävät tuoksut. Nyt näitä tuoksuja ei ole enää huomannut ja astmakin on oireillut enemmän. A on ohjattu korvalääkärin konsultaatioon. 

Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tekstin 29.4.2019 mukaan A:n hajuaisti on aiemmin ollut hyvä. A on sairastanut normaalia voimakkaamman ja pitkäkestoisen flunssan ja saanut kortisonikuurinkin. Samaan aikaan on ollut käytössä terbinafiinilääkitys. Hajuaisti on jäänyt käytännössä kokonaan pois ja myös tietyt ruoka-aineet maistuvat pahalta. A on huomannut tilanteen toivuttuaan flunssasta. Kloorin ja etikan A haistaa, kun nuuhkii oikein läheltä. Erikoislääkärin arvion mukaan oireiden etiologia jää avoimeksi. Kyse voi olla virustaudin aiheuttama tai terbinafiinihoidosta johtuva tai niiden yhdistelmästä aiheutunut oireilu. A:n perussairauksista diabeteksellä voi olla myötävaikuttava osuus. Jatkotutkimuksia ei ole pidetty tarpeellisena. A on ohjattu tekemään hajuaistiharjoitteita. 

Terveyskeskuslääkärin lausunnon 14.8.2020 mukaan A:n haju- ja makuaistin ongelmat jatkuvat edelleen. A on tehnyt korvalääkäriltä saatuja hajuaistin harjoituksia. A tunnistaa muutamia hajuja, esimerkkeinä lakka (hilla), kaurapuuro, maito, ruusun tuoksu, kalan haju, kloori ja etikka. Tupakkaa, pakokaasuja, kukkien tuoksuja, kahvia ja teetä A ei haista normaalisti. Osa hajuista on todella vastenmielisiä ja syödyt ruoat maistuvat erilaisilta kuin aikaisemmin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Fungorin-lääkkeestä aiheutuneen haju- ja makuaistien heikentymisen ja vääristymisen johdosta maksettavien tilapäisen ja pysyvän haitan korvausten määrästä. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainkohdat 

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a - 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. (…)

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen: 
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 momentti) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 momentti)

Asian arviointi

1. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle 1.000 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2, lievät vammat. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja, kuten henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia ja liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 2 (lievät vammat, korvausasteikko 300 - 1200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne

- eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa,
- eivät vaadi leikkaustoimenpiteitä, esimerkiksi luunmurtumien kiinnitysleikkausta,
- tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon,
- toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta ja
- vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on vuonna 2018 käyttänyt Fungorin-lääkettä kynsisienen hoitoon neljän kuukauden ajan. Lääkkeen käytön aikana on ilmennyt haju- ja makuaistin heikentymistä ja vääristymistä. Tila ei ole vaatinut lääkärin hoitoa tai tutkimuksia kahta vastaanottokäyntiä enempää eikä siitä ole aiheutunut työkyvyttömyyttä. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa 1.000 euron korvausta tilapäisestä haitasta asianmukaisena, kun otetaan huomioon aiheutuneen vahingon laatu, sen vaatiman hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. 

2. Korvaus pysyvästä haitasta

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut. Pysyvän haitan korvauksen arvioinnissa käytetään vakiintuneesti tapaturmavakuutuslainsäädäntöön perustuvaa haittaluokitusta sekä liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita, joihin myös lääkevahinkovakuutuksen ehdoissa viitataan. A:n lääkevahingon ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston haittaluokka-asetus 768/2015. Asetuksen haittaluokkataulukon aivohermoja koskevan kohdan 5.5 mukaan täydellinen hajuaistin puutos vastaa haittaluokkaa 2. 

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A:n hajuaisti on heikentynyt ja vääristynyt, mutta kyse ei kuitenkaan ole täydellisestä hajuaistin puuttumisesta. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön määrittämää haittaluokkaa 1 asianmukaisena. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norio
sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila