Tapahtumatiedot
A sopi 2.12.2019 vakuutusyhtiön kanssa kapitalisaatiosopimuksesta, johon maksettaisiin 123 000 euron maksu. Kapitalisaatiosopimuksen voimassaoloaika oli vakuutusyhtiön tarjouksen ja A:n hyväksymän hakemuksen mukaan 2.12.2019–1.12.2049. Sopimuksen arvonkehitys kytkettiin rahastosalkku B:hen. Varat maksettavalle maksulle saatiin A:n mukaan osakkeista, joita koskevan myyntitoimeksiannon A antoi samassa yhteydessä. Vakuutusyhtiön asiamiehen virheen vuoksi A:n 123 000 euron maksu kohdistettiin vakuutusyhtiön järjestelmässä erään toisen asiakkaan kapitalisaatiosopimukseen ja muuhun sijoituskohteeseen kuin rahastosalkku B:hen.
A oli myöhemmin yhteydessä vakuutusyhtiön asiamiehen asiakaspalveluun ja ilmoitti, että hän ei ollut havainnut kapitalisaatiosopimusta verkkopankissaan. Vakuutusyhtiö merkitsi 24.4.2020 A:n sijoituksen hänen kapitalisaatiosopimukseensa alkuperäisen sopimuksen mukaiselle alkamispäivälle. Vakuutusyhtiön mukaan rahastosalkku B:n arvo oli keväällä 2020 laskenut enemmän kuin sen sijoituskohteen, johon A:n maksama maksu oli vakuutusyhtiön järjestelmässä virheellisesti kytketty. A sai vakuutusyhtiön mukaan hyväkseen tämän pienemmän arvonlaskun, mikä menettely toteutettiin järjestelmässä 4 000 euron korjausvientinä A:n kapitalisaatiossopimukseen. Lisäksi vakuutusyhtiö maksoi A:lle 150 euron hyvityksen.
Asiakkaan valitus
A on tyytymätön vakuutusyhtiön menettelyyn. Valituksen mukaan vakuutusyhtiön kapitalisaatiosopimusta koskeva tarjous oli voimassa 17.12.2019 saakka. A:n muistikuvan mukaan hän havaitsi 10.12.2019, että osakkeita ei ollut myyty ja toimeksianto oli vanhentunut. A oli yhteydessä vakuutusyhtiön asiamieheen ja totesi 12.12.2019, että osakkeet oli myyty ja varat siirretty henkivakuutusyhtiölle. A:n mukaan kapitalisaatiosopimus ei näkynyt verkkopankissa ja hän oli yhteydessä vakuutusyhtiön asiamieheen jo ennen huhtikuuta 2020, mutta tämä ei johtanut tuolloin palveluntarjoajan puolelta toimenpiteisiin.
A katsoo, että alkuperäinen tarjous ei sido häntä, vaan sopimus tulee katsoa vanhentuneeksi ja mitättömäksi. A tulee saattaa samaan taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, jos vakuutusyhtiö ei olisi enää tarjouksen vanhennettua toiminut 2.12.2019 sovitulla tavalla. A vaatii ensisijaisesti, että osakemyynnistä tuloutuneet varat suoritetaan hänelle kokonaisuudessaan. Hän vaatii myös 9 000 euroa korvausta taloudellisesta vahingosta sekä kulukorvausta 150 euroa. Lisäksi A vaatii asiamiehenä toimineen pankin asiakastasosta eli sen palvelukokonaisuuden, johon hän asiointinsa perusteella on ollut oikeutettu, aiheutuneiden kulujen korvaamista. Hän vaatii myös täyttämättömästä toimeksiannosta aiheutuneiden kulujen korvaamista.
Palveluntarjoajan vastine
Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Vastineen mukaan, vaikka A:n tekemää maksua ei ollut vakuutusjärjestelmässä teknisesti kohdistettu A:n sopimusnumerolle ja sijoituskohteelle, on vakuutusyhtiö kuitenkin sopimuksen mukaisesti ollut velvoitettu maksaman pääoman takaisin sellaisena, millaiseksi sen arvo on sopimukseen valitun sijoituskohteen mukaisesti kehittynyt. A:n sopimus on korjattu asianmukaisesti ja teknisesti 24.4.2020.
Vastineen mukaan A:lle on maksettu 150 euroa korvaus hänen kokemastaan mielipahasta ja asian selvittelyyn kuluneesta ajasta ja vaivasta. A:lle ei ole aiheutunut taloudellista vahinkoa vakuutusyhtiön asiamiehen virheellisen menettelyn johdosta. A:n sopimuksessa on huomioitu virheellisen sijoituskohteen pienempi arvonlasku hänen hyväkseen. Tämä on toteutettu hyvittämällä sopimukseen 27.5.2020 tuottoa 4 000 euroa. Vakuutusyhtiön mukaan virheen korjauksen yhteydessä asiakas on saatettu parempaan tilanteeseen kuin hän ilman virhettä olisi ollut.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu ja käsittelyratkaisu
Tapauksessa on kysymys A:n valituksen keskeinen sisältö huomioiden vakuutusyhtiön kapitalisaatiosopimusta koskevasta vastuusta. Sijoituslautakunta ottaa ensin kantaa siihen, onko tapauksessa käsillä peruste, jonka nojalla A:lla olisi oikeus purkaa kapitalisaatiosopimus. Tämän jälkeen lautakunta arvioi A:n asiassa esittämiä korvausvaatimuksia.
Ohjesääntönsä 6 §:n mukaan Sijoituslautakunta ei käsittele sille esitetyn valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Vakuutusasiana voidaan kuitenkin käsitellä riitaa siitä, ovatko nämä kustannukset korvattavia oikeusturvavakuutuksesta, millaisesta asiasta tässä tapauksessa ei ole kysymys. Sijoituslautakunta ei käsittele A:n vaatimuksia siltä osin kuin niissä on kysymys hänen valituksensa tekemisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Vakuutussopimuslain 4a §:n (Kapitalisaatiosopimukseen sovellettavat säännökset) mukaan sellaiseen sijoitusvakuutukseen, jossa ei ole vakuutettua (kaptalisaatiosopimus), sovelletaan 1–3, 4b, 5, 5a–5d, 6, 6a, 7–9, 9a, 12, 13, 13a, 51 ja 52 §:n säännöksiä.
Vakuutussopimuslain 6 §:n (Eräiden asiakirjojen antaminen) mukaan vakuutus-sopimuksen tekemisen jälkeen vakuutuksenantajan on ilman aiheetonta viivytystä annettava vakuutuksenottajalle asiakirja, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja), sekä vakuutusehdot.
Kapitalisaatiosopimukseen sovellettavien sopimusehtojen (voimassa 1.7.2019) kohdan 3 (Sopimuksen voimaantulo) mukaan sopimus tulee voimaan, kun sopimuskirja on allekirjoitettu ja ensimmäinen maksu saapuu vakuutusyhtiölle.
Kapitalisaatiosopimukseen sovellettavien sopimusehtojen kohdan 5 (Sijoitussuunnitelma) mukaan tuotteen omistaja valitsee sijoitussuunnitelmalla, miten Tuotteen säästöihin liitettävien maksujen tuleva arvonkehitys määräytyy kulloinkin valittavissa olevien vaihtoehtojen puitteissa.
Asian arviointi
Asetelma
A on hyväksynyt vakuutusyhtiön tarjouksen kapitalilaatiosopimuksesta 2.12.2019 päivätyllä hakemukseksi nimetyllä asiakirjalla. Tällaisessa sopimuksessa on kysymys sijoitusvakuutuksesta, jossa ei ole vakuutettua. Kapitalisaatiosopimukseen sovelletaan vakuutussopimuslain 4a §:n mukaisesti kyseisen lain 2. luvun (4 b – 9 a §) säännöksiä vakuutuksesta annettavista tiedoista.
Käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A olisi sopimuksen tekemisen jälkeen saanut vakuutuksenottajalta asiakirjaa, johon on merkitty sopimuksen keskeinen sisältö (vakuutuskirja) ennen huhtikuuta 2020. Sijoituslautakunnan käytettävissä olevan selvityksen perusteella A on saatettu hänen yhteydenottonsa jälkeen huhtikuussa 2020 vakuutusyhtiön asiakasjärjestelmässä kapitalisaatiosopimuksen arvon osalta vähintään siihen asemaan, joka vastaa A:n ja vakuutusyhtiön 2.12.2019 sopimaa.
Vaatimus sopimuksen purkamisesta
Vakuutussopimuslakia koskevan alkuperäisen hallituksen esityksen (HE 114/1993 vp, s. 30) mukaan, jos vakuutuksenantaja on menetellyt markkinoinnissaan lainvastaisesti, myös sopimusoikeuden yleiset oikeusperiaatteet voivat tulla sovellettaviksi. Niiden nojalla vakuutuksenottajalle voi syntyä oikeus purkaa vakuutussopimus ja saada mahdollisesti maksetut vakuutusmaksut takaisin. Sijoituslautakunta toteaa, että asiakkaan oikeutta purkaa sopimus voidaan arvioida myös muun kuin markkinointiin liittyvän sopimusrikkomuksen perusteella.
Voimassa olevan oikeuden mukaan oikeus sopimuksen purkamiseen edellyttää tavanomaisesti vastapuolen olennaista sopimusrikkomusta. Tässä tapauksessa kapitalisaatiosopimus on tullut voimaan osapuolia sitovalla tavalla 2.12.2019 sovitun mukaisesti. A on hänen reklamaationsa jälkeen saatettu asemaan, joka vastaa vähintään osapuolten 2.12.2019 sopimaa sopimuksen sisältöä. Tällä toimenpiteellä vakuutusyhtiö on korjannut virheen, joka on muodostunut vakuutusyhtiön merkitessä A:n kapitalisaatiosopimuksen virheellisesti vakuutusyhtiön vakuutusjärjestelmässä. Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei myöskään ilmene sellaista kapitalisaatiosopimuksen tekemistä edeltävään osakkeiden myyntiin tai muuhun seikkaan liittyvää syytä, jonka perusteella kapitalisaatiosopimuksen voimassa pysymisen edellytykset olisivat virheen korjaamisesta huolimatta poistuneet.
Edellä kerrottujen syiden vuoksi lautakunta katsoo, ettei asiakirjatietojen perusteella kapitalisaatiosopimuksen tekemisessä 2.12.2019 ja sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämisessä ole tapahtunut vakuutusyhtiön puolelta sellaista virhettä, joka oikeuttaisi A:n purkamaan sopimuksen.
Korvausvaatimus
A on vaatinut vakuutusyhtiöltä asiamiehen menettelyn perusteella korvausta taloudellisesta vahingosta 9 000 euroa sekä kulukorvausta 150 euroa. Lisäksi hän on vaatinut asiamiehenä toimineen pankin asiakastasosta ja täyttämättömästä toimeksiannosta aiheutuneiden kulujen korvaamista.
Yllä kerrotun käsittelyratkaisun mukaisesti Sijoituslautakunta ei käsittele A:n vaatimuksia siltä osin kuin niissä on kysymys hänen valituksen tekemisestä aiheutuneiden kustannustensa korvaamisesta. Muilta osin lautakunta tarkastelee A:n vaatimuksia kapitalisaatiosopimusta koskevilta osin.
A ei ole kirjelmissään ilmaissut, mistä hänen korvattavaksi vaatimansa 9 000 euron taloudellinen vahinko olisi muodostunut. Sijoituslautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä ei ilmene, että A:lle olisi vakuutusyhtiön huhtikuussa 2020 tekemät toimenpiteet huomioiden muodostunut vahinkoa. A ei ole myöskään yksilöinyt, mistä hänen 150 euron kuluvaatimuksensa koostuu. Vakuutusyhtiö on kertonut maksaneensa A:lle 150 euron hyvityksen, joka käytettävissä oleva selvitys huomioiden kattaa myös A:lle aiheutuneet asian välittömät selvittelykulut. Kapitalisaatiosopimuksen sopimisen näkökulmasta jää myös selvittämättä, millä tavalla asiamiehenä toimineen pankin asiakastasosta tai toimeksiannosta olisi vakuutusyhtiön vastuulla olevan menettelyn vuoksi aiheutunut ylimääräisiä tai tarpeettomaksi käyneitä kustannuksia.
Asiassa jää selvittämättä, että A:lle olisi aiheutunut vahinkoa. Tällaisessa tilanteessa Sijoituslautakunta ei ota tarkemmin kantaa A:n korvausvaatimuksien perusteisiin.
Lopputulos
Sijoituslautakunta katsoo, että A:lla ei ole oikeutta purkaa kapitalisaatiosopimusta. Lautakunta ei suosita asiassa A:lle korvausta.
Sijoituslautakunta oli yksimielinen.
SIJOITUSLAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Korkeamäki
Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Sario
Tapanila