Tapahtumatiedot

Kuljetusliikkeen täyttäessä kiinteistöyhtiö K Oy:n toisiinsa kytkettyjä lämmitysöljysäiliöitä 16.11.2018 oli tapahtunut ylitäyttö, jossa säiliöiden ilmaputkesta ehti valua maahan arviolta 200 litraa polttoöljyä. Vahingon seurauksena öljyyntynyt maa-aines piti poistaa ja hävittää asianmukaisesti. K Oy haki aiheutuneista 12 397,56 euron kuluista korvausta kuljetusliikkeen vastuuvakuutuksesta. Säiliöiden täyttöön oli liittynyt aiemminkin ongelmia, joiden vuoksi vuonna 2013 oli tehty täyttökoe. Kokeessa säiliöiden oli todettu täyttyvän epätasaisesti. Sen perusteella täyttöpaikalle oli kiinnitetty ohjekilpi, jossa kerrottiin mm. säiliöiden tilavuus, täyttövirtaama ja maksimipaine. Säiliöiden pinnantasauksen toimintaa oli suositeltu seurattavaksi täyttämisen ja käytön aikana.

Vakuutusyhtiö ilmoitti päätöksessään 15.9.2020 korvaavansa kuljetusliikkeen vastuuvakuutuksesta puolet aiheutuneista kustannuksista. Vakuutusyhtiön mukaan selvitysten perusteella ei ollut osoitettu, oliko ylitäyttö johtunut kuljettajan virheestä vai K Oy:n laitteistosta, jossa oli ollut aiemminkin ylitäyttöongelmia. Kuljettaja ei ollut voinut tätä havaita. Ennen täyttöä ei ollut tietoa siitä, kuinka tyhjiä säiliöt olivat, eikä kiinteistön edustaja ollut ollut paikalla, vaikka tarkastusraportissa oli siihen ohjeistettu. Säiliöt täytettiin ilman eri tilausta tietyin väliajoin. Vakuutusyhtiön mukaan oli mahdollista, että osasyynä vahinkoon oli ollut säiliöiden liian alhainen täyttöpaine, minkä vuoksi kuljetusliikkeen vastuulle oli arvioitu enintään puolet vahingosta. K Oy oli itse myötävaikuttanut vahinkoon, kun aiemmassa tarkastusraportissa suositeltuja toimenpiteitä ei ollut tehty. Niitä noudattaen vahinkoa ei todennäköisesti olisi lainkaan tapahtunut.

Asiakkaan muutoksenhaun johdosta 3.10.2020 antamassaan päätöksessä vakuutusyhtiö totesi, ettei sille ollut toimitettu selvitystä siitä, että K Oy olisi seurannut säiliöryhmien pinnantasauksen toimintaa käytön aikana. Ohjeen mukaan pinnantasauksen toimintaa tuli seurata myös täytön aikana, mutta K Oy ei ollut huolehtinut siitä, että sen edustajan läsnäolosta säiliöitä täytettäessä olisi sovittu. Kuljetusliikkeellä ei ollut pääsyä rakennukseen säiliöitä täytettäessä eikä K Oy ollut ilmoittanut, että se olisi ollut kuljetusliikkeen velvollisuus. Koska kiinteistöllä oli ollut useita kertoja ongelmia säiliöiden täytössä, olisi K Oy:n pitänyt ryhtyä toimiin vahinkojen estämiseksi. Varmaa tietoa liian alhaisesta täyttöpaineesta ei myöskään ollut, vaan kyse oli ollut kuljettajan arviosta.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

K Oy vaatii vahinkoa kokonaan korvattavaksi, koska se ei mielestään ollut myötävaikuttanut vahingon syntyyn. Täyttöputkien läheisyyteen oli kiinnitetty ohjekilpi, jossa mainitaan näkyvällä tekstillä säiliöiden määrä, kokonaistilavuus, täyttövirtaama ja maksimipaine. Kuljettaja oli täyttänyt säiliötä purkauspaineella 2,5 kpm ja virtausnopeudella 200 l/min, kun kiinteistön seinässä olevassa ohjekilvessä maksimitäyttöpaine on 3 bar ja täyttövirtaama 450 l/min. K Oy:n mukaan täytössä ei ollut ilmennyt ongelmia ennen 16.11.2018.

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja toteaa seuraavaa:

Pelastuslaitoksen toimintapäiväkirjan mukaan kiinteistössä oli aiemminkin tapahtunut ylitäyttövahinkoja. 12.3.2013 raportin mukaan säiliöryhmän 2 täytössä oli ollut epätasaisuutta. Säiliö 3 täyttyi nopeammin. Paine täyttöliitännässä oli huomattavan pieni. Raportissa annettiin ohjekilven asentamisen lisäksi suositus: ”Säiliöryhmien pinnantasauksen toimintaa on suositeltavaa seurata täyttötapahtumien ohella myös käytön aikana. Säiliöiden pinnankorkeuksissa ei saa ilmetä olennaista eroa. Jos eroavuuksia todetaan, on niiden syy pyrittävä selvittämään ja tarvittaessa otettava yhteys säiliön maahantuojaan […]”.

Kuljettajalla ei ole ollut pääsyä kiinteistön tiloihin eikä hän ole voinut tarkistaa säiliöiden pinnankorkeuksia. Vastuu säiliöiden pinnankorkeuksien seurannasta käytön aikana ja ennen täyttöä oli siten K Oy:llä, jonka olisi mainitun raportin ja aiempien kokemusten perusteella tullut olla aktiivinen asiassa. Öljysäiliöiden pintojen korkeutta ei tarkastettu ennen täyttöä. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan vahingossa on nimenomaan kyse säiliöiden epätasaisen täyttymisen aiheuttamasta ongelmasta. Öljy-yhtiö oli sittemmin kirjannut K Oy:n asiakastietoihin tarkennetut ohjeet täytön suorittamisesta virka-aikana vastaanottajan läsnä ollessa.

Kuljetusliikkeen edustaja on kertonut, että virtausnopeus pitäisi erikseen todeta kellolla, joten siitä ei ollut varmaa tietoa. Vahinkolomakkeeseen oli kirjoitettu virtausnopeudeksi noin 200 l /min, joten luku lienee arvio. Sikäli kuin tieto suositusta alemmasta virtausnopeudesta piti paikkansa, se oli voinut aiheuttaa epätasaisen säiliöiden täyttymisen, jolloin säiliössä 1 oleva ylitäytönestin ei ehkä ollut reagoinut tilanteeseen ja öljyä alkoi tämän seurauksena virrata ilmaputkesta yli. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kuljetusliike saattoi olla osavastuussa vahingosta, jonka varsinainen syy ei kuitenkaan ollut varmuudella selvinnyt.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Toiminnan vastuuvakuutusehdot voimassa 1.1.2016 lukien

3.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.
---
Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Ratkaisusuositus

Osapuolten kesken on erimielisyyttä siitä, onko kuljetusliike toiminut öljytoimituksen yhteydessä niin huolimattomasti, että öljyn tilaajana olleella K Oy:llä olisi oikeus saada kuljetusliikkeen vastuuvakuutuksesta lisäkorvausta vakuutusyhtiön jo korvaaman 50 %:n korvauksen lisäksi.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttövelvollisuus korvattavasta vahinkotapahtumasta on korvausta vaativalla taholla.

FINE toteaa, että sen asiasta käytettävissä oleva asiakirja-aineisto ei sisällä yksiselitteistä teknistä selvitystä vahingon syystä tai vahinkomekanismista, vaan osapuolet ovat esittäneet vahingon syystä omia toisistaan eriäviä käsityksiä. Asiakirjoista ei muun muassa lähemmin selviä, miten öljysäiliöiden liian hidas täyttäminen olisi voinut aiheuttaa vahingon. FINE on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vuonna 2013 tehdyn säiliöiden täyttökokeen perusteella asennettu ohjekilpi on ollut merkinnöiltään tältä osin epäselvä, sillä kilvessä on ilmoitettu vain maksimitäyttöpaine ja virtaaman määrä.

FINE toteaa, että kiinteistönomistaja on ensisijaisesti vastuussa kiinteistönsä laitteiden kunnosta. Syytä ylitäytönestimen toimimattomuuteen vahinkotilanteessa ei ole tässä tapauksessa selvitetty. Asianmukaisessa toimintakunnossa oleva oikein asennettu ylitäytönestin estää normaalitapauksissa nyt kysymyksessä olevan kaltaiset vahingot. Asiakirjojen mukaan K Oy:n säiliöjärjestelmän toiminnassa oli todettu ongelmia jo aiemmin, mikä yleensä viittaa siihen, että laitteisto tai sen asennustapa ei ole ollut asianmukainen. Ongelmien varsinaista aiheuttajaa ei kuitenkaan ollut K Oy:n puolelta tarkemmin selvitetty ja korjattu, vaan tilanteen johdosta oli ainoastaan asennettu edellä mainittu ohjekilpi. Asiakirjaselvityksestä ei myöskään ilmene seikkoja, joiden perusteella kuljettajalla olisi täyttötilanteessa ollut syytä epäillä vahingon mahdollisuutta.

Näin ollen FINEllä ei ole perusteita suosittaa asiassa lisäkorvausta.

Lopputulos

FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Mustonen