Tapahtumatiedot

B kuljetti 1.1.2020 A:n pysyvässä hallinnassa olevaa, rahoitusyhtiön omistamaa henkilöautoa tunnelissa, jonka suuaukosta ulos ajettaessa asfaltti oli jäinen. Autossa oli kitkarenkaat. B menetti jarrutuksen jälkeen henkilöauton hallinnan ja ajoneuvo ajautui päin kaidetta vaurioituen lunastuskuntoon.

Poliisin kuulustelussa B on kertonut ajaneensa kovempaa mitä nopeusrajoitus 60 km/h sallii. Hän ei katsonut mittaria ajon aikana, mutta arveli nopeudeksi yli 100 km/h. Poliisin hallussa oli videotallenne tunnelista, johon ajoneuvon kulku ja törmäys tunnelin ulkopuolella oli tallentunut.

Vakuutusyhtiö maksoi korvauspäätöksellään 11.2.2020 rahoitusyhtiölle henkilöauton rahoitusvelkaa vastaavan korvauksen (17.921.51 euroa 200 euron omavastuulla vähennettynä).

Käräjäoikeus on antanut liikennerikosasiassa 7.9.2020 tuomion, jolla B on syyttäjän rangaistusvaatimuksen mukaisen törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen sijaan tuomittu rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tuomion perustelujen mukaan videosta käy ilmi, että B on ajanut ulos tunnelista silmämääräisesti havaiten suurella nopeudella, ja menettänyt auton hallinnan. Auton nopeus ei juurikaan ole hidastunut törmäyksen johdosta, auto on liukunut pitkän matkan ja alkanut pyöriä pyörillään ennen pysähtymistä. Käräjäoikeuden tuomion perusteluissa on todettu, ettei pelkästään esitutkintakertomuksella voida katsoa näytetyn, että B:n nopeus olisi tapahtuma-aikaan ollut ainakin 100 km/h. Kirjallisina todisteina esitettyjen videoiden perusteella B on ajanut silmämääräisesti suurella nopeudella ja huomattavasti kovempaa kuin muut tienkäyttäjät. B:n kertomuksen ja videoiden perusteella B:n on näytetty ylittäneen suurimman sallitun nopeuden, mutta tarkka ajonopeus tapahtumahetkellä on jäänyt näyttämättä.

Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään 23.9.2020, että vahingon syynä on ollut B:n käyttämä huomattava ylinopeus. Ottaen huomioon B:n käyttämä huomattavan korkea ajonopeus kaarteessa ja vallitsevissa keliolosuhteissa, on B:n suhtautumista ajoneuvon vaurioitumiseen yhtiön mukaan pidettävä niin välinpitämättömänä ja törkeän huolimattomana, että vakuutuskorvaus A:n osalta evätään kokonaan. B:n menettely voidaan tapauksessa samastaa vakuutuksenottaja A:han.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen. Hän katsoo, että hänen kuuluisi saada 5.100 euron korvaus auton vaurioitumisen johdosta.

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. Valituksessa ei ole yhtiön mukaan tuotu asiaan mitään sellaista uutta tietoa, jonka perusteella ratkaisua olisi muutettava. Yhtiö on korvauspäätöksen antamisen jälkeen tilannut lisäselvityksenä Suomen vahinkotarkastus SVT Oy:ltä rekonstruktiolaskelman vahinkohetkellä käytetystä nopeudesta.

Kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteelle tieltä suistumisesta tai kaatumisesta taikka iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä. Yleisten sopimusehtojen mukaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä. Harkittaessa korvauksen alentamista tai epäämistä otetaan huomioon, mikä merkitys vakuutetun henkilön toimenpiteellä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi otetaan huomioon vakuutetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteen muutoin. Samoin mitä ehdoissa on kerrottu vakuutetusta, sovelletaan vastaavasti henkilöön, joka on vakuutetun suostumuksella vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta ajoneuvosta.

Asiassa on riidatonta, että ajoneuvo on ollut B:n käytössä luvallisesti, jolloin vakuutusehtojen mukaisen samastamisen edellytykset täyttyvät. Asiassa on kyse siitä, onko B aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella ja oliko B:n menettely sellainen, että yhtiöllä on oikeus olla korvaamatta vakuutetulle mitään lunastuskorvauksesta. B on tuomittu liikenneturvallisuuden vaarantamisesta käräjäoikeuden antamalla tuomiolla. Korkeimman oikeuden ennakkotapauksen KKO 2004:48 mukaan rikosasiassa annettu tuomio ei käsitä oikeusvoimaista ratkaisua vahingonkorvausasiassa, eikä rikosnimike osoita siviilioikeudellisen tuottamuksen astetta. Vaikka henkilö olisi rikosasiassa tuomittu lievästä tekomuodosta, vahingonkorvausoikeudellisesti kysymys voi olla törkeästä tuottamuksesta.

Vahinkoilmoituksessa on kerrottu, että tie on ollut liukas, minkä johdosta ajoneuvon hallinta on menetetty. Vahinkoajankohtana lämpötila on ollut pakkasella ja aivan nollan asteen tuntumassa, jolloin yleisen elämänkokemuksen mukaan tien liukkaus ei voi tulla kuljettajalle täysin yllätyksenä.

Korvauksen alentaminen tai epääminen edellyttää syy-yhteyttä kuljettajan moitittavan menettelyn ja vakuutustapahtuman välillä. Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993) mukaan lain 30 §:ssä tarkoitettu törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Törkeää huolimattomuutta on se, että ajoneuvon kuljettaja tietoisesti aiheuttaa tilanteen, jossa vahinkoriski on suuri tai kuljettaja suhtautuu ilmeisen piittaamattomasti vahingon vaaran lisääntymiseen. Vahingosta on olemassa videotallenne, johon ajoneuvon kulku ja törmäys ovat tallentuneet.

Vahinko on sattunut tunnelin länteen päin menevän ulosajoaukon jälkeen. Vahinkopaikalla on 60 km/h nopeusrajoitus. Videolla on nähtävissä, että kuljettaja jarruttaa juuri ennen tunnelin suuaukkoa ja ajoneuvon hallinnan menettämistä. SVT:n rekonstruktiolaskelman mukaan ajoneuvon nopeus on ollut ennen jarrutusta ja onnettomuustapahtumakulun alkua luokkaa 215 km/h. Jarrutuksen loputtua ajoneuvon nopeus on ollut luokkaa 200 km/h ja törmäyshetkellä kaiteeseen luokkaa 180–190 km/h. Keli on ollut talvinen ja vahinkopaikalla tie kaartaa ylämäen jälkeen oikealle. Videolta voidaan nähdä, että ajoneuvo suistuu päin kaidetta suoraan kaistaltaan ja kuljettaja ei hallitse ajoneuvoaan.

Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että rekonstruktiolaskelmia voidaan pitää lähtökohtaisesti luotettavina ja käytetyn ajonopeuden suurusluokan osoittavina. Vakuutusyhtiö katsoo, että ajoneuvon laajat vauriot yhdessä rekonstruktiolaskelman kanssa osoittavat ajonopeuden olleen huomattava ja noin kolminkertainen nopeusrajoitukseen, 60 km/h, nähden. Kuljettajan ajotapa ja vahinkopaikan olosuhteet huomioiden yhtiö katsoo, että vakuutettuun samastettavan B:n menettelyä on pidettävä vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla törkeän huolimattomana ja menettelyllä on ollut suora syy-yhteys aiheutuneeseen vahinkoon. Ylinopeus on ollut niin huomattavaa, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus kokonaan.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kaskovakuutusehdot (voimassa 1.1.2019 alkaen)

3.1 Kolarointivakuutus

Kolarointivakuutuksesta korvataan esinevahinko, joka on välittömästi aiheutunut vakuutuksen kohteella

1. tieltä suistumisesta tai kaatumisesta
2. iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä.

Vakuutussopimuslaki 30 § (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa)

Vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Vakuutussopimuslaki 33 § (Samastaminen vahinkovakuutuksessa)

Mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1. joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta.

Vakuutussopimuslaki 34 § (Korvauksen alentaminen tai epääminen vahinkovakuutuksessa)

Harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys seikalla, jota vakuutuksenottajan tai vakuutetun antama väärä tai puutteellinen tieto koskee, tai vahingonvaaraa lisänneellä muuttuneella olosuhteella taikka vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Ratkaisusuositus

Asiassa on riidatonta, että B kuljetti autoa vakuutuksenottaja A:n luvalla, jolloin vakuutussopimuslain 33 §:n mukaisen samastamisen edellytykset täyttyvät. Asiassa on näin ollen kyse sen arvioimisesta, oliko B aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella ja oliko B:n toiminta niin moitittavaa, että vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus vakuutussopimuslain 30 ja 34 §:n sekä näihin perustuvien yleisten sopimusehtojen perusteella evätä korvaus.

Rikosasiassa annetulla käräjäoikeuden tuomiolla ei ole oikeusvoimavaikutusta arvioitaessa B:n menettelyn moitittavuutta ja tuottamuksen astetta siviilioikeudellisessa vakuutusasiassa. Rikosasiassa esille tulleilla seikoilla ja tuomioistuimen tekemällä arviolla rikosasiassa esitetystä näytöstä voi silti olla tapauksesta riippuen harkintaa ja selvitysten arviointia ohjaavaa vaikutusta myöhemmässä riita-asiassa. FINE arvioi B:n menettelyä kaiken asiassa esitetyn selvityksen perusteella.

Korvauksen alentamista koskevassa harkinnassa on otettava huomioon, mikä merkitys vakuutetun tai häneen samastettavan henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Vakuutussopimuslain esitöiden (HE 114/1993) mukaan lain 30 §:ssä tarkoitettu törkeä huolimattomuus on lähellä tahallisuutta. Jos vakuutettu esimerkiksi tietoisesti laiminlyö normaalit varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingonvaara on suuri, voidaan huolimattomuutta pitää törkeänä. Vakuutusyhtiöllä on näyttötaakka väittämästään korvauksen alentamisperusteesta. 

Vahinkoilmoituksen mukaan B:n kuljettaman henkilöauton nopeus on ollut noin 80 km/h. Esitutkinnassa B on kertonut arvioineensa auton nopeudeksi noin 100 km/h. Vakuutusyhtiön teettämän rekonstruktiolaskelman mukaan auton nopeus on ollut ennen ensimmäistä jarrutusta ja onnettomuustapahtumakulun alkua luokkaa 215 km/h. Jarrutuksen loputtua ajoneuvon nopeus on ollut luokkaa 200 km/h ja törmäyshetkellä kaiteeseen luokkaa 180–190 km/h, minkä jälkeen auton nopeus on hidastunut sen osuttua kaiteeseen ja auton raahauduttua ajoradalla renkaiden irrottua osin pohjansa varassa. Vaikka rekonstruktiolaskemiin voi toisinaan liittyä osin arvionvaraisia tekijöitä, rekonstruktiolaskelman on Vakuutuslautakunnan käytännössä vakiintuneesti katsottu osoittavan ajoneuvon käyttämän nopeuden suuruusluokan. Tässä tapauksessa rekonstruktiolaskelma on perustunut paitsi henkilöauton suistumisjälkiin, myös B:n kuljettaman henkilöauton videotallenteesta nähtävissä olevaa ajonopeutta koskevaan analyysiin. FINE pitää laskelmaa ja sen johtopäätöksiä lähtökohtaisesti luotettavana selvityksenä henkilöauton ajonopeudesta. Rekonstruktiolaskelma on laadittu vasta rikosoikeudenkäynnin päättymisen jälkeen, eikä se siten ole ollut käräjäoikeuden käytettävissä.

FINE pitää rekonstruktiolaskelman ja henkilöauton vaurioista esitetyn selvityksen perusteella riittävästi näytettynä, että B on ennen vahinkotapahtuman sattumista kuljettanut henkilöautoa noin 200 km/h suurusluokkaa olevalla ajonopeudella tieosuudella, jolla nopeusrajoitus on ollut 60 km/h. B:n käyttämä huomattava ylinopeus ja vahinkopaikan olosuhteet huomioon ottaen FINE pitää B:n menettelyä vakuutussopimuslaissa tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana ja niin moitittavana, että korvaus on tässä tapauksessa voitu evätä kokonaan. Näin ollen FINE katsoo, että vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on ollut vakuutusehtojen mukainen. Tämä tulkinta vastaa Vakuutuslautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä, joka ilmenee muun muassa oheisesta Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksesta FINE-034491.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Siirala
Esittelijä Turunen