Haku

FINE-034278

Tulosta

Asianumero: FINE-034278 (2021)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 05.05.2021

Lakipykälät: 69, 70

Palovahinko. Korvauksen määrän arvioiminen. Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä. Esineiden hankinta-ajankohta.

Tapahtumatiedot

Kerrostalossa, jossa sijaitsi asiakkaan omistaman yrityksen vuokraamia kellaritiloja, oli tapahtunut marraskuussa 2019 kellarin palovahinko. Savu ja noki olivat levinneet asiakkaan yrityksen vuokraamaan kellaritilaan.  Kyseisessä varastossa oli ollut väliaikaisesti säilytettävänä asiakkaan omia henkilökohtaisia tavaroita, joille aiheutui palon seurauksena savu- ja nokivahinkoja.

Asiakas on hakenut korvausta vahingosta kotivakuutuksestaan. Vakuutusyhtiölle toimitetussa vahingoittuneiden esineiden listassa on listattu esineiden korvausvaade osittain yksittäisinä esineinä hinta-arvioineen. Osittain esineiden korvausvaade on listattu esineryhminä. Suurin osa vahingoittuneista esineistä on aikuisten ja lasten vaatteita ja jalkineita sekä urheilutarvikkeita. Osa esineistä on päädytty hävittämään ja osa esineistä on pesetetty.  Asiakkaan puolesta listan vahingoittuneista esineistä on tehnyt vahinkoa hoitanut yritys, joka on myös suorittanut esineiden puhdistusta. Asiakas on vaatinut korvauksena vahingon johdosta hävitetyistä esineistä 26 645 euroa.

Vakuutusyhtiö on pyytänyt asiakkaalta selvityksiä mm. koskien esineiden hankintavuositietoja. Asiakas ei ole suostunut toimittamaan pyydettyjä selvityksiä vakuutusyhtiölle. Asiakkaan mukaan esineiden käyttöönottovuodet ovat epäolennaisia, koska olennaista on tavaroiden kunto ja arvo.

Vakuutusyhtiö on korvannut päätöksellä 21.4.2020 asiakkaan kotivakuutuksesta vahingoittuneiden tavaroiden puhdistamiseen liittyen 6.098,53 euroa. Vakuutusyhtiö on antanut korvauspäätöksen vahingon johdosta poistetuista esineistä 5.6.2020. Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan vakuutusyhtiö ei ole saanut asiakkaalta pyytämiään selvityksiä poistettujen tavaroiden iästä ja kunnosta. Vakuutusyhtiö on pyytänyt esineistä lisätietoja ne listanneelta yritykseltä. Vakuutusyhtiön mukaan kyseinen yritys on kertonut, että varastossa oli ollut varastoituna huomattavan paljon käytöstä poistettuja vaatteita, joiden osalta yritys kertoi saaneensa asiakkaalta ohjeen, ettei esineitä kannattanut pesettää, vaan ne tuli poistaa. Vakuutusyhtiö on korvannut vahingoittuneesta ja hävitetystä irtaimistosta riidattomana korvauksen määränä 6 661,25 euroa eli noin 25 % asiakkaan vaatimasta korvauksesta. Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan, koska vakuutusyhtiö ei ole saanut tarvittavaa selvitystä poistettujen esineiden iästä ja kunnosta, on vakuutusyhtiö arvioinut vaatteiden ja urheiluvälineiden korvauksen vuoden 2012 käyttöönoton mukaisesti siten, että ikävähennys on 75 %. Vakuutusyhtiön päätöksen mukaan kyseinen summa on varastoidun, käytöstä poistetun omaisuuden käypä hinta. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut käsittelevänsä asiakkaan korvausvaatimuksen uudelleen, mikäli asiakas toimittaa tarkempia selvityksiä, joiden perusteella vahingon määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Asiakas on hakenut muutosta vakuutusyhtiöstä korvauspäätökseen. Asiakkaan mukaan varastossa ei ollut käytöstä poistettuja tavaroita. Asiakkaan mukaan esineet ovat listanneet ja arvioineet poistettaviksi palovahinkoasiantuntijat vakuutusehtojen kohdan 6.2.3.3 mukaan. Asiakkaan mukaan esineiden arvoksi on esinelistassa määritelty vahingosta korvattava summa, ei tavaran arvo tai tavaran uushinta. Jos esineistä olisi annettu tarkempia tietoja, olisi tästä työsuorituksesta aiheutunut huomattavia kustannuksia vakuutusyhtiölle.

Vakuutusyhtiön päätöksen 10.7.2020 mukaan asiakkaan tehtävänä on antaa tieto esineiden käyttöönoton ajankohdasta. Lisäksi vakuutusyhtiö on selvittänyt esineitä listanneelta yritykseltä tilannetta ja yritys on kertonut, että yritys on tehnyt esinelistauksen, mutta asiakas on listannut vaatteiden vaatimukset. Vakuutusyhtiö ei muuttanut aikaisempia päätöksiä, vaan katsoi edelleen, ettei tarvittavaa selvitystä poistettujen tavaroiden iästä ja kunnosta ole annettu vakuutusyhtiölle sen pyynnöistä huolimatta.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan asiamies vaatii valituksessaan ja sen lisäkirjelmissä vakuutusyhtiötä suorittamaan esineistä lisäkorvauksen asiakkaan esittämän luettelon ja arviohinnoittelun mukaisesti. Vaatimuksena on, että yli 40 euron arvoisiksi arvioidut esineet korvataan vahinkoilmoituksessa arvioidun arvon mukaisesti ja alle 40 euron arvoisiksi arvioidut esineet korvataan laskettuna 60 %:n ikävähennyksellä arvioiden, että esineiden keskimääräinen ikä on ollut noin neljä vuotta. Siten vaatimuksena on 16 707, 75 euron korvaus vakuutusyhtiön jo aikaisemmin suorittaman korvauksen lisäksi.

Valituksen perusteluina mainitaan, että valtaosaan luetteloiduista tavaroista merkittiin arvoksi alhainen hinta, jossa oli jo otettu huomioon tavaroiden ikä, jotta yksittäisen tavaran ostoajankohtaa, hankintahintaa tai käypää arvoa ei tarvitsisi selvittää, koska tavaroiden taustojen selvittäminen olisi ollut iso urakka. Valituksessa myös todetaan, että tavarat olivat käyttökelpoisia ennen vahinkoa ja vaikka esineet olivat varastossa tilapäisesti säilytettynä, eivät ne olleet käyttökelvottomia tai käytöstä poistettuja ennen vahinkotapahtumaa. Valituksen mukaan vakuutusyhtiö olisi ollut velvollinen korvaamaan esineiden pesettämisen ja ionisoinnin niiden iästä ja elinkaaren vaiheesta huolimatta. Koska listatut hinnat ovat osaltaan alle pesetyskustannusten, ei ikävähennystä olisi saanut valituksen mukaan tehdä. Valituksen mukaan asiakas kuitenkin hyväksyy sen, että alle 40 euron arvoiseksi arvoiduista esineistä tehdään ikävähennys.

Asiakkaan asiamiehen lisäkirjelmän mukaan vakuutusyhtiö on tehnyt sattumanvaraisesti valitsemansa ikävähennykset (75 %) vakuutuksenottajan arvioimasta esineiden hinnasta, joka on enintään esineiden käypä hinta. Lisäksi, mikäli varastoidut esineet katsotaan päivittäisestä käytöstä poistetuiksi, tulisi ne korvata käyvän hinnan mukaan. Lisäkirjelmän mukaan korvaukset määräytyvät joko uudishinnan ja ikävähennyksen perusteella tai käyvän hinnan perusteella.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää esitetyn vaatimuksen kotivakuutuksen lisäkorvauksesta ja täydentää aikaisempia vastauksiaan.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusehdoissa on monia omaisuusvahingon korvausmäärän arviointia koskevia ehtokohtia. Vakuutusyhtiön mukaan vahinko korvataan ensisijaisesti maksalla korjauskustannukset (ehtojen kohta 6.3.1) ja esineiden ikä vaikuttaa korvausmäärään kalenterivuosittain tehtyinä ikävähennyksinä uuden vastaavan esineen hinnasta (ehtojen kohta 6.2.3.3). Vakuutusyhtiön mukaan asiakkaan vakuutussopimuksessa on ehtopoikkeus, jonka mukaan ikävähennyksiä sovelletaan vain, jos omaisuuden arvoksi jää ikävähennyksen jälkeen alle puolet uuden vastaavan esineen hinnasta. Vakuutusyhtiö viittaa myös ehtojen kohtaan 6.2.3.5 mukaan vahingon määrä sellaisen irtaimen esineen osalta, joka ei vakuutustapahtuman sattuessa ole enää ollut päivittäisessä käytössä, on kohdista 6.2.3.1–6.2.3.3 poiketen enintään esineen käypä hinta.

Vakuutusyhtiön mukaan korvauksenhakijalla on velvollisuus toimittaa vakuutusyhtiölle ne asiakirjat ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vahingon korvattavuuden ja korvauksen suuruuden selvittämiseksi. Vastineen mukaan vakuutusyhtiö on parhaan arvionsa mukaisesti suorittanut asiakkaalle riidattoman osan vakuutuskorvauksesta, koska asiakas ei ole toimittanut pyydettyjä selvityksiä. Vakuutusyhtiön vastineen mukaan poistettujenkin esineiden osalta vakuutuskorvaus määräytyy sen mukaan, millä kustannuksella esine olisi voitu saattaa vahinkoa edeltävään kuntoon. Siten, jos poistetut vaatteet olisivat olleet korjattavissa pesetyksellä, olisi korvaus vakuutusyhtiön vastineen mukaan ollut pesetyskustannus, ei vaatteen arvo.

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan asiakkaan koti-irtaimisto on vakuutettu 56.140 euron enimmäiskorvausmäärällä. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että asiakkaan maalausremontin ajaksi väliaikaiseen varastoon siirretty omaisuus olisi ollut lähes puolet koko asiakkaan omakotitalon irtaimiston arvosta. Vakuutusyhtiö ei myöskään pidä uskottavana, että kysymyksessä olevasta omaisuudesta olisi myytäessä eli käytännössä kirpputorilla saatu lähellekään asiakkaan vaatimaa summaa. Vakuutusyhtiö myös katsoo, että listattujen esineiden osalta lasten vaatteet ja urheiluvälineet viittaavat käytöstä poistettuun omaisuuteen, koska perheen nuorin lapsi on jo 16-vuotias.

Vakuutusyhtiö pyytää lisäksi ottamaan huomioon, että vakuutusyhtiö on suorittanut korvauksen siitä laskusta, jonka asiakkaan puolesta omaisuuden luetteloinut yritys on esittänyt, myös omaisuuden luetteloinnin osalta, vaikka vakuutusehtojen mukaan korvaus suoritettaisiin vain pesetettyjen esineiden osalta. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta ei sen ehtojen mukaan korvata vahingon selvittelykuluja tai -kustannuksia, eikä vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia.

Lisäksi vakuutusyhtiö katsoo, että korvausasian vieminen tässä vaiheessa Vakuutuslautakunnan käsiteltäväksi on ennenaikaista, eikä asiaa tulisi käsitellä lautakunnassa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kyse siitä, onko asiakas esittänyt riittävät selvitykset vahingoittuneesta omaisuudesta, jotta vakuutusyhtiö voi arvioida korvausvastuunsa asiassa. Lisäksi asiassa on kyse siitä, tuleeko korvaus suorittaa vakuutuskorvaushakemuksessa esitettyjen vaatimusten ja arvojen perusteella, vai vaikuttaako vakuutusehtojen mukaan esimerkiksi esineiden hankinta-ajankohta, kunto ja se, että esineet eivät mahdollisesti ole olleet päivittäisessä käytössä ennen vahinkoa, korvauksen määrään.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Vakuutussopimuslain korvauksen suorittamista koskevan 70 §:n 1 momentin mukaan vakuutuksenantajan on suoritettava vakuutustapahtumasta johtuva vakuutussopimuksen mukainen korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut 69 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ja tiedot.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 4 momentin mukaan, jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutuksenantaja on kuitenkin velvollinen suorittamaan 1 momentissa mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Vakuutusehtojen yleisten sopimusehtojen, voimassa 17.2.2018 alkaen, kohdan 9.1 mukaan (korvauksenhakijan velvollisuudet) korvauksen maksamisen perusteena on kirjallinen, korvauksenhakijan allekirjoittama hakemus. Korvauksenhakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia tarpeellisia tietoja ovat esimerkiksi tiedot
- vakuutuksesta ja korvauksenhakijoista osoitteineen. Hakijan on tarvittaessa esitettävä selvitys oikeudestaan korvaukseen
- vahinkotapahtumasta: mitä, miten, missä ja milloin sattunut
- vahingon määrästä.
[…]

Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat hänen saatavissaan, ottaen kuitenkin huomioon myös vakuutusyhtiön mahdollisuudet hankkia selvityksiä.

Vakuutusyhtiö ei vastaa ennen korvauspäätöksen tekemistä aiheutuneista kustannuksista ja selvityskuluista. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaa korvausta, ennen kuin se on saanut kaikki tarvittavat selvitykset. […]

Vakuutuksen yleisten ehtojen kohdan 9.3 mukaan vakuutusyhtiö suorittaa vakuutustapahtumasta johtuvan, vakuutussopimuksen mukaisen korvauksen tai ilmoittaa, ettei korvausta suoriteta, viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa selvittämisen kannalta tarpeelliset asiakirjat ja tiedot. Jos korvauksen määrä on riidanalainen, vakuutusyhtiö on kuitenkin velvollinen maksamaan edellä mainitussa ajassa korvauksen riidattoman osan.

Kotivakuutusehtojen, voimassa 15.6.2019 alkaen, kohdan 6.1.2 (korvaamisen rajoitukset) alakohdan 3 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahingonselvittelykuluja tai -kustannuksia, eikä vahinkoon välillisesti liittyviä kustannuksia […].

Vakuutusehtojen kohdan 6.2.3.2 (irtaimen esineen vahingon määrän laskeminen) mukaan enintään viisi (5) vuotta vanhan irtaimen esineen vahingon määrä lasketaan vastaavanlaisen esineen uudishinnan mukaan. Seuraavassa taulukossa lueteltujen esineiden tai esineryhmien vahingon määrä lasketaan kuitenkin aina taulukon mukaan. Muun yli viisi (5) vuotta vanhan esineen vahingon määrä lasketaan sen nykyhinnan mukaan, jolla tarkoitetaan käytetyn esineen hintaa. Esineen hintaa alentaa omaisuuden ikä, käyttö, huollon tai hoidon laiminlyönti sekä muiden vastaavanlaisten syiden selvä vaikutus.[…]

Korjauskustannuksia korvataan enintään edellä mainitulla tavalla laskettuun vahingon määrään asti.

6.2.3.3 Määrättyjen esineryhmien vahingon määrän laskeminen Korvattaessa alla lueteltua omaisuutta tehdään uudishinnasta esineen ikään perustuvat vuotuiset vähennykset.
- Viihde- ja muut elektroniset laitteet sekä optiset laitteet
(ei kuitenkaan kiikarit eikä kaukoputket)                                              9 %
-  Älykellot                                                                                            9 %
- Polkupyörät ja niiden varusteet                                                         9 %
- Kodinkoneet                                                                                      9 %
- Muut koneet ja laitteet                                                                       5 %
- Kannettavat tietokoneet, tabletit ja vastaavat                                   20 %
- Muut ATK-laitteet                                                                              15 %
- Silmälasit ja aurinkolasit vahvuuksilla                                              15 %
- Urheiluvälineet ja varusteet                                                              15 %
- Käyttövaatteet ja jalkineet                                                                 15 %
- Matkapuhelimet ja vastaavat                                                             25 %
- Ansio- ja yrittäjätoiminnan omaisuus                                                 15 %
(jos korvattavan esineen yllämainittu ikävähennysprosentti ei ole tätä suurempi)

Vähennys lasketaan uuden vastaavanlaisen esineen uudishinnasta. Esineen tai laitteen yksittäisen osan uudishinnasta tehdään ikävähennys koko laitekokonaisuuden iän mukaan, vaikka yksittäinen osa olisikin nuorempi. Vähennystä ei tehdä käyttöönottovuodelta. Ikävähennysten laskennassa ensimmäisenä käyttöönottovuotena pidetään sitä vuotta, jolloin esine on otettu käyttöön. Ensimmäinen käyttöönottovuosi päättyy kalenterivuoden vaihtuessa riippumatta siitä, mihin aikaan vuodesta esine on otettu käyttöön. Ikävähennys tehdään myös vahinkovuodelta. Vähennys lasketaan vuodet x ikävähennysprosentti.

Edellä mainittujen esineiden hinnaksi jää aina vähintään 10 prosenttia uuden vastaavanlaisen esineen uudishinnasta, lukuun ottamatta seuraavia esineryhmiä: kannettavat tietokoneet, tabletit ja vastaavat, muut ATK-laitteet, silmälasit, käyttövaatteet ja jalkineet sekä matkapuhelimet ja vastaavat. Polkupyörän hinnaksi jää aina vähintään 28 prosenttia uuden vastaavanlaisen uudishinnasta.

Vähennystä ei tehdä laskuun perustuvista korjauskustannuksista. Korjauskustannuksia korvataan enintään laskettuun vahingon määrään asti omavastuulla vähennettynä.

Asiakkaan vakuutuskirjaan 3.7.2019 (vakuutuskaudelle 16.8.2019 – 15.2.2020) merkityn ehtopoikkeuksen mukaan ehtojen kohdassa 6.2.3.3 lueteltuja irtainta omaisuutta koskevia prosentuaalisia ikävähennyksiä sovelletaan ehtokohdasta poiketen vain, kun omaisuuden nykyhinta on alle puolet sen uudishinnasta tai kun vahingoittunutta omaisuutta ei korjata tai tilalle ei hankita uutta samanlaatuista omaisuutta.

6.2.3.5 Päivittäisestä käytöstä poistetut esineet
Vahingon määrä sellaisen irtaimen esineen osalta, joka ei vakuutustapahtuman sattuessa ole enää ollut päivittäisessä käytössä, on kohdista 6.2.3.1–6.2.3.3 poiketen enintään esineen käypä hinta.

Vakuutusehtojen kohdan ”vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä” mukaan käypä hinta on käteishinta, joka vahinkohetkellä esineestä tai rakennuksesta olisi ollut saatavissa Suomessa, jos se olisi myyty tarkoituksenmukaisella tavalla.

Ehtojen kohdan 6.3 (korvaamistavat) kohdan 6.3.1 (korjaaminen) mukaan esinevahinko korvataan ensisijaisesti maksamalla korjauskustannukset. Korjaamisella tarkoitetaan omaisuuden palauttamista vastaavanlaiseen kuntoon, joka sillä oli ennen vahinkoa.

Korjauskustannukset maksetaan sen hinnan mukaan, jolla vakuutusyhtiö olisi omaisuuden voinut korjauttaa. Korjauskustannuksina maksetaan enintään omaisuudella ennen vahinkoa ollut hinta. 

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, että vakuutusyhtiö on katsonut, että kysymyksessä on kotivakuutuksesta korvattava vahinko. Osapuolten kesken on kiistaa siitä, onko asiakas toimittanut vakuutusyhtiöön sellaiset selvitykset, joiden perusteella vakuutusyhtiö voi arvioida korvausvastuunsa. Lisäksi asiassa on kiistaa vahingon määrän arviointitavasta ja korvauksen määrästä.

Vakuutuksen sisältö määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan mitä vakuutussopimuksessa eli vakuutuskirjassa, vakuutusehdoissa ja mahdollisissa muissa sopimusasiakirjoissa on sovittu. Näin ollen myös vakuutusyhtiön korvausvelvollisuus ja sen laajuus sekä vahingon määrän arviointitapa ja korvauksen määrä määräytyvät lähtökohtaisesti vakuutussopimuksen perusteella.

Vakuutussopimuslain 69 §:n sekä vakuutussopimuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 9.1 mukaisesti korvauksen hakijan velvollisuutena on antaa vakuutusyhtiölle sellaiset tiedot, joiden perusteella vakuutusyhtiö voi selvittää vakuutussopimuksen mukaisen vastuunsa.

Käsiteltävänä olevassa tapauksessa asiakas on kieltäytynyt antamasta vakuutusyhtiön pyytämiä selvityksiä vahingoittuneiden ja hävitettyjen esineiden ostoajankohdista ja tarkemmasta kunnosta. Suuri osa vahingossa vaurioituneeksi listatuista ja poistetuista esineistä on aikuisten ja lasten vaatteita ja kenkiä sekä urheiluvälineitä.  Käsiteltävänä olevien vakuutussopimuksen ja sen vakuutusehtojen mukaan esineiden korvauksen määrään vaikuttavia tekijöitä voi olla muun muassa esineiden ikä ehtojen kohdan 6.2.3.2 mukaan sekä ehtojen kohdan 6.2.3.3 mukaisten ikävähennysten ja asiakkaan vakuutussopimukseen tehdyn ko. ehdon ehtopoikkeuksen johdosta. Lisäksi merkitystä voi olla mm. vakuutuksen ehtojen kohdan 6.2.3.5 perusteella selvityksellä siitä, onko irtain esine ollut vakuutustapahtuman sattuessa päivittäisessä käytössä.  Merkitystä voi olla myös esimerkiksi vakuutusehtojen kohdan ”vakuutusehdoissa käytettyjä käsitteitä” mukaisella käyvän hinnan määritelmällä.

Vaikka vahingoittumisen johdosta hävitetyistä esineistä on toimitettu vakuutusyhtiölle yksityiskohtainen listaus, ei esimerkiksi esineiden ikää, ostoajankohtaa ja tarkempaa tietoa esineiden kunnosta ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle ei ole myöskään annettu tietoja siitä, kuuluuko osa esineistä sellaiseksi omaisuudeksi, joka on ollut ennen vahinkoa poissa päivittäisestä käytöstä.  Vakuutuslautakunta pitää tarkempia tietoja esineistä tarpeellisina, jotta vakuutusyhtiö voi selvittää vakuutussopimuksen mukaisen vastuunsa. Lisäksi myös esineen käyvän arvon määrittämiseksi esineen ikä ja kunto ovat olennaisia tietoja.

Vakuutussopimuslain 70 §:n 4 momentin ja vakuutussopimuksen yleisten sopimusehtojen kohdan 9.3 mukaan, jos korvauksen määrä ei ole riidaton, vakuutusyhtiö on kuitenkin velvollinen suorittamaan korvauksen riidattoman osan.

Vakuutusyhtiö on suorittanut asiakkaalle nk. riidattoman osan korvauksena hävitetyistä esineistä noin 25 % asiakkaan vaatimasta korvaussummasta.

Vakuutuslautakunta ei ole asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittaman esineluettelon ja muun selvityksen perusteella voinut todeta, että vahingoittuneen ja poistetun irtaimiston osalta vakuutussopimuksen mukainen vakuutusyhtiön korvausvastuu ylittäisi asiakkaalle nk. riidattomana osuutena korvatun summan. Koska enemmästä vahingon määrästä ei ole esitetty näyttöä, katsoo Vakuutuslautakunta maksetun korvauksen olevan riittävä.

Selvyyden vuoksi Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen kohdan 6.1.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahingonselvittelykuluja tai – kustannuksia. Tämän johdosta esimerkiksi vahingoittuneiden esineiden listaus tarvittavine selvityksineen vakuutuskorvauksen hakemiseksi ja tästä aiheutuvat kulut eivät vakuutusehtojen mukaan ole kotivakuutuksesta korvattavia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Lappi

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho

 

Tulosta